Nordrhein-Westfalen

Saksan osavaltio

Nordrhein-Westfalen (lyhenteenä NRW) on Saksan osavaltio maan länsi- ja luoteisosassa. Nordrhein-Westfalen rajoittuu Belgiaan, Alankomaihin sekä Saksan osavaltioihin Ala-Saksi, Hessen ja Rheinland-Pfalz. Osavaltiossa asui 17 890 100 ihmistä vuoden 2016 lopussa[1]. Se on asukasluvultaan Saksan suurin ja pinta-alaltaan neljänneksi suurin osavaltio (34 080 km²). Nordrhein-Westfalenin pääkaupunki on Düsseldorf.

Nordrhein-Westfalen
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Saksa
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Düsseldorf
 – suurin kaupunki Köln
 – Pääministeri Hendrik Wüst (CDU)
Pinta-ala 34 084,13 km²
Väkiluku (31.12.2016[1]) 17 890 100
Nordrhein-Westfalen

Osavaltion keskellä sijaitsee Reinin-Ruhrin alue, johon kuuluvat mm. Kölnin, Düsseldorfin ja Bonnin kaupungit. Ruhrin teollisuusalueella sijaitsevat mm. Essen, Dortmund, Duisburg, Bochum ja Gelsenkirchen. Monille Nordrhein-Westfalen merkitsee teollisuuskeskittymää ja kaupunkien yhteenliittymää. Alue onkin Euroopan tiheimmin asuttua. Suurin osa osavaltiosta on kuitenkin metsien ja peltojen peittämää.

Tärkeimmät Nordrhein-Westfalenin läpi kulkevat joet ovat Rein, Ruhr, Ems, Lippe ja Weser.

Osavaltio on jaettu viiteen hallintoalueeseen (Regierungsbezirke), joihin kuuluu 31 piirikuntaa (Kreise) ja 22 kaupunkipiiriä (kreisfreie Städte). Kuntia Nordrhein-Westfalenissa on 396 (vuodesta 2009).[2] Kaupunkipiirit ovat kuntia itsessään.

Vanhana teollisuusalueen perinteen takia osavaltion valtapuolueena on ollut yleensä SPD.

Lokakuussa 2021 osavaltion pääministeriksi nousi Hendrik Wüst (CDU).[3] Hänen edeltäjänsä oli vuonna 2017 pääministeriksi noussut Armin Laschet (CDU).

Suurimmat kaupungit

muokkaa
Kaupunki Asukasluku
31.12.2000
Asukasluku
31.12.2006
Asukasluku
31.12.2017[4]
Köln 962 884 989 766 1 080 394
Düsseldorf 569 364 577 505 617 280
Dortmund 588 994 587 624 586 600
Essen 595 243 583 198 583 393
Duisburg 514 915 499 111 498 110
Bochum 391 147 383 743 385 529
Wuppertal 366 434 358 330 353 590
Bielefeld 321 758 325 846 332 552
Bonn 307 814 314 299 325 490
Münster 265 609 272 106 313 559
Mönchengladbach 263 014 260 951 262 188
Gelsenkirchen 278 695 266 772 260 305
Aachen 244 386 258 770 246 272
Krefeld 239 916 237 104 226 699
Oberhausen 222 151 218 181 211 422
Hagen 203 151 195 671 187 730
Hamm 182 427 183 672 179 185
Mülheim an der Ruhr 172 862 169 414 171 265
Leverkusen 161 047 161 336 163 577
Solingen 164 973 162 948 158 803
Herne 174 529 169 991 156 490
Neuss 150 013 151 626 153 810
Paderborn 139 084 144 258 149 075
Bottrop 120 611 118 975 117 364
Recklinghausen 124 785 121 521 113 360
Bergisch Gladbach 105 693 105 587 111 627
Remscheid 119 287 114 925 110 584
Moers 107 062 107 180 103 949
Siegen 108 476 105 697 102 337
Witten 103 196 100 248 96 565

Lähteet

muokkaa
  1. a b Statistisches Bundesamt Deutschland Statistisches Bundesamt. Viitattu 20.7.2018.
  2. Regionale Gliederung Nordrhein-Westfalens Landesbetrieb IT.NRW. Viitattu 9.7.2023. (saksaksi)
  3. NRW-Landtag wählt Hendrik Wüst zum neuen Ministerpräsidenten Die Zeit. 27.10.2021. Viitattu 27.10.2021.
  4. Landesbetrieb IT.NRW Landesbetrieb IT.NRW. Arkistoitu 29.10.2018. Viitattu 29.10.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa