Duisburg

Saksan kaupunki

Duisburg [ˈdyːsbʊɐ̯k] on Saksassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Ruhrin alueen länsilaidalla sijaitseva kaupunki.

Duisburg
Kreisfreie Stadt Duisburg
Duisburgin satama
Duisburgin satama
vaakuna
vaakuna

Duisburg

Koordinaatit: 51°25′49″N, 6°45′5″E

Valtio Saksa
Osavaltio Nordrhein-Westfalen
Hallintoalue Düsseldorf
Varhaisin historiallinen maininta 883
Hallinto
 – Ylipormestari Adolf Sauerland
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 232,82 km²
Korkeus 31 m
Väkiluku (2008) 494 920
 – Väestötiheys 2 125,8 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Suuntanumero(t) 0203









Duisburgin kartta vuodelta 1566.

Kaupungissa oli 496 665 asukasta vuonna 2007, jolloin se oli edelleen Saksan 12. suurin kaupunki, vaikka sen väkiluku on 2000-luvulla pienentynyt.[1] Duisburg on tärkeä kauppa-, kulttuuri- ja teollisuuskaupunki. Erityisesti terästeollisuus on huomattavaa. Siellä on maailman suurin jokisatama Reinin ja Ruhrin yhtymäkohdassa. Kaupunki onkin Saksan sisäliikenteen keskus.[2]

HistoriaMuokkaa

RoomalaisaikaMuokkaa

Arkeologisten tietojen mukaan Duisburgin nykyisen kauppatorin paikalla on käyty kauppaa jo ensimmäisellä vuosisadalla, ja 400-luvulta lähtien se on ollut kaupungin merkittävä kauppapaikka. Kaupunki sijaitsi tärkeän kauppareitin varrella Reinin ylityspaikan kohdalla.

KeskiaikaMuokkaa

Vuonna 883 normannit valloittivat Duisburgin, joka tällöin mainittiin ensimmäisen kerran historiallisessa dokumentissa.

Vuoden 1000 aikoihin Reinin uoma siirtyi Duisburgin kohdalla lännemmäksi kauemmaksi kaupungista. Niinpä kaupankäynti paikalla hiljeni, ja Duisburg jäi hiljaiseksi pikkukaupungiksi.

Myöhemmin Saksan keisari Lothar III havaitsi kuitenkin Duisburgin sijainnin edulliseksi, ja vuonna 1279 hän myönsi sille vapaan valtakunnankaupungin oikeudet. Pian kaupunki liittyi myös Hansaliittoon.

Uuden ajan alussaMuokkaa

Uuden ajan alussa Duisburg sai tiettyä mainetta oppineisuuden keskuksena (Duisburgum Doctum). Siihen vaikutti 1500-luvulla erityisesti kaupungissa asunut kartantekijä Gerhardus Mercator sekä myöhemmin vuonna 1655 yliopiston perustaminen kaupunkiin.

Vuodesta 1666 lähtien Duisburg kuului Brandenburgin vaaliruhtinaskuntaan, joka myöhemmin muutettiin Preussin kuningaskunnaksi.

TeollistuminenMuokkaa

Tekstiili- ja tupakkateollisuuden vaikutuksesta Duisburg tuli jo 1700-luvulla merkittäväksi teollisuuskeskukseksi. Myöhemmin se sai vielä suuremman merkityksen varsinkin Kruppien rauta- ja terästehtaiden sijaintipaikkana. Sen vuoksi kaupungin väkiluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1829 Franz Haniel perusti sinne höyrylaivoja valmistaneen telakan.

Ensimmäisen rautatieyhteyden Duisburg sai vuonna 1846, jolloin valmistui sinne Düsseldorfista johtanut rautatie. Seuraavana vuonna valmistui rata Düsseldorfista Dortmundin kautta Mindeniin.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranska miehitti Duisburgin vuonna 1921 varmistaakseen, että Versailles’n rauhansopimuksen mukaiset sotakorvaukset maksettaisiin.

Duisburgin ja Hambornin kaupungit yhdistettiin 1929. Kaupungin nimi oli aluksi Duisburg-Hamborn, vuodesta 1935 lähtien vain Duisburg.

Toisen maailmansodan aikanaMuokkaa

Koska Duisburg oli Ruhrin alueen keskeisin kaupunki ja sinne oli keskittynyt suuri määrä kemikaali-, rauta- ja terästeollisuutta, se joutui toisessa maailmansodassa liittoutuneiden ilmapommitusten keskeiseksi kohteeksi. Elokuun 12. ja 13. päivien välisenä yönä 1941 Britannian ilmavoimat pudottivat kaupunkiin 445 tonnia pommeja. Myöhemminkin kaupunkia pommitettiin useita kertoja, ankarimmin 14. lokakuuta 1944, jolloin pommeja pudotettiin 2 012 tonnia. Pommitusten yhteydessä kuoli suuri määrä ihmisiä ja 96 000 ihmistä jäi kodittomiksi. Sodan loppuvaiheessa, huhtikuussa 1945, Duisburg joutui ankaran tykistötulen kohteeksi. 12. huhtikuuta Yhdysvaltojen yhdeksäs armeija miehitti kaupungin.

Sodan päättymisen aikoihin toukokuussa 1945 yhdysvaltalaiset rakensivat Reinin yli ennätysajassa, noin kuudessa ja puolessa päivässä, 860 metrin pituisen rautatiesillan, joka sai nimen Voiton silta (engl. Vidtory Bridge).[3]

Sodan jälkeenMuokkaa

Toisen maailmansodan pommitukset olivat tuhonneet Duisburgin historiallisen kaupunkikuvan lähes täydellisesti. Kaikista asuinrakennuksista 80 prosenttia oli tuhoutunut täysin tai ainakin pahasti vahingoittunut. Kaupunki oli rakennettava lähes kokonaan uudestaan, ja useimmat historialliset maamerkit ovat kadonneet.

Duisburgiin osui 19. heinäkuuta 2004 trombi, joka aiheutti tuhoa kaupungin keskustassa ja vahingoitti erityisesti kaupunginteatteria.

Kaupungissa pidettiin seitsemännet World Games -kilpailut vuonna 2005. Love Parade -teknofestivaaleilla sattuneessa onnettomuudessa kuoli heinäkuussa 2010 ainakin 21 ihmistä.

MaantiedeMuokkaa

Osa-alueetMuokkaa

 
Duisburgin osa-alueet

Duisburg jakautuu seitsemään osa-alueeseen (saks. Bezirk). Näistä kaupungin keskusta Mitte on suurin. Osa-alueet puolestaan jakautuvat edelleen yhteensä 46 kaupunginosaan (saks. Ortsteile). Osa-alueet ovat: [4]

VäestöMuokkaa

Väkiluvun kehitysMuokkaa

  • 1714 – 2 983 as.
  • 1770 – n. 3 000 as.
  • 1810 – 5 195 as.
  • 1830 – 7 005 as.
  • 1871 – 30 533 as.
  • 1880 – 41 242 as.
  • 1890 – 59 285 as.
  • 1895 – 70 272 as.
  • 1900 – 92 729 as.
  • 1905 – 192 346 as.[a]
  • 1910 – 22 9483 as.
  • 1919 – 244 302 as.
  • 1925 – 272 252 as.

  • 1933 – 44&0 419 as.
  • 1939 – 434 646 as.
  • 1950 – 410 783 as.
  • 1961 – 502 993 as.
  • 1970 – 452 700 as.
  • 1975 – 607 525 as.
  • 1985 – 520 200 as.
  • 1997 – 530 900 as.
  • 2004 – 503 700 as.
  • 2011 – 486 838 as.[6]
  • 2016 – 502 634 as.[7]
  • 2020 – 499 854 as.[8]

Duisburgin turkkilaisetMuokkaa

Duisburgissa asuu nykyään noin 60 000 turkkilaista. Heitä on saapunut kaupunkiin "vierastyöläisinä" 1960-luvulta lähtien, varsinkin fyysisesti raskaisiin ja matalapalkkaisiin töihin. Monet Duisburgin turkkilaiset osaavat varsin huonosti saksaa.[9]

Kaupunkiin on rakenteilla Merkezin moskeija, joka on suurin moskeija sellaisessa maassa, jossa muslimit eivät ole enemmistönä. EU ja Nordrhein-Westfalenin osavaltio tukevat rakennushanketta yhteensä 3,2 miljoonalla eurolla.[10]

UrheiluMuokkaa

Urheilussa Duisburgia edustavat jääkiekossa EV Duisburg ja jalkapallossa MSV Duisburg sekä naisten jalkapalloseura FCR 2001 Duisburg. Duisburg Dockersilla on toimintaa baseballissa ja amerikkalaisessa jalkapallossa ja OSC Rheinhausenilla muun muassa käsipallossa.[11]

HallintoMuokkaa

YstävyyskaupungitMuokkaa

Duisburgilla on kymmenen ystävyyskaupunkia:[12]päivitettävä

 

HuomautuksiaMuokkaa

  1. Vuonna 1905 tehtiin suuri alueliitos[5]

LähteetMuokkaa

  1. Citypopulation.de
  2. Container Cranes for the Port of Duisburg
  3. Jim & Tom Peacock: duisberg Geocities.com. Arkistoitu 30.8.2009.
  4. Stadt Duisburg - Die Stadtbezirke Duisburgin kaupunki. Viitattu 11.9.2009. (saksaksi)
  5. Duisburg und seine Stadtteile: 1000 Stücke aus der Stadtgeschichte Stadtmuseum Duisburg. Viitattu 15.4.2022
  6. Einwohner nach Deutschen und Ausländern, nach Ortsteilen und Stadtbezirken am 31.12.2011 Viitattu 15.4.2022 (saksaksi)
  7. Einwohner nach Deutschen und Ausländern, nach Ortsteilen und Stadtbezirken am 31.12.2016 uisburg.de. Viitattu 15.4.2022 (saksaksi)
  8. Bevölkerungsprognose 2020 Die Duisburger Bevölkerungsvorausberechnung bis zum Jahr 2035 Viitattu 15.4.2022 (saksaksi)
  9. Landleer, Mark: "After Lifetime in Germany, Turks Still Alone and Torn." New York Times March 25.3.2007
  10. Quantara.delähde tarkemmin?
  11. Statd Duisburg - Sport Duisburgin kaupunki. Viitattu 11.9.2009. (saksaksi)
  12. Städtepartnerschaften Stadt Duisburg. Viitattu 11.9.2009. (saksaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa