Edward Elgar
Edward Elgar (2. kesäkuuta 1857 Broadheath, Worcestershire – 23. helmikuuta 1934 Worcester, Worcestershire) oli brittiläinen säveltäjä. Hänen tuotantonsa edustaa 1800-luvun loppupuolen romantiikkaa, ja hänen tunnetuimpiin sävellyksiin lukeutuvat Enigma-muunnelmat sekä Pomp and Circumstance -marssit.[1]
Edward Elgar | |
---|---|
Edward Elgar noin vuonna 1900. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. kesäkuuta 1857 Broadheath, Yhdistynyt kuningaskunta |
Kuollut | 23. helmikuuta 1934 (76 vuotta) Worcester, Yhdistynyt kuningaskunta |
Ammatti | säveltäjä |
Muusikko | |
Tyylilajit | romantiikka |
Soittimet | viulu, fagotti[1] |
Nimikirjoitus |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Elämä
muokkaaLapsuus ja nuoruus
muokkaaElgar syntyi pienessä worcestershireläisessä kylässä pianonvirittäjä ja musiikkikauppias William Elgarille sekä tämän vaimolle Annille. Lapsena Elgar opiskeli musiikkia pääasiassa itse, koska hänen vanhemmillaan ei ollut tarpeeksi rahaa kustantaakseen tämän opintoja. Elgar kiinnostui musiikista alun perin isänsä musiikkiliikkeessä olleiden nuottien ja soitinten ansiosta. Joskus hän otti liikkeestä löytyneitä nuotteja mukaansa maaseudulle ja tutki niitä. Myöhemmin Elgar sai sävellyksiinsä usein innoituksen luonnosta.
15-vuotiaana Elgar jätti koulun ja aloitti työt paikallisen asianajajan alaisena. Vuoden kuluttua hän kuitenkin päätti alkaa työskennellä musiikin parissa. Vuonna 1879 Elgar alkoi soittaa viulua orkesterissa. Kerran hän pääsi soittamaan Antonín Dvořákin kuudennen sinfonian ja Stabat Materin. Elgar piti Dvořákin orkestroinnista ja otti hänen musiikistaan vaikutteita useisiin varhaissävellyksiinsä.
29-vuotiaana Elgar tapasi Caroline Alice Robertsin, jonka kanssa meni kolme vuotta myöhemmin naimisiin. Elgar sävelsi vaimolleen kamarimusiikkikappale Salut d’amourin. Myöhemmin kappaleesta tuli yksi säveltäjän arvostetuimmista. Salut d’amourin alkuperäinen versio esitetään pianolla ja viululla.
Pian pariskunta muutti Lontooseen. Täällä Edward Elgar omistautui täysin säveltämiselle. Säveltäjä ei kuitenkaan saanut suosiota ja pian pariskunta muutti takaisin.
Läpimurto
muokkaaElgar alkoi saavuttaa menestystä säveltäjänä 1890-luvulla. Varhaisimpiin mestariteoksiin lukeutuu muun muassa Serenadi jousiorkesterille vuodelta 1892.
Lopullinen kansainvälinen läpimurto tapahtui, kun Elgar vuonna 1899 sävelsi tunnetut Enigma-muunnelmansa. Ne ensiesitettiin Lontoossa arvostetun saksalaisen kapellimestari Hans Richterin johdolla. Elgar itse kertoi, että teos syntyi, kun hän alkoi eräänä päivänä improvisoida pianolla yhtä melodiaa. Sitten hän alkoi muunnella sitä niin, että jokainen muunnelma kuvaisi jotakuta hänen ystäväänsä. Tämän jälkeen säveltäjä orkestroi muunnelmat ja teoksesta tuli menestys. Lopullisessa työssä muunnelmia oli kaikkiaan neljätoista.
1890-luvulla Elgar sävelsi myös useita lauluteoksia, kuten kantaatti The Black Knightin. Ne eivät kuitenkaan ole nykyään kovin tunnettuja. Vokaalimusiikin alalla säveltäjän ensimmäinen mestariteos oli hänen vuonna 1900 säveltämänsä oratorio Gerontiuksen uni (The Dream of Gerontius). Teoksen ensiesitys 3. lokakuuta 1900 ei ollut kovin menestyksekäs, mutta nykyään teosta pidetään yhtenä Elgarin onnistuneimmista.
Elgar tunnetaan nykyään parhaiten orkesterille säveltämiensä viiden Pomp and Circumstance -marssin ansiosta. Kaksi ensimmäistä marssia hän sävelsi vuonna 1901. Niistä ensimmäisen hän sovitti seuraavana vuonna myös kuorolle. Vuosina 1905, 1907 ja 1930 Elgar sävelsi kolme viimeistä marssia. Vuonna 1930 sävelletyn viidennen marssin melodiat olivat kuitenkin syntyneet jo aiemmin. Säveltäjä ehti myös tehdä luonnoksia kuudennesta marssista.
Vuosina 1902–14 Elgar oli suosituimmillaan. Niinä vuosina hän teki neljä matkaa Yhdysvaltoihin, joista yhdellä hän esiintyi kapellimestarina. Vuonna 1904 Elgarille annettiin aatelisarvo. Vuonna 1908 Elgar sävelsi ensimmäisen sinfoniansa. Se esitettiin jo samana vuonna sata kertaa.
Myöhemmät vaiheet
muokkaa1910-luvun loppupuolella Elgarin suosio alkoi hiipua. Hänen viimeisenä merkittävänä teoksenaan pidetään vuonna 1919 sävellettyä sellokonserttoa. Pian konserton säveltämisen jälkeen Elgarin vaimo kuoli. Elämänsä loppupuolella Elgar ei enää säveltänyt juuri mitään merkittävää. Myöhemmin säveltäjä alkoi säveltää oopperaa, mutta se jäi kesken. Elgarilta tilattiin myös kolmas sinfonia, mutta sekään ei ehtinyt valmistua. Sittemmin säveltäjä Anthony Payne sävelsi sinfonian valmiiksi.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Sir Edward Elgar Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.3.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- The Elgar Society and The Elgar Foundation.
- Elgar International Music Score Library Project (englanniksi)
- Edward Elgar Choral Public Domain Library.
- Edward Elgar AllMusicissa (englanniksi)[vanhentunut linkki]