Kanadan pääministeri
Kanadan pääministeri (engl. Prime Minister of Canada, ransk. Premier ministre du Canada) on Kanadan hallituksen de facto päämies. Virkaa ei muodollisesti ole Kanadan perustuslaissa, jossa toimeenpanovalta on annettu kenraalikuvernöörille. Virka kehittyi 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Ministerit nimittää kenraalikuvernööri, joka hallituksen vakauden taatakseen kutsuu puolueen, jolla on eniten edustajanpaikkoja alahuoneessa, johtajan muodostamaan hallituksen. Pääministerin täytyy olla Kanadan kansalainen ja vähintään 18 vuotta vanha.
| Kanadan pääministeri Premier ministre du Canada Prime Minister of Canada |
|
|---|---|
 Tunnus |
|
 Justin Trudeau |
|
|
Nykyinen
|
|
|
4. marraskuuta 2015 lähtien
|
|
| Virka-asunto |
24 Sussex Drive, Ottawa Harrington Lake, Gatineau Park |
| Nimittäjä | Kanadan kenraalikuvernööri |
| Perustettu | 1. heinäkuuta 1867 |
| Ensimmäinen | John A. Macdonald |
| Kotisivut | www.pm.gc.ca |
Nykyinen pääministeri, järjestyksessään 23., on Justin Trudeau, joka vannoi virkavalansa 4. marraskuuta 2015.[1] Trudeaun liberaalipuolue sai viimeisimmissä, vuonna 2015 järjestetyissä parlamenttivaaleissa 184 edustajanpaikkaa 338:sta.
Virkakausi muokkaa
Pääministerillä ei ole määrättyä virkakautta. Virasta täytyy erota ainoastaan silloin, kun oppositiopuolue saa vaaleissa enemmistön edustajanpaikoista. Jos pääministerin puolue häviää epäluottamuslauseen, voi pääministeri erota ja antaa näin toiselle puolueelle mahdollisuuden muodostaa hallitus, mutta useimmiten hän pyytää kenraalikuvernööriä hajottamaan parlamentin ja järjestämään vaalit. Jos oppositiopuolue saa vaaleissa enemmistön, hallitseva pääministeri voi yrittää saada toisen puolueen tuen säilyttääkseen luottamuksen, tai erota ja antaa näin voittaneen puolueen muodostaa hallitus. Jälkimmäinen vaihtoehto on ollut yleinen menettely viime vuosina, mutta ei ole perustuslaillisesti vaadittua.
Alahuoneen edustajanpaikkojen vaalit järjestetään yleensä viiden vuoden välien, mutta pääministeri voi pyytää kenraalikuvernööriä järjestämään vaalit milloin tahansa. Yksikään kenraalikuvernööri ei ole kieltäytynyt kyseisestä pyynnöstä vuoden 1926 jälkeen. Kun enemmistöhallitus on vallassa, pidetään vaalit tavallisesti 3,5–5 vuoden päästä edellisistä vaaleista. Jos vallassa on vähemmistöhallitus, voi alahuoneen epäluottamuslause johtaa pikaisiin vaaleihin.
Tehtävät ja valtuudet muokkaa
Kanadan pääministeri on valtion vaikutusvaltaisin henkilö. Häntä luullaankin usein Kanadan valtionpäämieheksi: vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan 42 prosenttia kanadalaisista uskoi, että maan valtionpäämies on pääministeri. Tosiasiassa valtionpäämies on monarkki – tämän tiesi vain 24 prosenttia.[2] Kenraalikuvernööri edustaa monarkkia Kanadassa, mutta nykyään pääministerin valtaoikeudet käsittävät pitkälti sellaisia virkatehtäviä, jotka kuuluvat perustuslain mukaan kenraalikuvernöörille. Kenraalikuvernööri toimiikin nykyään usein vain keulakuvana. Pääministerin tarkoitus, virkatehtävät, velvollisuudet ja toimivaltuudet muodostettiin valtioliittosopimuksessa käyttäen mallina Britannian pääministerin virkaa. Vuosien aikana Kanadan pääministerin rooli on kuitenkin kehittynyt saaden pääasiassa lisää toimivaltaa.
Pääministerillä on merkittävä rooli Kanadan parlamentin hyväksymässä lainsäädännössä. Suurin osa lainsäädännöstä on peräisin kabinetista, jonka pääministeri on nimittänyt suureksi osaksi oman puolueensa edustajista. Kabinetin täytyy olla kaikista päätöksistä yksimielinen, mutta käytännössä pääministeri päättää onko yksimielisyys saavutettu vai ei. Alahuoneen jäsenen odotetaan noudattavan puoluekuria tiukasti, ja äänestäminen puolueen kantaa vastaan voi johtaa kurinpidollisiin toimiin, jopa puolueesta erottamiseen.
Koska monarkki tai kenraalikuvernööri noudattaa lähes aina ministeriensä neuvoja, nimittää pääministeri yleensä ennen kaikkea seuraavat virat:
- kabinetin jäsenet
- Kanadan korkeimman oikeuden avoimet paikat
- senaatin avoimet paikat
- valtion omistamien yhtiöiden johtajat, jotka pääministeri voi vaihtaa milloin tahansa
- kaikki suurlähettiläät
- kenraalikuvernöörin
- provinssien 10 varakuvernööriä ja territorioiden kolme komissaaria
- noin 3 100 muuta hallintovirkaa, joista suurimman osan nimittää pääministerin henkilökunta hänen suostumuksellaan.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Puolet Kanadan uuden hallituksen ministereistä naisia – "Koska on 2015"
- ↑ In Wake of Constitutional Crisis, New Survey Demonstrates that Canadians Lack Basic Understanding of our Country’s Parliamentary System (PDF) 15.12.2008. Ipsos Reid. Arkistoitu 16.12.2008. Viitattu 24.9.2015. (englanniksi)