Avaa päävalikko

Elämä ja uraMuokkaa

Hursti opiskeli Vapaassa taidekoulussa vuosina 1959–1961 ja opiskeli grafiikkaa eri taiteilijoiden johdolla. Hän debytoi vuonna 1966.[2]

Vuonna 1991 Hursti sai Hyvinkään kaupungin kuvataidepalkinnon. Suomen valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä hän sai vuodesta 1996. Hurstin teoksia on Suomessa muun muassa Amos Andersonin taidemuseossa, Kiasmassa, Vantaan taidemuseossa ja Oulun taidemuseossa. Hän osallistui yhteensä lähes sataan taidenäyttelyyn kotimaassa ja ulkomailla. Ulkomailla Hurstin taidetta on Kostroman kaupungissa Venäjällä sekä Hässelbyssä ja Motalassa Ruotsissa.[2] Hursti on tehnyt Hyvinkäälle Martintaloon ”Ecce homo” -teoksen, kirkkoon 10 kappaleen grafiikkasarjan, virastotaloon ”Pyhä perhe” -teoksen sekä Martintalon monitoimikeskukseen kolmiosaisen puupiirroksen.

1950-luvulla Hursti kuului Brondan vintin taiteilijaryhmään. Hänet tunnetaan maisemamaalauksistaan ja puupiirroksistaan. Taidemaailman tietoisuuteen Hursti nousi 1990-luvulla lukuisten kotimaisten ja kansainvälisten taidenäyttelyjen kautta. Puupiirrosten aiheita ovat muun muassa suhde valtaan ja epäoikeudenmukaiseen naiseen ja uskontoon. Teoksissaan Hursti käsittelee omaa suhdettaan ympäröivään maailmaan. Hurstin isoisä oli maallikkosaarnaaja ja vaikutti suuresti hänen uraansa taiteilijana. Toivottiin, että Armas ryhtyisi myös saarnaajaksi ja nuori mies ahdistui suunnitelmista. Ahdistus purkautuu hänen uskonnollisissa puupiirroksissaan. Ristiinnaulitseminen esiintyy hänen kuvissaan eri muodoissa, myös abstraktioina. Ristiinnaulitseminen kuvaa ihmisen olemisen tuskaa ja ahdistusta. Puupiirrosten aiheissa näkyy myös ristiltä otto ja hän on tehnyt siitä isoja pietà-töitä.

YksityiselämäMuokkaa

Armas Hurstin vanhemmat ovat viilaaja Arvo Hursti ja Veera Husti (o.s. Emelianof). Ensimmäisen avioliiton Hursti solmi Kyllikki Kelan kanssa ja toisen avioliiton Irma Hatakan kanssa. Lapsia Hurstilla on neljä.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa