Avaa päävalikko

Väinö Aleksander Hupli (8. kesäkuuta 1886 Viipurin maalaiskunta27. elokuuta 1934 Marienbad, Tšekkoslovakia) oli suomalainen SDP:tä edustanut poliitikko, joka toimi muun muassa kansanedustajana ja ministerinä. Hupli kilpaili 1920-luvulla Väinö Tannerin kanssa SDP:n johtajuudesta, jolloin hänen kannattajiaan kutsuttiin "huplilaisiksi".

Väinö Hupli
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
Tannerin hallitus
13.12.1926–17.12.1927
Edeltäjä Tyko Reinikka
Seuraaja Pekka Heikkinen
Kansanedustaja
1919–1922
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Henkilötiedot
Syntynyt 8. kesäkuuta 1886
Viipurin maalaiskunta
Kuollut 27. elokuuta 1934 (48 vuotta)
Marienbad
Tiedot
Puolue SDP

ElämäkertaMuokkaa

Huplin vanhemmat olivat sulunvartija Johan Hupli ja Rosa Prylig. Viisi luokkaa lyseota käynyt Hupli toimi Työmies-lehden toimittajana Helsingissä 1906–1908 ja 1911–1916. Hän oli Lappeenrannassa ilmestyneen Kansan Ääni -lehden päätoimittaja 1908–1909 ja toimittajana jyväskyläläisessä Sorretun Voima -lehdessä 1909–1911 ja vielä lyhyen aikaa Raivaaja-lehden päätoimittajana vuonna 1911. 1910 Hupli joutui vankilaan majesteettirikosen vuoksi. [1]

Lehtimiesuransa jälkeen Hupli siirtyi osuustoimintaliikkeen palvelukseen. Hän oli Elannon sihteeri 1915–1916, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton sihteeri 1916–1921 ja toimitusjohtaja 1921–1924. Samaan aikaan Hupli toimi myös Kuluttajain lehden päätoimittajana. Viimeksi Hupli oli Helsingin kaupungin rahatoimenjohtajana 1925–1934.

Sisällissodan jälkeen Hupli oli lyhyen aikaa SDP:n puoluesihteeri loppuvuonna 1918.[2] Hupli oli SDP:n kansanedustaja vuosina 1919–1922. Kansanedustajauransa jälkeen hän toimi puoluejohdossa Tanneria vastustavan SDP:n sisäisen opposition johtohahmona. Vuonna 1926 Hupli ja hänen tukijansa saavuttivat enemmistön puoluetoimikunnassa ja näin ollen onnistuivat syrjäyttämään Tannerin puolueen puheenjohtajan paikalta, mutta Tannerin tukijat säilyttivät valtansa eduskuntaryhmässä. [3]. Hän toimi kauppa- ja teollisuusministerinä Väinö Tannerin vähemmistöhallituksessa 1926–1927. Hupli toimi myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä vuosina 1919–1921.[4]

TeoksiaMuokkaa

  • Herrat kapakassa : pieni pila erään pikkukaupungin seurahuoneelta, kirjoitti Aleksi Ivanheimo. Tekijä, Lappeenranta 1908
  • Elanto kymmenen vuotta 1905–1915 : osuusliike Elannon r.l. juhlajulkaisu, toimittajat Hedvig Gebhard, Väinö Tanner, Väinö Hupli. Elanto 1915
  • Kivikkotie : runoja ja mietelmiä. Gummerus 1938

KäännöksetMuokkaa

  • Anatole France: Europan yhdysvallat, eli, Kapitalismista sosialismiin, Työmiehelle suomensi V. H. Työväen kirjapaino, Helsinki 1907
  • Työmiehen tyttäret : kertomus, tanskankielestä suomensi Väinö Hupli. Työväen sanomalehti-o.y, Helsinki 1907
  • Anatole France: Pingviinien historia. Raivaajan kirjapaino, Lahti 1911
  • Curt Geyer: Joukot ja johtajat. Kansanvalta, Helsinki 1928

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Hupli Eduskunnan sivuilla eduskunta.fi. Viitattu 14.2.2019.
  2. Outi Hölttä: Suomen puolueiden organisaatiot 1918–39, s. 131. Julkaisuja C: 17. Turun yliopiston poliittisen historian laitos, 1982. ISBN 951-642-188-1 / ISSN 0356-8652.
  3. Valtapeliä ja vasemmistolaisuutta s. 5 - 6. tampub.uta.fi.
  4. https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-puoluetta-oikeustieteilija-inkeri-anttila

Aiheesta muuallaMuokkaa