Väinö Hupli
| Väinö Hupli | |
|---|---|
| Suomen kauppa- ja teollisuusministeri | |
|
Tannerin hallitus
13.12.1926–17.12.1927 |
|
| Edeltäjä | Tyko Reinikka |
| Seuraaja | Pekka Heikkinen |
| Kansanedustaja | |
|
1919–1922
|
|
| Ryhmä/puolue | Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. kesäkuuta 1886 Viipurin maalaiskunta |
| Kuollut | 27. elokuuta 1934 (48 vuotta) Marienbad |
| Tiedot | |
| Puolue | SDP |
Väinö Aleksander Hupli (8. kesäkuuta 1886 Viipurin maalaiskunta – 27. elokuuta 1934 Marienbad, Tšekkoslovakia) oli suomalainen SDP:tä edustanut poliitikko, joka toimi muun muassa kansanedustajana ja ministerinä. Hupli kilpaili 1920-luvulla Väinö Tannerin kanssa SDP:n johtajuudesta, ja hänen kannattajiaan kutsuttiin ”huplilaisiksi”.
ElämäkertaMuokkaa
Huplin vanhemmat olivat sulunvartija Johan Hupli ja Rosa Prylig. Viisi luokkaa lyseota käynyt Hupli toimi Työmies-lehden toimittajana Helsingissä 1906–1908 ja 1911–1916. Hän oli Lappeenrannassa ilmestyneen Kansan Äänen päätoimittaja 1908–1909, toimittajana jyväskyläläisessä Sorretun Voimassa 1909–1911 ja vielä lyhyen aikaa Raivaajan päätoimittajana vuonna 1911. Vuonna 1910 Hupli joutui vankilaan majesteettirikoksesta. [1]
Lehtimiesuransa jälkeen Hupli siirtyi osuustoimintaliikkeen palvelukseen. Hän oli Elannon sihteeri 1915–1916, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton sihteeri 1916–1921 ja toimitusjohtaja 1921–1924. Samaan aikaan Hupli toimi myös Kuluttajain lehden päätoimittajana. Viimeksi Hupli oli Helsingin kaupungin rahatoimenjohtajana 1925–1934.
Sisällissodan jälkeen Hupli oli lyhyen aikaa SDP:n puoluesihteeri loppuvuonna 1918.[2] Hupli oli SDP:n kansanedustaja vuosina 1919–1922. Kansanedustajauransa jälkeen hän toimi puoluejohdossa Tanneria vastustavan SDP:n sisäisen opposition johtohahmona. Vuonna 1926 Hupli ja hänen tukijansa saavuttivat enemmistön puoluetoimikunnassa ja näin ollen onnistuivat syrjäyttämään Tannerin puolueen puheenjohtajan paikalta, mutta Tannerin tukijat säilyttivät valtansa eduskuntaryhmässä. [3]. Hän toimi kauppa- ja teollisuusministerinä Väinö Tannerin vähemmistöhallituksessa 1926–1927. Hupli toimi myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä vuosina 1919–1921.[4]
TeoksiaMuokkaa
- Herrat kapakassa : pieni pila erään pikkukaupungin seurahuoneelta, kirjoitti Aleksi Ivanheimo. Tekijä, Lappeenranta 1908
- Elanto kymmenen vuotta 1905–1915 : osuusliike Elannon r.l. juhlajulkaisu, toimittajat Hedvig Gebhard, Väinö Tanner, Väinö Hupli. Elanto 1915
- Kivikkotie : runoja ja mietelmiä. Gummerus 1938
KäännöksetMuokkaa
- Anatole France: Europan yhdysvallat, eli, Kapitalismista sosialismiin, Työmiehelle suomensi V. H. Työväen kirjapaino, Helsinki 1907
- Työmiehen tyttäret : kertomus, tanskankielestä suomensi Väinö Hupli. Työväen sanomalehti-o.y, Helsinki 1907
- Anatole France: Pingviinien historia. Raivaajan kirjapaino, Lahti 1911
- Curt Geyer: Joukot ja johtajat. Kansanvalta, Helsinki 1928
LähteetMuokkaa
- Väinö Hupli. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Väinö Hupli Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
ViitteetMuokkaa
- ↑ Hupli Eduskunnan sivuilla eduskunta.fi. Viitattu 14.2.2019.
- ↑ Outi Hölttä: Suomen puolueiden organisaatiot 1918–39, s. 131. Julkaisuja C: 17. Turun yliopiston poliittisen historian laitos, 1982. ISBN 951-642-188-1 / ISSN 0356-8652.
- ↑ Valtapeliä ja vasemmistolaisuutta s. 5 - 6. tampub.uta.fi. [vanhentunut linkki]
- ↑ https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-puoluetta-oikeustieteilija-inkeri-anttila
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Niko Kannisto: Valtapeliä ja vasemmistolaisuutta, huplilaisuus Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa 1925–1930. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2005[vanhentunut linkki]
| Edeltäjä: Tyko Reinikka |
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri 1926−1927 |
Seuraaja: Pekka Heikkinen |
| Edeltäjä: Matti Turkia |
Sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteeri 1918 |
Seuraaja: Taavi Tainio |