Avaa päävalikko

Anatole France (oik. Jacques Anatole François Thibault, 16. huhtikuuta 1844 Pariisi12. lokakuuta 1924 Saint-Cyr-sur-Loire, Indre-et-Loire) oli ranskalainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1921. Katolinen kirkko kielsi 1920-luvulla hänen teostensa levittämisen niiden sisältämien sosialististen piirteiden vuoksilähde?. Francen tunnetuimpia romaaneja on Kuningatar Hanhenjalan ravintola (1892), joka on kuvaelma 1700-luvun Ranskasta.[1] Hänet tunnetaan myös aforismeistaan. Francen syvällisimpänä kirjana pidetään romaania Enkelten kapina.

Anatole France
Anatole France 1921.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 16. huhtikuuta 1844
Kuollut 12. lokakuuta 1924 (80 vuotta)
Kirjailija
Allekirjoitus
Allekirjoitus
Palkinnot

Nobel-palkinto Nobelin kirjallisuuspalkinto (1921)

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

France oli kiinnostunut välikaudesta pakanuuden ja kristillisyyteen kääntymisen rajamailla. Hän kiinnostui myös yhteiskunnallisista kysymyksistä; jotkut laskevat hänet kommunistiksi, jotkut anarkistiksi. Francen teoksia suomennettiin paljon 1900-luvun alussa.

Sisällysluettelo

Suomennettuja teoksiaMuokkaa

  • Euroopan yhdysvallat eli kapitalismista sosialismiin. Työväen Sanomalehti, 1907.
  • Bonnardin, Institutin jäsenen, rikos. Suomentanut Samuli S. WSOY, 1907.
  • Crainquebille y.m. kertomuksia. Suomentanut O. Manninen. WSOY, 1907.
  • Vallankumouskertomuksia. Suomentanut Meri Sulju. Karisto 1909.
  • Valkoisella kivellä. Suomentanut Siimes Kanervio. Kansan lehti, 1910.
  • Tulevaisuuden yhteiskunta. Suomentanut Siimes Kanervio. Kansan lehti, 1910.
  • Kuningatar Hanhenjalan ravintola. Suomentanut Eino Leino. Yrjö Weilin & Kumpp., 1910.
  • Thais. Otava, 1911.
  • Laki on kuollut - mutta tuomari on elävä. Suomentanut Rieti Itkonen. Osuuskunta Visa, 1913.
  • Paita. Suomentanut L. Onerva. Karisto, 1915.
  • Mitä monarkkien mahti mahtaa!. Suomentanut Huvi Vuorinen. Ars Electa, 1918.
  • Jumalat janoavat. Suomentanut L. Onerva. Otava, 1918.
  • Siniparran seitsemän vaimoa. Suomentanut L. Onerva. Minerva 1920.
  • Apotti Coignardin ajatuksia : Poiminut hänen uskollinen oppilaansa Jacobus Paistinkääntäjä. Suomentaneet Eino Leino ja Eino Palola. Kustannusliike Minerva 1920.
  • Ystäväni kirja. Suomentanut J. Hollo. Otava 1921.
  • Jean Servienin intohimot. Työväen Sanomalehti Oy, 1923.
  • Pikku Pietari. Suomentanut J. Hollo. Kansanvalta, 1924.
  • Pingviinien saari. Suomentanut Joel Lehtonen. Kansanvalta, 1924.
  • Valittuja kertomuksia. Suomentaneet J. Hollo ja O. Manninen. Kansanvalta, 1925.
  • Enkelien kapina. Suomentanut Joel Lehtonen. Kansanvalta, 1925.
  • Pyhän Klaaran kaivolla. Suomentanut J. Hollo. Kansanvalta, 1925.
  • Pierre Nozière. Suomentanut Arvi Nuormaa. Otava, 1925.
  • Aadamin ensimmäisen vaimon tytär : kertomuksia yliluonnollisista aiheista. Suomentanut Uuno Kailas. Kansanvalta, 1926.
  • Teatteritarina. Suomentanut T. Halme. Kansanvalta, 1926.
  • Punainen lilja. Suomentanut Huvi Vuorinen. Kansanvalta, 1927.
  • Paistinkääntäjän pakinoita. Suomentanut Huvi Vuorinen. Otava, 1928.
  • Instituutin jäsenen Sylvestre Bonnard'in rikos. Suomentanut Rakel Kansanen. Otava, 1937.
  • Bergeret'n avioliitto. Suomentanut Huvi Vuorinen. Tammi, 1945.
  • Instituutin jäsenen Sylvestre Bonnardin rikos. Suomentanut Rakel Kansanen; Thais. Suomentanut L. Onerva. Otava, 1966.
  • Jumalat janoavat ; Enkelten kapina. Suomentanut Tuula Helasti. Karisto, 1979.

Teosten sovituksiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Horst Frenz (toim.): Nobel Lectures, Literature 1901-1967. Elsevier Publishing Company, 1967. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Anatole France.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.