Avaa päävalikko

Tyko Henrik Reinikka (10. joulukuuta 1887 Oulu18. tammikuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, opettaja ja pankinjohtaja. Reinikka toimi Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1922–1930 ja useissa eri ministerin tehtävissä 1920- ja 30-luvuilla. Jatkosodan aikana 1943–1944 Reinikka oli Linkomiehen hallituksen toisena valtiovarainministerinä.

Tyko Reinikka
Reinikka kotonaan vapauduttuaan vankilasta lokakuussa 1947
Reinikka kotonaan vapauduttuaan vankilasta lokakuussa 1947
Suomen valtiovarainministeri
Kallion III hallitus
18.8.1929-4.7.1930
Edeltäjä H. M. J. Relander
Seuraaja J. H. Vennola
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
Kallion II hallitus
31.12.1925–13.12.1926
Edeltäjä Yrjö Pulkkinen
Seuraaja Väinö Hupli
Kansanedustaja
5.9.1922–20.10.1930
Ryhmä/puolue Maalaisliiton eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Kuopion läänin itäinen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt 10. joulukuuta 1887
Oulu
Kuollut 18. tammikuuta 1964 (76 vuotta)
Helsinki
Ammatti opettaja, pankinjohtaja
Arvonimi ministeri (1951)
Puoliso Impi Irene Lehtonen (vih. 1912–54)
Mirja Kyllikki Kuosmanen (vih. 1954)
Tiedot
Puolue Maalaisliitto
Koulutus kasvatusopin tutkinto (1914)

Sisällysluettelo

UraMuokkaa

Reinikka pääsi ylioppilaaksi vuonna 1908 ja opiskeli tämän jälkeen opettajakandidaatiksi vuonna 1913 ja sai kasvatusopin tutkinnon vuonna 1914. Hän työskenteli Värtsilän yhteiskoulun matemaattisten aineiden opettajana 1910–1914, minkä jälkeen Reinikka toimi Kansallis-Osake-Pankin Värtsilän konttorin johtajana 1917–1927 pitäen samalla myös opettajan virkansa Värtsilän yhteiskoulussa. Vuosina 1927–1932 Reinikka oli Kansallis-Osake-Pankin Jyväskylän konttorin johtajana. Konttorinjohtajan tehtävistä hän siirtyi Kansallis-Osake-Pankin johtokunnan jäseneksi vuosiksi 1932–1956.[1]

SotasyyllisyysoikeudenkäyntiMuokkaa

Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä vuonna 1946 hänet tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Hän joutui tavallaan vahingossa syytteeseen; Yrjö Soinin mukaan tämän aiheuttivat ne sotasyyllisyyslain pykälät, jotka mahdollistivat suurlähettiläs Toivo Kivimäen syytteeseen asettamisen. Reinikka voitiin asettaa syytteeseen, sillä hän oli kuulunut Linkomiehen hallituksen ulkoasiainvaliokuntaan ja hänen katsottiin siten olleen vastuussa hallituksen ulkopolitiikasta. Sota-aikana Reinikka tunnettiin kiihkeänä sotapolitiikan ja saksalaissuuntauksen kannattajana. Reinikan saksalaismielisyyden takia esimerkiksi marsalkka C. G. E. Mannerheim kieltäytyi osallistumasta tärkeisiin neuvotteluihin, joissa Reinikka oli läsnä, sillä pelkäsi tämän vuotavan salaisia tietoja Saksan Helsingin lähetystöön.

Reinikka päästettiin ehdonalaiseen vapauteen 21. lokakuuta 1947 istuttuaan rangaistuksestaan vankilassa viisi kuudesosaa.

Presidentti J. K. Paasikivi myönsi hänelle hyvityksenä vuonna 1951 ministerin arvon.

LähteetMuokkaa

  1. Tyko Reinikka Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 20.6.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa