Emil Frithiof Andersin

Emil Frithiof Andersin (9. toukokuuta 1843 Iisalmi16. elokuuta 1906 Rantasalmi) oli suomalainen senaattori, valtiopäivämies, laamanni ja kihlakunnantuomari.[1]

Andersinin vanhemmat olivat nimismies Karl August Andersin (1816–1863) ja Johanna Amalia Liljander. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1862 Kuopion lukiosta ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomarintutkinnon 1865. Andersin sai varatuomarin arvon 1868 ja laamannin arvon 1893. Andersin oli Kuopion läänin varalääninkamreerina 1873–1879, Kuopion pormestarina 1879–1883, Kuopion tuomiokunnan tuomarina 1883–1890 ja Liperin tuomiokunnan tuomarina 1890–1900. Hän oli Suomen senaatin oikeusosastolla senaattorina 1900–1905.[1]

Andersin oli säätyvaltiopäivillä talonpoikaissäädyssä Rantasalmen tuomiokunnan edustaja 1872.[2] Porvarissäädyssä hän oli valtiopäivillä Kuopion edustaja 1882, 1885, 1888 ja Joensuun edustaja 1899 ja 1900. Andersin toimi lisäksi talonpoikaissäädyn sihteerinä valtiopäivillä 1891.[3] Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 1884, Kuopion kaupunginvaltuuston jäsen 1884–1889 ja Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen 1896–1899.[1]

Andersin oli naimisissa vuodesta 1868 Selina Aurora Pontánin kanssa. Heidän poikiaan olivat senaattori, oikeusneuvos ja kansanedustaja Walter August Andersin ja lääkintöneuvos Einar Emil Anttinen (vuoteen 1906 Andersin, 1876–1962).[4][5][6]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Harjumäki, 2018, Liite 3 Annikki Harjumäki: Demokratisoitumiskehitys Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa porvarissäädyn valtiopäivävaalien kautta tarkasteltuna. Lisensiaattitutkielma, Tampereen yliopisto, 2018. Viitattu 19.2.2021.
  2. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 13–14. Helsinki: Otava, 1926.
  3. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 10–11. Helsinki: Otava, 1921.
  4. Emil Frithiof Andersin. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  5. Wikiaineisto : Kuka kukin oli 1961
  6. Kuka kukin on 1954 : Einar Anttinen (Projekt Runeberg)