Avaa päävalikko

Frans Fredrik Björni

suomalainen rusthollari ja valtiopäivämies
Björni noin vuonna 1920

Frans Fredrik Björni (15. elokuuta 1850 Eura10. helmikuuta 1930 Yläne) oli suomalainen rusthollari, taloustirehtööri ja valtiopäivämies.

Suku ja perheMuokkaa

Björnin vanhemmat olivat Juho Fredrik Mikonpoika Kylä-Björni (s. 1819) ja Agata Loviisa Isakintytär (1822–1907). Hän oli naimisissa Henrika Wilhelmiina Piipanojan (1849–1900) kanssa. Heidän poikiaan olivat maanviljelysneuvos, kansanedustaja Onni Rantasalo, Auroran sairaalan ylilääkäri Viljo Rantasalo ja argonomi Sulho Rantasalo. Viljo Rantasalon poika oli Helsingin yliopiston kansanterveystieteen professori Ilari Rantasalo. Björnin tyttärenpoika oli Turun yliopiston maantieteen professori Oiva Tuominen.[1][2][3]

Elämänvaihet ja toimintaMuokkaa

Björni osti 1890 Yläneen Uuudenkartanon ja vuonna 1892 hän osti myös Yläneen kartanon Vanhakartanon sen viimeiseltä aateliselta omistajalta varatuomari Reinhold Jägerhornilta. Yläneen karhuksi kutsutun Björnin väitetään olleen yli 10 000 hehtaarin maaomaisuudellaan 1900-luvun alussa Suomen suurin talonpoikaista syntyperää oleva maanomistaja. Hän möi 1905 Vanhakartanon pojalleen Onni Björnille (myöhemmin Onni Rantasalo) ja 1913 hän möi Uudenkartanon toiselle pojalleen Sulho Björnille (Rantasalo). Björni kirjoitti 1925 muistelmansa jotka on myöhemmin julkaistu. [4]

Björni oli säätyvaltiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajana 1897. Hän perusti Uuteenkartanoon kansakoulun ja ylläpiti sitä 1892-1908 sekä koulun yhteyteen 1897 kirjaston. Hän oli itse käynyt vain kiertokoulua sekä erään upseerin pitämää epävirallista alkeiskoulua. [5][6]

TeoksiaMuokkaa

Nimellä F. F. Björni:

  • Muistelmia ; toimittanut Oiva Tuominen. Satakunnan museo, Pori 1986, 2. painos Kertun kilta, 1991

KirjallisuuttaMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa