Rudolf Bernhard Elving

suomalainen tehtailija

Rudolf Bernhard Elving (sukunimi kirjoitettu joskus myös Elfving; 4. heinäkuuta 1849 Loviisa28. heinäkuuta 1927 Helsinki)[1] oli suomalainen liike- ja valtiopäivämies, joka sai vuorineuvoksen arvon.

Rudolf Elving.

Rudolf Elvingin vanhemmat olivat piirilääkäri Anton Elving (1811–1899) ja Jakobina Ulrika Matilda af Forselles. Hän pääsi ylioppilaaksi 1867 Helsingin yksityislyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomaritutkinnon 1872. Elving sai varatuomarin arvon 1875.[1][2]

Elving toimi aluksi lääkintöhallituksessa sihteerinä 1878–1884 samalla kun hoiti omaa asianajajatoimistoa. Hän jätti kuitenkin asianajajauraan talouselämän hyväksi ja aloitti 1884 nuorempana johtajana Yhdyspankissa. Elving tunnetaan ennen kaikkea Voikkaan paperitehtaan (myöhemmin Kymi Oy) perustajana. Hän oli kuitenkin mukana myös muun muassa HOP:n, Vakuutusyhtiö Patrian sekä sanomalehti Nya Pressenin perustamisessa. Hän oli useaan otteeseen Helsingin kaupunginvaltuustossa ja vuosina 1885–1899. Elvingin sanotaan olleen monessa suhteessa edelläkävijä ja hän edusti ylimenokautta vanhojen ruukinpatruunoiden ja uuden polven yritysjohtajien väliin.[1][3]

Elving oli porvarissäädyssä Maarianhaminan edustaja valtiopäivillä 1885, Helsingin edustaja 1888, 1891 ja 1899 ja Loviisan edustaja 1894.[4]

Elving omisti useita maatiloja, muun muassa Kirjokiven kartanon Valkealassa lähellä nykyistä Repoveden kansallispuistoa. Kartanon entisillä mailla sijaitsee Elvingin 1900-luvun alulla rakennuttama Elvingin torni, alkuaan ympäröivän alueen vartiointiin rakennettu korkea näkötorni.

Rudolf Elving oli naimisissa vuodesta 1877 vapaaherratar Anna Charlotta von Bonsdorffin kanssa. Rudolf Elvingin veli oli tilanomistaja, liikemies ja toimitusjohtaja Anton Elving.[1][2]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 27.10.2020)
  2. a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anton Elving. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 22.11.2020.
  3. Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 78–79. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.
  4. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 67–69. Helsinki: Otava, 1921.