Avaa päävalikko

Jaakko Forsman

suomalainen poliitikko
Tämä artikkeli käsittelee valtiopäivämiestä ja professoria. Hänen veljenpojastaan, historiantutkijasta ja opettajasta kertoo artikkeli Jaakko Forsman.

Jakob (Jaakko) Oskar Forsman (30. heinäkuuta 1839 Vähäkyrö26. syyskuuta 1899 Helsinki) oli suomalainen rikosoikeuden ja oikeushistorian professori sekä valtiopäivämies.

Jaakko Forsman
Jaakko Forsman2.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 30. heinäkuuta 1839
Vähäkyrö
Kuollut 26. syyskuuta 1899 (60 vuotta)
Helsinki
Ammatti rikosoikeuden ja oikeushistorian professori
valtiopäivämies
Arvonimi valtioneuvos (1898)

ElämäkertaMuokkaa

Forsmanin vanhemmat olivat kirkkoherra Georg Jakob Forsman ja Anna Lovisa Ebeling. Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Ernesti Forsman olivat hänen veljiään.[1] Forsman pääsi ylioppilaaksi Vaasan lukiosta 1857 ja valmistui filosofian maisteriksi 1864, molempien oikeuksien kandidaatiksi 1868 sekä molempien oikeuksien lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1874. Hänen väitöskirjansa Pakkotilasta kriminaalioikeudessa oli ensimmäinen suomenkielinen oikeustieteen väitöskirja. Forsman teki vielä opintomatkoja Berliiniin, Dresdeniin ja Leipzigiin vuosina 1878–1879 ja 1881.

Forsman oli Helsingin yliopiston lainopin tiedekunnan vt. suomen kielen ylimääräisenä professorina 1869–1878, rikosoikeuden ja oikeushistorian professorina 1879–1899 sekä siviilioikeuden ja roomalaisen oikeuden vt. professorina useaan eri otteeseen. Hän toimi yliopiston vararehtorina vuosina 1892–1899 ja vt. rehtorina 1896–1899.

Forsman oli papiston edustajana mukana säätyvaltiopäivillä vuosien 1882–1899 välillä. Hän oli valtiopäivien rikoslakivaliokunnan puheenjohtajana 1888, lakivaliokunnan puheenjohtajana 1899 sekä jäsenenä rikoslakiehdotusta tarkistavassa komiteassa 1881–1884 ja puheenjohtajana kirkkolakikomiteassa 1886. Forsman oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1889–1891. Hän sai valtioneuvoksen arvon 1898.

Jaakko Forsmanin veljenpoika oli historiantutkija ja koulumies Jaakko Forsman nuorempi.

TeoksiaMuokkaa

  • Tietoja maailman kansoista, heidän tavoista, uskonnoista ja vaiheista. Saksasta mukaillut J. O. Forsman. J. W. Lillja & C:o, 1860.
  • Pakkotilasta kriminaali-oikeudessa. Väitöskirja. Tekijä 1874.
  • Muistutuksia alamaiseen rikoslain ehdotukseen, jonka on valmistanut eräs sitä varten asetettu komitea. Kustantaja tuntematon, 1878.
  • Nyky-ajan erisuuntaiset käsitykset rangaistuksen tarkoituksesta : (Kutsumus sen julkisen esitelmän kuuntelemiseen, jolla professori Joel Napoleon Lang astuu virkaansa). Kustantaja tuntematon, 1884.
  • Sananen tekeillä olevasta rikoslaista, etenkin rangaistuksen punnitsemiseen nähden : (Kutsumus sen julkisen esitelmän kuuntelemiseen, jolla professori Robert Fredrik Hermanson astuu virkaansa). Kustantaja tuntematon, 1884.
  • Lisiä 1885 vuoden säädyille annetun rikoslain ehdotuksen tarkastamiseksi : luvut 22-31 : (Kutsumus sen julkisen esitelmän kuuntelemiseen, jolla professori Rabbe Axel Wrede astuu virkaansa). Kustantaja tuntematon, 1885.
  • Kameralisteille sovitettu luentojakso Suomen rikoslain-opin pääkohdista : yleinen osa, toim. Oskar Blomqvist. Oskar Blomqvist, 1893.
  • Suomen lainsäädännön historia : sen pääpiirteet. Edellinen osa, Luentojakso. Söderström, 1896.
  • Yliopistollisia puheita ja kutsumus yliopiston kruunausjuhlaan 2.11.1896. Otava,1899.

Asiasta muuallaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, palstat 1450 ja 1451. Helsinki: Otava, 1962.