Avaa päävalikko

Viktor Magnus von Born

suomalainen poliitikko

Viktor Magnus (V.M.) von Born (8. lokakuuta 1851 Helsinki15. syyskuuta 1917 Pernaja) oli suomalainen vapaaherra, tilanomistaja, valtiopäivämies ja RKP:n kansanedustaja.

Viktor Magnus von Born
Viktor Magnus von Born.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 8. lokakuuta 1851
Helsinki
Kuollut 15. syyskuuta 1917 (65 vuotta)
Pernaja
Ammatti tilanomistaja, poliitikko
Arvonimi vapaaherra
maamarsalkka
Puoliso Hulda Augusta Berndtson 1876–1891
Clara Henny Helena Grafström 1893–1905
Anna Elise Edelfelt (ent. de la Chapelle) 1908-1917
Lapset Ernst von Born
Vanhemmat Johan August von Born
Hedvig Lovisa Fransiska von Haartman
Muut tiedot
Koulutus Helsingin yliopisto

Sisällysluettelo

Opinnot ja työuraMuokkaa

Von Bornin vanhemmat olivat senaattori, vapaaherra Johan August von Born ja Hedvig Lovisa Fransiska von Haartman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1868 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1873. Von Born oli Helsingin kaupunginvaltuuston valiokuntasihteerinä 1875–1878, Ritarihuoneen kanslistina 1876–1879, Loviisan raastuvanoikeuden notaarina ja vt. oikeusneuvosmiehenä 1880–1881 sekä Östra Nyland -lehden toimittajana 1881–1884. Hän hoiti omistamaansa kartanoa Pernajassa 1879–1913.[1]

Suur-Sarvilahden kartano kuului Suomen suurimpiin, ja sen antaman taloudellisen riippumattomuuden turvin von Born saattoi kuulua Nikolai Bobrikovin näkyvimpiin vastustajiin,[2] Niinpä ensimmäisen sortokauden aikana von Born oli karkotettuna Suomesta vuosina 1903–1904.[1]

PerheMuokkaa

Von Born oli naimisissa kolme kertaa ja jäi leskeksi kaksi kertaa. Ensimmäinen puoliso oli Hulda Augusta Berndtson 1876–1891, toinen Clara Henny Helena Grafström 1893–1905, ja viimeksi hän oli naimisissa vuodesta 1908 Anna Elise Edelfeltin (ent. de la Chapelle) kanssa.[1]

Hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta oli sittemmin ministerinäkin toiminut Ernst von Born.[3]

Viktor Magnus von Bornin sisar Hanna von Born (1861−1959) avioitui ruotsalaisen vakuutusmiehen ja liberaalipoliitikon Sven Theodor Palmen (1854−1934) kanssa. Heidän pojanpoikansa oli Ruotsin pitkäaikainen pääministeri Olof Palme. Sven Theodor ja Hanna Palmen kaksi poikaa, Nils Palme ja Olof Palme (vanhempi) osallistuivat vapaaehtoisina valkoisten puolella Suomen sisällissotaan. Olof Palme (vanhempi) kaatui Tampereella sodan loppuvaiheissa huhtikuun alussa 1918.

Yhteiskunnallinen toimintaMuokkaa

Von Born oli lahjakas puhuja ja kirjoittaja. Yhdessä Kasten Antellin ja Arvid Nybergin kanssa hän perusti Östra Nyland -lehden vuonna 1881. Hän kirjoitti myös lehtiin Vikingen, Nya Pressen ja Finsk tidskrift.[2]

 
Viktor Magnus von Born maamarsalkkana vuonna 1906.

Von Born osallistui säätyvaltiopäiville vuosina 1877–1878 ja 1885–1906 ritariston ja aatelin jäsenenä. Hän oli maamarsalkkana viimeisillä säätyvaltiopäivillä 1905–1906. RKP:n kansanedustajana von Born oli 1910–1914 edustaen Turun läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän oli Pernajan kuntakokouksen puheenjohtajana ja kuului Helsingin kaupunginvaltuustoon. Von Born toimi myös Suomen Talousseuran puheenjohtajana.[1]

PostimerkkejäMuokkaa

Punaisen Ristin postimerkkisarjassa julkaistiin Vikto Magnus von Bornista sininen postimerkki 26. marraskuuta 1956. Sen arvo oli 30 markkaa, jonka lisäksi siitä maksettiin viisi markkaa lisää (30 markkaa + 5 markkaa). Postimerkin käypäisyysaika oli 26. marraskuuta 1956 - 31. toukokuuta 1994. [4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Viktor Magnus von Born Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b von Born, Viktor Magnus Biografiskt lexikon för Finland. Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 14.12.2013. (ruotsiksi)
  3. Ernst von Born Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  4. Postimerkkiluettelo LAPE 2004, sivu 230.

Aiheesta muuallaMuokkaa