Ernst von Born
Ernst Viktor Lorenz von Born (24. elokuuta 1885 Pernaja – 7. heinäkuuta 1956 Loviisa) oli suomalainen poliitikko, vapaaherra ja varatuomari. Hän oli vapaaherra ja poliitikko Viktor Magnus von Bornin poika. Hän ehti toimia urallaan Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajana, ministerinä sekä järjestyksessään kolmantena puheenjohtajana. RKP:n puheenjohtajana von Born oli vuosina 1934–1945 ja uudelleenvalittuna myöhemmin vuosina 1955–1956. Kansanedustajana von Born on yksi Suomen pitkäaikaisimmista; hän osallistui kaikkiaan 39 valtiopäiville vuosina 1919−1954.
| Ernst von Born | |
|---|---|
.jpg) Sisäasiainministeri von Born maaliskuussa 1940 |
|
| Suomen sisäasiainministeri | |
|
Sunilan II hallitus
21.3.1931–4.12.1932 Rytin hallitus 1.12.1939–27.3.1940 Rytin II hallitus 27.3.1940–4.1.1941 Rangellin hallitus 4.1.1941–13.5.1941 |
|
| Edeltäjä |
Erkki Kuokkanen Urho Kekkonen |
| Seuraaja |
Yrjö Puhakka Toivo Horelli |
| Salkuton ministeri | |
|
Cajanderin III hallitus
3.10.1939–1.12.1939 |
|
| Seuraaja | Juho Kusti Paasikivi |
| Suomen oikeusministeri | |
| Edeltäjä | Oskari Lehtonen |
| Seuraaja | Urho Kekkonen |
| Kansanedustaja | |
|
1.4.1919–28.3.1954
|
|
| Ryhmä/puolue | Ruotsalainen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Uudenmaan läänin vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. elokuuta 1885 Pernaja |
| Kuollut | 7. heinäkuuta 1956 (70 vuotta) Loviisa |
| Tiedot | |
| Puolue | RKP |
Varhaiset vuodet muokkaa
Von Born valmistui ylioppilaaksi vuonna 1904 ja opiskeli oikeustiedettä suorittaen oikeustutkinnon sekä ylemmän hallintotutkinnon vuonna 1909. Valmistuttuaan von Born työskenteli asianajajana 1909–1913 ja oli Helsingin kaupungin vt. kunnallispormestarina 1913. Varatuomarin arvo hänelle myönnettiin 1912. Von Born oli vangittuna vuonna 1915 Pietarin Krestyn vankilassa yhdenvertaisuuslain vastustamisesta.[1]
Poliittinen ura muokkaa
Von Born oli sisäministerinä Sunilan II hallituksessa 1931–1932 sekä myöhemmin Rytin I ja II hallituksessa 1939–1941 ja puoli vuotta Rangellin hallituksessa 1941, salkuttomana ministerinä Cajanderin III hallituksessa parin kuukauden ajan ennen talvisotaa.[1]
Von Bornin toimiessa Sunilan hallituksen sisäasiainministerinä helmikuussa 1932 mäntsäläläiset Lapuanliikkeen kannattajat vaativat von Bornia ja Uudenmaan läänin maaherraa kenraali Bruno Jalanderia estämään sosialidemokraattien kansanedustajaa Mikko Erichiä puhumasta Ohkolan työväenyhdistyksen vuosijuhlassa. Kun von Born ei suostunut lapualaisten vaatimukseen, nämä keskeyttivät Ohkolan työväentalossa pidetyn tilaisuuden, mistä alkoi Mäntsälän kapina. Lapuanliikkeen johto lähetti presidentti P. E. Svinhufvudille sähkeen, jossa vaadittiin von Bornin eroa. Hallitus ei kuitenkaan taipunut ja lopullisesti kapina päättyi Svinhufvudin käskettyä kuuluisassa radiopuheessaan kapinallisia palaamaan koteihinsa.[2]
Von Born erosi Rangellin hallituksesta, koska RKP:llä ja hänellä oli eri kanta Karjalan evakkoja koskevassa korvausmaakysymyksessä – RKP ei olisi halunnut suomenkielistä väestöä ruotsinkielisille alueille muuttamaan kielisuhteita.lähde?
Jatkosodan päättymisvaiheessa syksyllä 1944 von Born toimi oikeusministerinä Hackzellin ja Castrénin hallituksissa. Pääministeri Hackzellin sairastuttua Moskovassa von Born toimi vt. pääministerinä Castrénin hallituksen nimittämiseen asti.
Viimeisinä vuosinaan von Born osallistui enää harvoin poliittiseen keskusteluun. RKP:n puoluepäivillä toukokuussa 1956 hän luovutti puheenjohtajuuden Lars Erik Taxellille. Samalla von Bornille myönnettiin RKP:n myöntämä ensimmäinen Axel Lille -mitali. Vain kuusi viikkoa myöhemmin von Born kuoli.[3]
Yksityiselämä muokkaa
Kotiseudullaan Pernajassa von Born oli tilanomistajana vuodesta 1913 ja hän toimi myös Pernajan ja Liljendalin maanjako-oikeuden puheenjohtajana 1913–1916.[1] Hän testamenttasi Pernajassa omistamansa Sarvilahden kartanon Svenska Kulturfondenille.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Ernst von Born Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä, s. 91. Helsinki: Otava, 1987.
- ↑ Landgrén, Lars-Folke: Ernst von Born blf.fi. 12/2014. Biografiskt lexikon för Finland. Viitattu 27.11.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, palstat 1091–1092. Helsinki: Otava, 1964.
Aiheesta muualla muokkaa
- Ernst von Born Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Yle Elävä arkisto: Oikeusministeri Ernst von Bornin puhe Moskovan välirauhansopimuksesta 1944
| Edeltäjä: Eric von Rettig Ralf Törngren |
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja 1934–1945 1955–1956 |
Seuraaja: Ralf Törngren Lars Erik Taxell |
| Edeltäjä: Erkki Kuokkanen Urho Kekkonen |
Suomen sisäasiainministeri 1931−1932 1939−1941 |
Seuraaja: Yrjö Puhakka Toivo Horelli |
| Edeltäjä: Oskari Lehtonen |
Suomen oikeusministeri 1944 |
Seuraaja: Urho Kekkonen |