STTK
STTK ry on suomalainen poliittisesti sitoutumaton useita eri aloja edustavien ammattiliittojen keskusjärjestö. Siihen kuuluu 13 jäsenliittoa, joissa on yhteensä n. 500 000 jäsentä.
| STTK ry | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1993 |
| Toimiala | Ammattiliittojen keskusjärjestö |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenmäärä |
14 jäsenliiton keskusjärjestö 500 000 jäsentä |
| Puheenjohtaja | Antti Palola |
| Aiheesta muualla | |
| www.sttk.fi | |
Järjestö tekee keskustelunavauksia tuomalla yleiseen keskusteluun työ- ja talouselämän ajatuksia ja uusia ratkaisuehdotuksia. Yksi esimerkki näistä on mm. vuonna 2017 esiintuotu ajatus nelipäiväisestä työviikosta.
Kansainväliset yhteydetMuokkaa
STTK on muun muassa Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön PAYn, Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestön ETUCn ja Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCn jäsen.
SAK:lla ja STTK:lla on yhteinen EU-edustusto FinUnions, joka toimii Suomalaisten palkansaajien edunvalvojana ja järjestöjen edustajana Brysselissä.
HistoriaMuokkaa
Kirjainlyhenne STTK on perua sanoista Suomen Teknisten Toimihenkilöiden Keskusliitto. Nykymuotoinen STTK muodostui vuonna 1993, kun silloiseen STTK:hon liittyi parikymmentä uutta liittoa konkurssin tehneestä Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliitosta (TVK). Vanha nimi Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto muutettiin samalla nykymuotoon.
STTK perustettiin Helsingissä 29. lokakuuta 1946. Ensimmäinen STTK:n ja Suomen Työnantajain Keskusliiton välinen yleissopimus solmittiin 27. helmikuuta 1947.[1]
STTK sai kielteistä julkisuutta 1990-luvulla, kun sen johtajat olivat osallistuneet Rapap-nimisen sijoitusyhtiön toimintaan. Yhtiö pelasti ay-johtajia tappiollisilta sijoituksilta. Tappiot kaatuivat lopulta veronmaksajien niskaan.[2]
STTK:n edunvalvonta oli ennen mm. tulopoliittisten sopimusten sekä muiden keskusjärjestöjen välisten sopimusten tekemistä. Nykyään ammattiliitto neuvottelee sopimukset.
JäsenliitotMuokkaa
Entiset jäsenjärjestötMuokkaa
- Ammattiliitto Suora (Yhdistyi osaksi Ammattiliitto Pro:ta)
- Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ (Siirtyi keskusjärjestö Akavaan)
- Toimihenkilöunioni TU (Yhdistyi osaksi Ammattiliitto Pro:ta)
- Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL (Siirtyi keskusjärjestö Akavaan)
- Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT (Yhdistyi osaksi Ammattiliitto Pro:ta)
- Mediaunioni MDU, (Yhdistyi osaksi Ammattiliitto Pro:ta)
- Liiketalouden liitto LTA
- Vakuutusväen Liitto VvL (Yhdistyi osaksi Ammattiliitto Pro:ta)
OpiskelijatMuokkaa
STTK:n opiskelijatoimintaa hoitaa STTK-Opiskelijat. STTK-Opiskelijoiden jäseniä ovat kaikki STTK:laisiin ammattiliittoihin kuuluvat opiskelijat. Yhdistyksen on perustanut STTK yhdessä jäsenliittojensa kanssa. Sen jäsenenä on yli 55 000 eri koulutusasteilta ja -aloilta.
PuheenjohtajatMuokkaa
- W. L. Lumme (1946–1947)
- T. O. Parmanne (1947–1975)
- Jorma Reini (1975–1990)
- Esa Swanljung (1990–2000)
- Mikko Mäenpää (2000–2013)
- Antti Palola (2013–)[3]
LähteetMuokkaa
- ↑ Ensio Heikkilä: STTK. Teoksessa Esko Leskinen (toim.): Työmarkkinajärjestöt (Weilin+Göös 1970), s. 134.
- ↑ Hiilamo, Heikki: SKOP. Lyhyt historia, s. 291–301, 390. Helsinki: Herner Söderström Osakeyhtiö, 1995. ISBN 951-0-20726-8.
- ↑ Luukka, Teemu: Merikapteeni Antti Palola valittiin STTK:n puheenjohtajaksi HS.fi. 4.12.2013. Viitattu 4.12.2013.