Arto Satonen

suomalainen poliitikko

Arto Olavi Satonen (s. 20. lokakuuta 1966 Vammala) on suomalainen kokoomusta edustava poliitikko ja Suomen työministeri vuodesta 2023. Hän on ollut kansanedustaja Pirkanmaan vaalipiiristä vuodesta 2003 alkaen.

Arto Satonen
Satonen kesäkuussa 2023.
Satonen kesäkuussa 2023.
Suomen työministeri
Orpon hallitus
20.6.2023–
Edeltäjä Tuula Haatainen
Kansanedustaja
19.3.2003–
Ryhmä/puolue Kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Pirkanmaan vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt20. lokakuuta 1966 (ikä 56)
Vammala
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus

Kesäkuusta 2014 kesäkuuhun 2016 Satonen toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Hän on ollut eduskunnan toinen varapuhemies kesäkuusta 2016 helmikuuhun 2018.

Helmikuusta 2018 lähtien vaalikauden 2015–2019 loppuun hän toimi suuren valiokunnan puheenjohtajana. Vuonna 2016 hänet valittiin Yleisradion hallintoneuvostoon ja syyskuussa 2019 sen puheenjohtajaksi.[1]

Tausta Muokkaa

Satonen valmistui ylioppilasmerkonomiksi Etelä-Satakunnan kauppaoppilaitoksesta vuonna 1989 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 1997.[2] Hänen pro gradu -tutkielmansa käsitteli thatcherismia ja sen vaikutusta Ahon hallituksen politiikkaan.[3] Hänellä on myös täydentäviä opintoja Cambridgen yliopistosta, jossa hänen pääaineensa oli Britannian talous ja politiikka.

Satonen käsittelee thatcherismia hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoppina pamfletissaan ”Hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoppi: 16 murrettua myyttiä”, jossa hyvinvointivaltion käsitteestä on luovuttu.[4] Raportissaan ”Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen: Kansanedustaja Arto Satosen raportti” Satonen yhdistää turvapaikkapolitiikkaa ja maahanmuuttoa.[5]

Satonen toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän talouspoliittisena sihteerinä vuonna 1997, jolloin valtiovarainministeri Sauli Niinistön johdolla valmisteltiin Suomen liittymistä Euroopan unionin talous- ja rahaliitto EMU:hun ja yhteisvaluutta euroon.[6]

Eduskunnan lisäksi Satonen on työskennellyt opettajana TAMK:n liiketaloudellisessa yksikössä ja opettanut myös HAMK:n Valkeakosken, PirAMK:n Ikaalisten ja SAMK:n Huittisten yksiköissä vuosina 1999–2003.[2] Vuonna 1998 hän toimi myös vierailevana tutkijana Waikaton yliopistossa Uudessa-Seelannissa sekä vierailevana luennoitsijana Unkarissa, Virossa ja Latviassa vuonna 2000. Lisäksi Satonen on suorittanut ammatillista koulutusta ja toiminut useita vuosia yrittäjänä kaupan ja kiinteistöjen alalla.

Satonen on sotilasarvoltaan reservin alikersantti, ja hän on osallistunut maanpuolustuskursseille.[7]

Poliittinen ura Muokkaa

Satonen on ollut Vammalan/Sastamalan kaupunginvaltuutettu yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 lähtien. Hän toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 2001–2004. Viimeksi hän tuli valituksi Sastamalan kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa 2021 vaalikaudelle 2021–2025.[8] Lisäksi hän on toiminut kansanedustajakautensa aikana kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana vuosina 2005–2014.[9]

Satonen oli ehdolla vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ja sai 2 130 ääntä, mutta jäi toiseksi varakansanedustajaksi.[10] Hän oli ehdolla Satakunnan vaalipiiristä, koska hänen kotikuntansa Vammala (nykyisin Sastamala) kuului vielä tuolloin Satakuntaan. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Satonen valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan. Hän sai 4 024 ääntä Pirkanmaan vaalipiirissä.[11]

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Satonen valittiin jatkokaudelle. Hän sai 6 678 ääntä Pirkanmaan vaalipiirissä.[12] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Satonen sai 7 021 ääntä Pirkanmaan vaalipiirissä[13], ja hänet valittiin kolmannelle eduskuntakaudelle.

21. helmikuuta 2008 Satonen ilmoitti Sastamalan Kokoomuksen tukemana halustaan lähteä kokoomuksen varapuheenjohtajaehdokkaaksi.[14] 29. huhtikuuta Satonen nimettiin Pirkanmaan Kokoomuksen virallisesti asettamaksi varapuheenjohtajaehdokkaaksi kokoomuksen Tampereella 13.–15. kesäkuuta pidettyyn puoluekokoukseen, jossa hän jäi äänestyksen jälkeen 19 äänen päähän varapuheenjohtajaksi valinnasta.[15][16]

13. marraskuuta 2012 kokoomuksen eduskuntaryhmä valitsi Satosen eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi Petteri Orpon tilalle, kun Orpo nimitettiin eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.[17] 23. kesäkuuta 2014 Satonen valittiin yksimielisesti eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi Orpon siirryttyä ministeriksi.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Satonen valittiin neljännelle kaudelle eduskuntaan. Hän sai 5 339 ääntä Pirkanmaan vaalipiirissä. 27. toukokuuta 2015 Satonen valiittiin jatkamaan kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Satonen valittiin viidennelle kaudelle eduskuntaan. Hän sai 5126 ääntä Pirkanmaan vaalipiirissä.[18] Vuonna 2019 alkaneella kaudella Satonen on jäsenenä suuressa valiokunnassa sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Lisäksi hän on varajäsenenä ulkoasiainvaliokunnassa.

Keväällä 2023 ennen seuraavia eduskuntavaaleja Satosella tuli täyteen 20 vuotta työtä kansanedustajana. Kevään eduskuntavaaleissa hän sai 6029 ääntä Pirkanmaan vaalipiirissä ja tuli valituksi kuudennelle kaudelle eduskuntaan. Kokoomuksen vaalivoiton myötä Satonen oli hallitusneuvotteluissa johtamassa Hyvinvointi syntyy työstä -neuvottelupöytää, minkä osakokonaisuuksia olivat: sosiaaliturva, työlainsäädäntö ja kansainvälinen rekrytointi. Arto Satonen nimitettiin pääministeri Petteri Orpon hallituksen työministeriksi 20.6.2023. Työministerin valtiosihteeriksi Työ- ja elinkeinoministeriöön nimitettiin Timo Jaatinen. Ministerin erityisavustajina toimivat Veera Svahn ja Jukka Sarhimaa.

Toiminta eduskunnassa Muokkaa

Satonen oli ensimmäisellä vaalikaudellaan (2003–2007) perustuslakivaliokunnan jäsen. Hän oli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen vuosina 2005–2011 ja uudelleen vuodesta 2012, vuodet 2007–2011 hän oli valiokunnan puheenjohtaja. Vuosina 2007–2012 Satonen oli kansainvälisten asiain foorumin jäsen. Vuodesta 2007 Satonen on ollut maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Vuosina 2011–2012 hän oli liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja. Maaliskuusta 2013 Satonen on ollut Yleisradion hallintoneuvoston jäsen.[2][19]

Eduskunnassa Satonen on tehnyt aloitteita ja kysymyksiä erityisesti kilpailukyky-, yrittäjyys-, koulutus- ja kansainvälisyysasioissa.[20]

Vuonna 2009 Satonen oli päävastuussa kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttoraportin 'Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen' valmistelusta ja julkaisusta.[21][22]

1. maaliskuuta 2011 tuli voimaan presidentin allekirjoittama työsopimuslain muutos, joka sai alkunsa Satosen vuonna 2007 erään diakonin yhteydenoton jälkeen kehittämästä lakialoitteesta,[23] jonka allekirjoitti Satosen ehdotuksesta 122 kansanedustajaa.[24] Lainmuutos paransi hallituksen esittelyn mukaan ”työntekijöiden mahdollisuuksia jäädä väliaikaisesti pois työstä perheenjäsenen hoitamiseksi” (omaishoito), ja se turvasi työntekijälle ”eräin edellytyksin mahdollisuuden palata työhön” sovitun poissaoloajan aikana tai sen jälkeen.[25] Ennen lain voimaantuloa lainmuutosta valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriössä vuosina 2008–2010, jolloin esimerkiksi ministeriön työryhmä pohti aloitteen johdosta asiaa ja teki perusteellisen selvityksen omaishoitajien hoitovapaasta kokonaisuutena.[26] Hallituksen esitys lainmuutoksesta annettiin syksyllä 2010, ja se hyväksyttiin eduskunnassa helmikuussa 2011.[27] [28]

Vuonna 2014 Satonen julkaisi omakustannekirjan Hyvinvointi yhteiskunnanpelastusoppi – 16 murrettua myyttiä. Kirjassa Satonen käy läpi 16 poliittisessa keskustelussa usein toistuvaa väitettä, joita useat poliitikot pitävät esillä ja monet suomalaiset kannattavat.

Vuonna 2021 Satoselta ilmestyi omakustannekirja Alueiden kosto ja voidaanko se välttää? Tässä pamfletissa paneudutaan eriytyvään aluekehitykseen, millä on ollut useissa maissa isoja poliittisia seurauksia. Pamfletissa käsitellään sitä, mikä yhdistää Brexitiä, Ranskan keltaliivejä ja Donald Trumpin valintaa Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleissa.

Luottamustehtäviä Muokkaa

Satonen oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen vuosina 2005–2009. Vuodesta 2009 hän on ollut sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja.[2] Hän on ollut myös Veikkauksen hallintoneuvoston jäsen.

Satonen on Sastamalassa Vanhan kirjallisuuden päivät -kulttuuritapahtuman järjestävän yhdistyksen varapuheenjohtaja (2002–).

Aiemmin Satonen on toiminut Suomen olympiakomitean valtuuskunnan jäsenenä (2004–2007), Suomen Keskusshakkiliiton puheenjohtajana (2004–2007) ja Finnfundin hallintoneuvoston jäsenenä (2004–2011). Lisäksi Satonen on toiminut Suomen Lentopalloliiton puheenjohtajana (2012–2014)

Yksityiselämä Muokkaa

Satonen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Vammalassa, ja hänen isänsä oli K-kauppias Toivo Satonen[29]. Politiikan lisäksi hänet tunnetaan paikkakunnalla siitä, että hän on toiminut kolumnistina ja näkynyt eri paikallislehdissä 1990-luvun alusta lähtien, työskennellyt paikallisena yrittäjänä ja ollut aktiivinen urheilun saralla. Satonen on muun muassa toiminut Vammalan Lentopallo ry:n (VaLePa) varapuheenjohtajana (2004–2011) ja grilliyrittäjänä.

Vapaa-aikanaan Satonen pelaa tennistä ja rantalentopalloa, ja hänet tiedetään lisäksi innokkaaksi palloilu-urheilun seuraajaksi sekä englantilaisen jalkapalloseura Evertonin kannattajaksi.

Satosen harrastuksiin kuuluu myös shakki. Pelaajana hän saavutti 1990-luvulla kansallisen mestarin arvon, jääden huippuvuonnaan 1999 vain viisi pistettä 2 300 selopisteen rajasta[30]. Pelaajauransa ohella Satonen toimi kaksi kautta silloisen Suomen keskusshakkiliiton puheenjohtajana 2004–2007.[31]

Hän sijoittui syksyllä 2010 kolmanneksi shakin avoimissa Suomen mestaruuskilpailuissa ja oli mukana voittamassa Vammalan Shakkikerhon ensimmäistä nopean shakin joukkueiden Suomen mestaruutta vuonna 2012.[32] Lisäksi hän on eduskunnan moninkertainen shakkimestari, jonka myös Sauli Niinistö on toivonut useiden yritysten jälkeen jonain päivänä voittavansa.[33][34]

Lähteet Muokkaa

  1. Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajaksi Arto Satonen Ilta-Sanomat. 17.9.2019. Viitattu 18.9.2019.
  2. a b c d Arto Satonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. Lapin yliopiston kirjasto luc.finna.fi.
  4. Satonen, Arto: Hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoppi: 16 murrettua myyttiä. , 2014.
  5. Satonen, Arto: Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen: Kansanedustaja Arto Satosen raportti. , 2016.
  6. Arto Satosen ansioluettelo, satonen.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Arto Satonen, eduskunta.fi
  8. Kuntavaalit 2017 - Sastamala - Valitut Kuntavaalit 2017/Oikeusministeriö. Viitattu 16.7.2019.
  9. CV Omat kotisivut. Viitattu 16.7.2019.
  10. Arto Satosen äänimäärä eduskuntavaaleissa 1999, tilastokeskus.fi
  11. Arto Satosen äänimäärä eduskuntavaaleissa 2003, tilastokeskus.fi
  12. -namespace:0E2007/s/valitut/hamepohjvpval.htm Arto Satosen äänimäärä eduskuntavaaleissa 2007, vaalit.fi
  13. -namespace:0E2011/s/valitut/hamepohjvpval.htm Arto Satosen äänimäärä eduskuntavaaleissa 2011, vaalit.fi
  14. Satonen pyrkii Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi, sopuli.fi
  15. Satonen Pirkanmaan Kokoomuksen varapuheenjohtajaehdokkaaksi, sopuli.fi
  16. Arto Satonen nousi Kokoomuksen ryhmäjohtajistoon, Satosen äänimäärä varapuheenjohtajaäänestyksessä Tampereen puoluekokouksessa 2008, verkkouutiset.fi[vanhentunut linkki]
  17. Satosesta Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, aamulehti.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. Valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 29.4.2019.
  19. Näin Yle toimii: Ylen hallintoneuvosto 12.01.2015. Yleisradio. Viitattu 14.5.2017.
  20. Arto Satosen aloitteita ja kysymyksiä, eduskunta.fi
  21. Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen (pdf) Kokoomuksen eduskuntaryhmä. Viitattu 31.7.2014. [vanhentunut linkki]
  22. Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttoraportti julkistettiin, 2009, kokoomus.fi
  23. Diakonin avunpyyntö jalostui lähes valmiiksi laiksi, Turun Sanomat
  24. Arto Satosen lakialoite omaishoitajien hoitovapaasta 123/2007, eduskunta.fi
  25. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain muuttamisesta 263/2010, finlex.fi
  26. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän raportti omaishoitajien hoitovapaasta, tem.fi
  27. Yhteenveto Satosen lakialoitteen 123/2007 ja hallituksen esityksen 263/2010 käsittelyvaiheista eduskunnassa
  28. Hallitus ehdottaa uutta perhevapaata omaishoitoa varten, 2010, Keskuskauppakamari (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. Arto Satonen eduskuntamatrikkelissa
  30. Arto Satonen (Vahvuuslukuhistoria) SSL. Viitattu 22.4.2022.
  31. Arto Satonen: CV Satonen.fi. Viitattu 22.4.2022.
  32. Vammalan shakkikerho voitti Suomen mestaruuden, 2012, Tyrvään Sanomat (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. Sauli Niinistö vs. shakkimies Satonen, 2010. Verkkouutiset.fi
  34. Sauli Niinistö vs. shakkimies Satonen, 2011, youtube.com[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla Muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arto Satonen.
Edeltäjä:
Tuula Haatainen
Suomen työministeri
2023−
Seuraaja: