Oleskelulupa
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Oleskelulupa on valtion viranomaisen tekemä päätös siitä, että henkilö, joka ei ole kyseisen valtion kansalainen, saa tulla kyseisen valtion alueelle ja oleskella siellä muuten kuin väliaikaisesti. Yhdysvalloissa oleskelulupaa kutsutaan Green Cardiksi.
Suomen ulkomaalaislain 3 §:n mukaan oleskeluluvalla tarkoitetaan ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävää lupaa toistuvasti saapua maahan ja oleskella maassa.[1]
Oleskelulupaan voi liittyä lupa myös työn tekemiseen (työlupa) tai elinkeinon harjoittamiseen.
Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Määräaikainen oleskelulupa myönnetään tilapäisluonteista (tilapäinen oleskelulupa) tai jatkuvaluonteista (jatkuva oleskelulupa) maassa oleskelua varten. Lupaviranomainen ratkaisee maassa oleskelun tarkoituksen ottaen huomioon ulkomaalaisen antamat tiedot maahantulonsa tarkoituksesta. Pysyvä oleskelulupa on voimassa toistaiseksi. Pysyvään oleskelulupaan rinnastetaan voimassaoloajaltaan myös pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa.[2]
Pohjoismaiset käytännöt
muokkaaRuotsissa pakolaisaseman saaneille myönnetään oleskelulupa ensin kolmeksi vuodeksi ja sen jälkeen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toissijaista suojelua saavilla ajat ovat lyhemmät, 13 kuukautta ja kaksi vuotta. Ruotsissa pysyvää oleskelulupaa voi erikseen hakea, kun henkilö on oleskellut määräaikaisella luvalla maassa kolme vuotta.[3]
Suomessa puolestaan sekä pakolaisille että toissijaista suojelua saaville ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa myönnetään neljäksi vuodeksi. Pysyvä oleskelulupa myönnetään neljän vuoden luvallisen maassa oleskelun jälkeen, jos perusteet ovat yhä olemassa eikä myöntämiselle ole laillista estettä.[3]
Myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat Suomessa vuosina 2005–2023
muokkaa| Vuosi | Myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat | Yhteensä vuodesta 2005 alkaen |
|---|---|---|
| 2005 | 13 907 | 13 907 |
| 2006 | 14 550 | 28 457 |
| 2007 | 18 534 | 46 991 |
| 2008 | 20 604 | 67 595 |
| 2009 | 16 352 | 83 947 |
| 2010 | 17 439 | 101 386 |
| 2011 | 19 487 | 120 873 |
| 2012 | 19 097 | 139 970 |
| 2013 | 19 437 | 159 407 |
| 2014 | 20 371 | 179 778 |
| 2015 | 20 709 | 200 487 |
| 2016 | 24 290 | 224 777 |
| 2017 | 25 145 | 249 922 |
| 2018 | 26 997 | 276 919 |
| 2019 | 25 412 | 302 331 |
| 2020 | 20 757 | 323 088 |
| 2021 | 27 553 | 350 641 |
| 2022 | 40 488 | 391 129 |
| 2023 | 46 008 | 437 137 |
[4][5][6][7][8][9][10][11][12][13]
Taulukon huippuvuosi on lihavoitu.
Huomaa, että vuosina 2015–2016 poliisi myönsi ensimmäiset oleskeluluvat, jos hakija oli Suomen kansalaisen perheenjäsen ja haki lupaa Suomessa. Nämä luvut eivät ole mukana Maahanmuuttoviraston tilastoissa.[6][13]
Oleskeluluvan hakeminen perheen yhdistämisen perusteella
muokkaaPerheenyhdistämisessä Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Suomessa asuva perheenjäsen on voinut muuttaa Suomeen esimerkiksi työhön, opiskelijaksi tai hän on voinut saada Suomesta turvapaikan. Suomessa asuvasta henkilöstä käytetään termiä perheenkokoaja.[14]
| Vuosi | Suomesta oleskelulupaa perheen yhdistämisen perusteella hakeneet vuosina 2015–2023 | Hakemukset yhteensä vuodesta 2015 alkaen | Myönnetyt oleskeluluvat perheen yhdistämisen perusteella vuosina 2015–2023 | Myönnetyt oleskeluluvat perheen yhdistämisen perusteella yhteensä vuodesta 2015 alkaen |
|---|---|---|---|---|
| 2015 | 9 998 | 9 998 | 8 039 | 8 039 |
| 2016 | 9 546 | 19 544 | 8 171 | 16 210 |
| 2017 | 10 972 | 30 516 | 9 089 | 25 299 |
| 2018 | 11 305 | 41 821 | 9 009 | 34 308 |
| 2019 | 13 011 | 54 832 | 10 251 | 44 559 |
| 2020 | 10 559 | 65 391 | 8 592 | 53 151 |
| 2021 | 11 281 | 76 672 | 9 821 | 62 972 |
| 2022 | 17 476 | 94 148 | 15 457 | 78 429 |
| 2023 | 21 866 | 116 014 | 20 278 | 98 707 |
[15][16][17][18][19][20][11][21]
Taulukon huippuvuodet on lihavoitu.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Ulkomaalaislaki (301/2004) 3 § (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ulkomaalaislaki (301/2004) 33 § (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Hallitusneuvottelut | Ps haluaa kiristää maahanmuuttopolitiikkaa Ruotsin ja Tanskan kaltaiseksi – näin ne poikkeavat Suomesta Helsingin Sanomat. 24.5.2023. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ Oleskelulupatilastot - Euroopan muuttoliikeverkosto www.emn.fi. Arkistoitu 31.1.2021. Viitattu 25.1.2021.
- ↑ Migri 2014: oleskelulupia yli 20 000, kansalaisuuden sai 8 500 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 29.1.2021.
- ↑ a b Vuonna 2015 myönnettiin hieman yli 20 000 oleskelulupaa, uusia Suomen kansalaisia reilut 8 000 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 29.1.2021.
- ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 13.1.2024.
- ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 13.1.2024.
- ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 13.1.2024.
- ↑ Maahanmuuton tilastot 2020: Suomeen muutetaan useimmiten työn takia, korona vaikutti hakemusten määrään | Maahanmuuttovirasto www.sttinfo.fi. Viitattu 27.1.2021.
- ↑ a b Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 21.5.2022.
- ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ a b Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 13.1.2024.
- ↑ Perheenyhdistäminen Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 15.4.2021. Viitattu 6.6.2021.
- ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
- ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
- ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
- ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
- ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
- ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
- ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 20.11.2024.