Työlupa eli työntekijän oleskelulupa on viranomaisen myöntämä lupa, jonka turvin ulkomaalainen henkilö saa tehdä ansiotyötä. Pääsääntöisesti ulkomaalainen ei saa tehdä ansiotyötä ilman työlupaa. Viranomainen myöntää työluvan hakemuksesta "tarveharkinnan" perusteella.

Suomessa työlupaa eivät tarvitse EU-kansalaiset sekä Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaiset.[1] Suomessa pitää olla työpaikka valmiina, kun hakee työntekijän oleskelulupaa.[2]

Tarveharkinta tarkoittaa, että muualta tuleva työntekijä saa oleskeluluvan vain, jos selvityksen mukaan sopivaa työvoimaa ei saa Euroopan unionista eikä Euroopan talousalueelta.[3]

Kansanedustaja Anna Kontula (vas) teki tarveharkinnan poistamisesta lakialoitteen, jonka 103 kansanedustajaa allekirjoitti syksyllä 2017. Suomalaisista taloustieteilijöistä 79 % kannattaa tarveharkinnan poistamista, 6 % oli eri mieltä.[3][4]

VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen kirjoitti, että yritysten ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta pitäisi poistaa kokonaan. Näin saataisiin Suomeen ne ihmiset, jotka todella työllistyisivät.[5]

Vaikeudet löytää työntekijöitä ja kasvu

muokkaa

Esimerkiksi Uudenmaan TE-toimistossa oli vuonna 2018 yli 2 000 työluvan ja kahdeksan kuukauden jono.[6]

Jopa 45 prosentilla työnantajista on vaikeaa löytää työntekijöitä avoimiin paikkoihinsa. Kymmenissä ammattiryhmissä on pulaa työntekijöistä ja täyttämättömät paikat hidastavat kasvua neljänneksessä yrityksistä. Osaaja- ja hakijapulaa on muuallakin. Kohtaanto-ongelmasta puhutaan kaikissa länsimaissa. Väestön ikääntyminen pahentaa ongelmia.[6]

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa