Avaa päävalikko

Maahanmuuttajat Suomessa

Suomeen muuttaneet ulkomailla syntyneet henkilöt

Maahanmuuttajat Suomessa ovat Suomeen muuttaneita ulkomailla syntyneitä henkilöitä, joista käytetään toisinaan myös nimitystä uussuomalainen[1] tai ryhmänä etninen vähemmistö.[2]

Vuonna 2017 Suomessa oli noin 372 800 ulkomailla syntynyttä henkilöä ja 249 452 ulkomaan kansalaista.[3] Prosentuaalisesti luvut vastaavat 6,8 ja 4,7 prosenttia koko väestöstä. Muita kuin kotimaisia kieliä[4] puhui äidinkielenään vuonna 2017 yhteensä 373 325 henkilöä, mikä vastaa 6,8 prosenttia koko väestöstä.[3] Kansainvälinen siirtolaisjärjestö ja YK:n Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista pyrkivät säätelemään ja tukemaan maahanmuuttoa hallitusten välisin sopimuksin.

Jos syntyvän lapsen äidillä on Suomen kansalaisuus tai jos lapsen isällä on Suomen kansalaisuus ja hän on avioliitossa lapsen äidin kanssa, saa lapsi Suomen kansalaisuuden.[5][6] Suomen kansalaisuuden omaavan miehen lapsi saa Suomen kansalaisuuden myös silloin, kun lapsi on avioliiton ulkopuolinen, mutta Suomessa syntynyt.[6]

Vuonna 1990 Suomeen saapui runsaat 13 000 maahanmuuttajaa, kun vuonna 2013 maahanmuuttajia saapui noin 31 000.[7] Maahanmuuttajien määrä Suomessa on lähes kymmenkertaistunut vuosina 1990–2010, minä aikana Suomen vieraskielinen väestö kasvoi 25 000 henkilöstä 224 000 henkilöön. Määrä on kasvanut erityisesti 2000-luvulla, ja joka kolmas vieraskielinen on muuttanut Suomeen vuoden 2005 jälkeen. Suurin osa muuttaa Euroopan valtioista, mutta 2000-luvulla on lisääntynyt myös muuttoliike Aasian valtioista Suomeen. 2000-luvulla ulkomaan kansalaisten määrä nousi 77 000 henkilöllä, joista 54 prosenttia oli eurooppalaisia ja kolmasosa aasialaisia.[8]

Maahanmuuton käsitteitäMuokkaa

Vieraskielisistä asukkaista puhutaan tutkimuksissa erotuksena maahanmuuttajiin, kun kaikista maahanmuuttajista ei haluta mukaan suomea tai ruotsia puhuvia paluumuuttajia. Tällöin jäljelle jäävät niin sanotut todelliset maahanmuuttajat, joilla ei ole juuria Suomessa.

Joskus suomalaisessa mediassa maahanmuuttajista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan vieraskielisiä Suomessa asuvia, vaikka maahanmuuttajat ovat tosiasiassa vieraskielisiä laajempi joukko.[9]

Maahanmuuttajien historiaaMuokkaa

Ruotsin vallan aikaMuokkaa

Ruotsista varsinaiseen Suomeen muutti lähinnä sotilaita, pappeja ja virkamiehiä. Ruotsiin saatiin uusinta tietotaitoa ulkomaisten käsityöläisten avulla: esimerkiksi seppinä ja kaivosmiehinä arvostettuja valloneja saapui nykyisen Suomenkin ruukkeihin.[10]

Venäjän aikaMuokkaa

 
Juutalaisten maahanmuuttoa vastustanut poliittinen pilapiirros vuonna 1897 ilmestyneestä Matti Meikäläisen numerosta 15.

Kun Venäjä valloitti Vanhan-Suomen 1700-luvulla ja lopulta koko maan 1800-luvun alussa aluetta linnoitettiin voimakkaasti. Linnoitustöihin ja varuskuntapalveluun Suomeen tuli Venäjältä venäläisten lisäksi juutalaisia, tataareja ja ensimmäisen maailmansodan aikana kiinalaisia. Suomeen muodostui pysyvä juutalais- ja tataarivähemmistö. Suomen itsenäistyttyä 1917 osa maahanmuuttajista palasi Venäjälle, mutta jotkut jäivät asumaan pysyvästi. Monet perinteikkäät, supisuomalaisiksi mielletyt yritykset kuten Enso-Gutzeit, Stockmann, Fazer, Sinebrychoff, Finlayson tai Fiskars ovat Euroopasta lähtöisin olevien maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä 1800-luvulla perustamia.[11] Ulkomaisten asiantuntijoiden avulla saatiin tietoa uusimmista tekniikoista: esimerkiksi 1800-luvun puolivälissä Impilahdelle Pitkärannan kaivoksille tuotetut ruotsalaiset kaivosmiehet muodostivat vuosikymmeniksi perheineen oman pienen yhteisönsä keskelle karjalaista ortodoksista kulttuuria.

Itsenäisyyden alkuvuodetMuokkaa

 
Kronstadtin kapinaa johtanut Stepan Petritšenko ja muita Suomeen tulleita venäläisiä valokuvassa vuodelta 1921.

Suomen ensimmäiset maahanmuuttajat saapuivat itsenäisyyden alkuaikoina vuosina 1917–1922, kun tuhannet pakenivat Venäjältä vallankumouksen seurauksena. Näistä monet saivat surmansa Suomen sisällissodassa. Vuoden 1919 alussa virallisten tilastojen mukaan rekisteröitiin 15 457 venäläistä, mutta todellinen luku oli suurempi sillä pelkästään Viipurissa rekisteröitiin 11 000 pakolaista. Suurin pakolaisvirta oli vuonna 1922, kun itärajan yli saapui noin 33 500 henkeä. Pakolaiset olivat pietarinsuomalaisia, inkeriläisiä, itäkarjalaisia sekä ylhäisiä aatelisia, joiden joukossa oli myös tsaariperheen lähisukulainen suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanov, upseereja ja tehtaanomistajia. Samaten vuoden 1921 Kronstadtin kapinan jälkeen pakeni 6 400 matruusia Suomenlahden jään yli Suomeen. Moni pakolainen kotiutui uuteen isänmaahansa suomenvenäläisinä, kun taas osa jatkoi Suomen kautta muualle Manner-Eurooppaan. Yksistään vuosien 1917 ja 1939 välillä Suomeen hakeutui arviolta noin 44 000 pakolaista. Eräissä arvioissa vuosina 1917–1944 jopa 100 000 ihmistä haki turvaa Suomesta.[12]

Toinen maailmansotaMuokkaa

Toisen maailmansodan aikana sodan osapuolina pidettyjä ulkomaalaisia sijoitettiin internointileireille ja osa lähetettiin keskitysleireille Saksaan. Sodan aikana maahan tuli muun muassa inkeriläisiä ja virolaisia maahanmuuttajia. Suurin osa heistä (he jotka eivät onnistuneet pakenemaan länteen) luovutettiin toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliittoon.[13]

Toisen maailmansodan jälkeenMuokkaa

Toisen maailmansodan jälkeen maahanmuutto muualta Suomeen oli vähäistä. Pääosin pysyvää maahanmuuttoa tapahtui ulkomaalaisten kanssa solmittujen avioliittojen johdosta. Ensimmäinen suuri maahanmuuttajaryhmä oli chileläiset pakolaiset, jotka saapuivat 1970-luvulla paeten sotilasdiktaattori Pinochetin vainoja [14] Chilestä tuli noin 182 pakolaista. Suurin osa heistä palasi takaisin kotimaahansa Pinochetin hallinnon päätyttyä 1990-luvun alussa.[14]

Varsinainen järjestelmällinen maahanmuutto käynnistyi vietnamilaisten pakolaisten tuontina Suomeen 1980-luvulla. Somalialaiset saapuivat Suomeen sotilasdiktaattori Siad Barren vainojen johdosta pääosin 1990-luvun alussa läpikulkumatkallaan Venäjältä Länteen. Jugoslavian hajoamisotien aikana myös Suomeen pakeni vainojen keskeltä serbejä, albaaneja ja bosnian muslimeita sekä kroaatteja vuosina 1990–1999.

Euroopan unionin aikaMuokkaa

Euroopan unioniin liittyminen muutti Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi hyväksyi Euroopan unionin sisäisen suhteellisen vapaan liikkumisen politiikan. Tämä on tuonut Suomeen rakennusmiehiä niin Ranskasta, Virosta kuin Puolastakin. Maahanmuuttoa aiheutti myös Jugoslavian hajoaminen ja Kosovon sota. 2000-luvulla pakolaisia on saapunut Afganistanista ja Irakista. 2000-vuosikymmenen lopulla julkista keskustelua ovat aiheuttaneet pääosin kesäisin Suomeen saapuneet Romanian romanit.

Kaikista entisen Neuvostoliiton alueelta 1990-luvulla saapuneista 60-70 % on tullut Suomeen paluumuuttajina. Kaksi kolmasosaa heistä tuli Venäjältä, useimmat Pietarin alueelta, Venäjän Karjalasta, loput Virosta.lähde?

Tilastojen mukaan Suomessa on nykyään noin 80 000 venäjänkielistä. Venäjänkielisen väestön määrä Suomessa kasvaa yhä. Viime vuosina venäjänkielisten määrä on lisääntynyt noin 2000-4000 henkilöllä vuosittain.lähde?

Maahanmuutto nykyaikanaMuokkaa

EU:n Schengen-sopimus takaa vapaan liikkuvuuden koko Euroopan alueella ja mahdollistaa maahanmuuton Suomeen koko Euroopasta. Myös Vanhasen hallituksen maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin aikana luotu maahanmuuttoa helpottava laki teki maahanmuuton Suomeen erittäin helpoksi.

Tilastokeskuksen mukaan Suomeen suuntautuva maahanmuutto ylsi vuonna 2007 koko itsenäisyyden ajan ennätykseen: Suomeen muutti ulkomailta noin 26 050 henkilöä.[15] Näistä 8 525 oli paluumuuttavia suomalaisia. Keskimäärin 39 % vuosien 1998–2009 välisestä maahanmuutosta on ollut suomalaisten paluumuuttoa. Vuonna 2007 ulkomaalaisten maahanmuuttajien määrä oli 17 504.[16] Maassa asui noin 188 000 ulkomailla syntynyttä,[17] eli noin 3,7 % väestöstä. Vuonna 2010 osuus oli noussut 4,6 %:iin. Vuonna 2010 Suomessa asuvista ulkomaalaisista 65,5 % oli länsimaalaisia.[18] Luvussa ei ole heidän Suomessa syntyneitä lapsiaan.

Vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan suhtautuminen ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. Noin 38 prosenttia suomalaisista halusi lisätä ja 26 prosenttia vähentää ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottoa Suomeen. Runsas kolmasosa, 35 prosenttia oli sitä mieltä, että heitä pitää ottaa vastaan yhtä paljon kuin ennenkin.[19] Vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista suhtautuu maahanmuuton kasvuun kielteisesti.[20]

Vuonna 2008 useimmat maahanmuuttajat hakivat oleskelulupaa perhesiteiden takia (32 %), muita syitä ovat työ (30 %) ja opiskelu (21 %). Lupia myönnettiin eniten työn takia lupaa hakeneille (31 % luvan saaneista), perhesiteiden perusteella (31 %) ja opiskelun takia (22 %).[21]

Maahanmuutto julkisessa taloudessaMuokkaa

Kansainvälisen, vuonna 2018 julkaistun makrotaloustieteellisen tutkimuksien mukaan viimeisen 30 vuoden aikana maahanmuuttajat ovat hyödyntäneet vastaanottavien eurooppalaisten maiden talouksia. Hyöty on syntynyt noin viiden vuoden kuluttua maahanmuuttajien saapumisesta. Turvapaikanhakijat puolestaan ovat hyödyntäneet vastaanottavia maita noin 3-7 vuoden kuluttua mutta hyöty ei ole ollut yhtä merkittävä.[22]

Maahanmuuton kustannuksetMuokkaa

Suomen julkiselle taloudelle maahanmuuton aiheuttamat menot olivat OECD:n mukaan vuonna 2011 tuloja pienemmät, sillä valtaosa maahanmuuttajista on parhaassa työiässä.[23]

Kustannukset yhteiskunnalle muodostuvat pääasiassa sosiaaliturvasta, joka turvapaikkaa hakevien kohdalla on Suomessa jo asuvia kattavampaa. Suomeen kotiuduttuaan kaikki saavat samoja etuuksia. Suomen toimeentulotukijärjestelmä tosin suosii runsaslapsisia perheitä, joita on maahanmuuttajaperheissä usein enemmän.[24][25]

Maahanmuuttajien toimeentulotuki, asumistuki ja työttömyyskorvaukset maksoivat vuonna 2009 yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa ja ulkomaalaisväestön nauttimiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksiin kuluu runsaat 200 miljoonaa vuodessa. Kiintiöpakolaisiin kului 110–112 miljoonaa euroa. Kelan etuuksista, eläkkeistä, tuista, päivähoidosta ja esimerkiksi maahanmuuttobyrokratian hinnasta virkamiehistöineen ei löydy tietoa.[25][24]

TurvapaikanhakijatMuokkaa

Sisäministeriön vuonna 2009 julkaiseman selvityksen mukaan turvapaikan hakijat saivat turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana Suomessa koko Euroopan suurimpia tukia.[26] Yleisradion MOT-ohjelma on epäillyt tämän tarkoittavan myös, että vuonna 2009 Suomi maksoi koko maailman suurimpia tukia turvapaikanhakijoille.[24][25]

VäestönkasvutekijäMuokkaa

Nykyään 56 prosenttia Suomen väestönkasvusta on seurausta maahanmuutosta.milloin? Vuonna 2006 yli puolet maahanmuuttajista saapui Euroopan unionin alueelta, noin 17 prosenttia Aasiasta, 11 prosenttia Venäjältä ja 7 prosenttia Afrikasta. Muuttajat ovat pääosin työikäisiä ihmisiä, joista vajaat puolet, 10 000 henkeä asettui asumaan Uudenmaan maakuntaan.[27]. Muut tärkeimmät kohdemaakunnat ovat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.[28] Vuonna 2006 Varsinais-Suomessa vieraskielisten määrä kasvoi yli 1 000 hengellä. Eniten kasvoivat viroa ja venäjää äidinkielenään puhuvien määrät. Tällä hetkellä vieraskielisiä on maakunnassa jo noin lähes 16 000 henkeä, joista vajaalla 12 000 hengellä on jokin muu kuin Suomen kansalaisuus.[29]

TerveysMuokkaa

Maahan muuttaessaan ulkomaalaiset kokevat terveytensä paremmaksi kuin ikäisensä suomalaiset. Terveimmiksi itsensä kokevat somalit, joista 90 % kokee terveydentilansa hyväksi. Suomessa asuvien maahanmuuttajien terveydenhoito kangertelee kuitenkin usein heikon kielitaidon vuoksi. Terveydenhoito keskeytyy usein muun muassa maahanmuuttajien vaihtaessa asuinpaikkaa. Kielitaidottomuus ja yksinäisyys lisäävät masennusta.[30].

KoulutusMuokkaa

Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita on suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa noin 35 000, ja määrä kasvaa vuosittain. Opetusministeriön mukaan ensisijaista on suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetukseen ministeriö pyrkii kiinnittämään erityistä huomiota.[31] Täysin lukutaidottomat maahanmuuttajat ovat usein naisia, jotka eivät ole käyneet koskaan koulua.[32]

Opetushallituksen vuonna 2008 julkaiseman raportin mukaan maahanmuuttajaoppilailla menee joka koulutusvaiheessa huonommin kuin suomenkielisillä, mutta heillä on myönteisempi asenne koulua ja opiskelua kohtaan. Heikoimmin menestyvät muista kuin EU-maista tulleet, mutta toisen polven maahanmuuttajat menestyvät A1-, A2- ja B1-kielissä paremmin kuin kantaväestö.[33] Tämä ryhmä oli kuitenkin hyvin pieni, 341 henkilöä. Raportissa arvellaan useimpien tähän ryhmään kuuluvien olevan saamenkielisiä ja siten kantaväestöön kuuluvia.[34]

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksen mukaan PISA-tutkimukset osoittavat, että erot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimistuloksissa ovat 15-vuotiailla suurempia Suomessa kuin missään muualla Euroopassa. Lisäksi maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä jäävät kantaväestöä useammin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Opettajat antavat silti maahanmuuttajanuorille keskimäärin liki samantasoisia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluville oppilailleen.[35]

Perusopetuksessa maahanmuuttajataustaiset lapset ovat suuri haaste. Heidän osaamisensa on hyvin heterogeenista ja sattumanvaraista: joukossa on lähes ummikkoja tai heikosti suomen kieltä osaavia, mutta myös niitä, jotka pärjäävät kohtuullisesti suomen kielellä. Oppilaiden huonon kielitaidon vuoksi opettaja voi joutua toimimaan jatkuvasti myös tulkkina. Uusille opettajille oppilasryhmien heterogeenisuus ja kesken lukuvuoden ryhmiin integroidut lähes ummikot maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat suurimpia yksittäisiä stressin aiheita.[36] Opettajaksi opiskelevat pitävät maahanmuuttajataustaisia oppilaita lähes yksiselitteisesti rikkautena.[37] Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on keskimääräistä kalliimpaa.[38]

Pääkaupunkiseudulla perusopetus on poikkeuksellisen haasteellista maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuren määrän takia.[36] Helsingin peruskouluissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on noin 4 900. Heidät pyritään sijoittamaan suomenkielisiin opetusryhmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo puutteellisellakin kielitaidolla.[39] Suomea vieraana kielenä opiskelevien sijoittaminen opetuksen tehostamiseksi omalle luokalleen on kielletty.[40] Myllypuron ala-asteen oppilaista maahanmuuttajataustaisia on noin 40 %.[41]

Eräs monikulttuuristen koulujen ongelma on koulukiusaaminen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat muita useammin sekä kiusaajia että kiusattuja. Kiusaamista ei tapahdu vain valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen välillä, vaan myös yli etnisten vähemmistörajojen ja vähemmistöjen sisällä.[42] Opettajien kokemuksia tutkineen Seija Blombergin mukaan näyttää siltä, että perusopetukseen alkaa syntyä hyvämaineisia peruskouluja, jonne vanhemmat mielellään tuovat lapsensa, ja huonomaineisempia kouluja, joihin ei hakeuduta oman alueen ulkopuolelta. Erityisesti ne koulut, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, menettävät oppilaita muihin kouluihin.[36][43]

Vuonna 2007 vieraskieliset vastasivat 4,2 % kaikista peruskoulun jälkeisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoista. Prosentteina eniten heitä oli ammattikorkeakoulu-koulutuksessa (4,9 % opiskelijoista) ja vähiten lukiossa (2,9 %).[44]

Työllistyminen ja huoltosuhdeMuokkaa

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on noin 20 000 maahanmuuttanutta, jotka etsivät työtä. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan poliiseiksi kaivataan lisää maahanmuuttajia, koska "poliisin on osaltaan torjuttava suvaitsemattomuutta ja syrjäytymistä".[45]

Työturvallisuuskeskuksen asiamies Jukka Mäkeläisen mukaan kielitaidon puute on keskeinen tekijä koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen, opiskelun epäonnistumiseen sekä työllistymisvaikeuksiin. Auttava suomen kielen taito on työelämässä lähes välttämätön. Joitakin työpaikkoja on tarjolla, joissa kielitaitoa ei tarvita, mutta kunnollinen sopeutuminen työyhteisöön vaatii kohtuullista kielenhallintaa.[46] Esimerkiksi hoitoalalla maahanmuuttajien työllistyminen kilpistyy työnantajien mukaan useimmiten puutteelliseen kielitaitoon. Tehyn selvityksen mukaan riittämätön kielen hallinta koetaan vakavana uhkana potilasturvallisuudelle.[47]Kainuussa asuvien maahanmuuttajien mielestä suurin työllistymisen este on kielitaidon puute.[48]

Työttömyysasteen ohella kansantaloudellisesti tärkeä tunnusluku on huoltosuhde eli väestömäärän suhde työssäkäyviin. Huoltosuhde on erityisen huono Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla. Vuonna 2003 kahdentoista suurimman kansalaisuusryhmän joukossa huonoimmat huoltosuhteet olivat Somalian ja Irakin kansalaisilla (9,7 ja 9,2), parhaat Ison-Britannian ja Viron kansalaisilla (1,9 ja 2,2). Kaikkien ulkomaiden kansalaisten joukossa huoltosuhde oli 3,0 ja koko väestössä 2,2.[49] Mikäli maahanmuuton avulla halutaan vahvistaa Suomen ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta, tulisi maahanmuuttajien huoltosuhteen olla kantaväestöä edullisempi.[50]

Yksi syy työnsaannin vaikeuteen on oman maan opiskelutodistuksen kelpaamattomuus Suomessa. Yksityisellä puolella työnantaja arvioi kelpaako ulkomainen opiskelutodistus työhön vai ei.[51] Monen maahanmuuttajan ongelma on myös ulkomaisen ammattitodistuksen riittämättömyys, joten ammattilaisia on työttöminä.[52] Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ongelma taas on se, ettei Suomessa ole tarjolla riittävästä kyllin korkeatasoista suomen kielen opetusta, jota vaaditaan työpaikan saamiseksi[53] Helsingin Sanomien mukaan syitä työttömyyteen ovat myös kohtuuttomat kielitaitovaatimukset[54] ja työnantajien ennakkoluulot[54]. Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen mukaan korkeaa työttömyyttä ulkomaalaisten keskuudessa ei voida selittää ainoastaan ulkomaalaisten taustoista johtuvilla tekijöillä, vaan oman osansa työttömyydestä selittää kantaväestön kielteinen suhtautuminen ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin[55].

Helsingin maahanmuuttojohtaja Annika Forsander painottaa, että maahanmuuttajien kohdalla tärkeintä on, että työttömät tulijat pääsevät nopeasti kielikoulutukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen, nyt sitä joutuu odottamaan kuukausia ja tuottavuusohjelman puitteissa työllisyysneuvojia ollaan entisestään vähentämässä. Työlisyysneuvojia tarvitaan maahanmuuttajien taitojen testaamiseen ja tutkintojen vastaavuuden tutkimiseen. Forsander uskoo, että töitä löytyy jos ohjausta on ja huomauttaa, että moni ala on jo ”täysin riippuvainen maahanmuuttajista. Bussit eivät kulkisi, eivätkä toimistot pysyisi siisteinä. Ravintolat olisivat toisenlaisia.” Huomioitavaa on myös, että ”maahanmuuttajia ei tarvita vain pienpalkka-aloille. Esimerkiksi Helsingin terveysasemien lääkäreistä 15 prosenttia on jo maahanmuuttajia.” Forsander ihmetteleekin miksi tutkinnon suorittaneita lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei heti imaista putkeen joka johtaa työhön omalle alalle.[56]

Työvoimaan kuuluvista maahanmuuttajista viidennes on työttömänä. Vuoden 2008 lopulla Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan Suomessa on käyttämättä noin 20 000 maahanmuuttajan työvoimareservi. Tämän työvoiman rekrytointi, sekä työperäisen maahanmuuton lisääminen helpottaisi tutkimuksen mukaan työmarkkinoilla niitä ongelmia joita väestön ikääntymisen uskotaan aiheuttavan. Maahanmuuttajat tarvitsevat työhön perehdyttämistä kuitenkin huomattavasti enemmän kuin kantaväestöön kuuluvat, eikä sitä ole aina järjestetty riittävästi muun muassa kustannusten pelossa. PTT:n raportti kehottaakin pohtimaan keinoja, joilla työnantajaa voisi tukea maahanmuuttajien perehdytyksessä. Työllistyminen kun on kaikkien yhteinen etu.[57][58][59]

PTT:n tutkimus kartoitti kyselyllä myös maahanmuuttajien työkykyä. Työssä olevista maahanmuuttajista hyvä tai erinomainen työkyky oli tutkimuksen mukaan 91 prosentilla. Lukema on sama kuin valtaväestön palkansaajilla. Kyselyyn vastanneiden työttömien maahanmuuttajien työkyky oli vähintäänkin hyvä 76 prosentilla, kun vastaava lukema koko väestön työttömillä on 61. Tutkimukseen vastanneista työttömistä maahanmuuttajista liki kaikki olivat myös työhaluisia. Tuloksista voi Yleisradion mukaan päätellä, että moni työtön maahanmuuttaja pärjäisi työelämässä mainiosti, jos vain löytäisi työpaikan. Helsingin Sanomien mukaan tuloksia vääristää kuitenkin se, että tutkimuksessa mukana olleet maahanmuuttajat edustavat keskimääräistä maahanmuuttajaväestöä paremmassa asemassa olevia: yliedustettuja ovat muita maahanmuuttajia keskimäärin paremmin työllistyvät venäläiset ja koulutetut maahanmuuttajat ja aliedustettuja pakolaistaustaiset maahanmuuttajat.[58][57]

YrittäjyysMuokkaa

Helsingin Sanomien mukaan maahanmuuttajat ovat lähteneet kantaväestöä kärkkäämmin yrittäjiksi koko 2000-luvun.[60] Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tuetaan moninaisin erilaisin tukitoimin yhteiskunnan taholta. Vantaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtajan Risto Kuosmasen mukaan maahanmuuttajien lapset ovat alkaneet perustaa omia yrityksiä innokkaasti. Helsingin kaupungin ja Uudenmaan TE-keskuksen rahoittaman[61] NYP Yrityspalvelut-yrityshautomon (joka on erikoistunut palvelualoihin ja maahanmuuttajiin[62]) asiakkaiden joukossa vuonna 2007 perustetuista yrityksistä vähän toista sataa eli kolmannes oli maahanmuuttajataustaisten perustamia.[60]

Suomessa toimii noin 250 000 yritystä[63] ja Helsingin Sanomien mukaan noin 6 000 (2,5 %) on kansalaisuudeltaan ulkomaalaisten omistuksessa. Ulkomaiden kansalaisia on 2,5 prosenttia väestöstä.[60] Maahanmuuttajien perustamat yritykset työllistävät 1, % kaikkien Suomessa toimivien yritysten työntekijämäärästä ja puolella niistä on palkansaajia, 15 %:lla maahanmuuttajien yrityksistä on yli viisi työntekijää. Maahanmuuttajien yritykset vastaavat 1,5 % yritysten kokonaisliikevaihdosta. 56 % maahanmuuttajien yrityksistä toimii Uudellamaalla. Suurimmat maahanmuuttajien yritysten toimialat ovat kauppa, kiinteistö- ja liike-elämän palvelut sekä majoitus- ja ravitsemisala. Pääosa yritysten perustajista on Suomen lähialueilta ja muualta Euroopasta (noin 30 %) ja Aasiasta (noin 25 %) tulleiden yrityksiä; afrikkalaisten yrityksiä on 3 %.[64]

Kotoutuminen ja kotouttaminenMuokkaa

Pääartikkeli: Kotouttaminen

Uuteen kotimaahan sopeutumisprosessia kutsutaan kotoutumiseksi tai akkulturaatioksi. Kotouttaminen tarkoittaa viranomaisten toimia jotka auttavat maahanmuuttajaa osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintaan. Viranomaisten tehtävä on tukea maahanmuuttajaa ja hänen perhettään hänen asettuessaan maahan. Maahanmuuttajan ammattitaito tai tutkinto voidaan päivittää työelämän vaatimuksia vastaavaksi joko lisäkoulutuksella ja tutkintojen tunnustamisella.[65] Akkulturaatiolla tarkoitetaan miten maahanmuuttaja omaksuu valtakulttuurin suhteessa omaan kulttuuriinsa.

Suomessa maahanmuuttajilla on ollut vaikeuksia päästä asumaan haluamaansa asuinympäristöön. Helsingin asuntoasiainosaston osastopäällikön Mikko Luukkosen mukaan maahanmuuttajakeskittymiä syntyy siksi, että kaupungin vuokra-asuntoja vapautuu useimmiten alueilta, joilta kantaväestö hakeutuu pois.[66] Toisaalta ilmiö on selitetty erikoissanalla 'valkoisten pako' (< engl. white flight), joka on länsimainen ilmiö jossa kantaväestö muuttaa pois asuinalueilta, joissa maahanmuuttajien määrä on kasvanut suureksi.

Maahanmuuttajat kulttuurissaMuokkaa

Monet ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat tunnettuja kulttuurivaikuttajia Suomessa. Silti maahanmuuttajien oma kulttuuri on vielä heikosti tunnettua. Tilanne on sama muuallakin Euroopassa.[67] Nykyajan maahanmuuttajakirjailijoita ovat muun muassa Alexis Kouros, Wilson Kirwa ja Zinaida Lindén. Lindénin romaani Ennen maanjäristystä sai Runeberg-palkinnon vuonna 2005. Vuonna 2008 Keniasta kotoisin oleva juoksija-kirjailija Wilson Kirwa valittiin vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi.[68]

MaahanmuuttajakirjailijoitaMuokkaa

RasismiMuokkaa

Pääartikkeli: Rasismi

Suomalainen rasismi ilmenee kantaväestön suhteessa vähemmistöihin ja toisin päin vähemmistöjen suhteessa kantaväestöön sekä myös toisiinsa. Vuonna 2008 rasistisista rikoksista epäillyistä 76 %:lla syntymämaa oli Suomi.[69] Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan vuonna 2008 poliisin tietoon tuli 53 uskonnolliseen taustaan perustuvaa viharikosepäilyä. Suurimmassa osassa rikosilmoituksia (17) tekojen kohteena olivat muslimit.[69]

Maahanmuuton helpottaminenMuokkaa

Pohjoismaissa on viime aikoina keskusteltu maahan muuttamisen helpottamisesta, mutta toisaalta myös maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä. Sitä on perusteltu sekä inhimillisistä syistä että Suomen kansantalouden kestokyvyn näkökulmasta. Koulutetun työvoiman saatavuus tuottaa ongelmia, vaikka EU:n ulkopuolella asuu ihmisiä, jotka ovat halukkaita tulemaan töihin Suomeen. Monilla huipputeknologian aloilla koulutetulle työvoimalle ei ole riittävästi kysyntää Suomessakaan saati sitten kehitysmaissa. Maahanmuuttajien rahalähetykset ovat monessa kehitysmaassa merkittävä, virallista kehitysapua suurempi, tulonlähde. Lähtömaiden kannalta ammattitaitoisen työvoiman lähtö on myös ongelma. Köyhät maat menettävät parasta työvoimaansa ja osaamistaan. Toisaalta lännessä pelkona on, että maahanmuuttajista voisi tulla työmarkkinoiden kurjalistoa, jolla murretaan palkkausta ja työlainsäädäntöä.[70]

Maahanmuuttajien rikollisuusMuokkaa

Maahanmuuttajien rikollisuus on saanut viime aikoina huomiota osakseen.[71] Viimeisen 10 vuoden aikana ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt 56 %. Väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat 2010–2012 epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista 1,5–2,0 kertaa useammin kuin suomalaiset; 15–24-vuotiaat maahanmuuttajat 1,7 kertaa useammin; 25–39-vuotiaat vähän suomalaisia harvemmin ja tätä vanhemmat vähän useammin.[72]

Korostuneinta rikollisuus oli vuonna 2013 pahoinpitelyrikoksissa, seksuaalirikoksissa ja ryöstörikoksissa. Pahoinpitelyrikoksissa ja ryöstörikoksissa rikosten määrä oli väkilukuun nähden 2,3-kertainen ja seksuaalirikoksissa 2,9-kertainen. Alueellisesti suurimman osan rikoksista ulkomaalaistaustaiset muodostivat Etelä-Karjalassa, jossa 43 prosentissa rikoksista oli epäiltynä ulkomaalaistaustainen. Sen sijaan väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten rikollisuus oli korostuneinta Varsinais-Suomessa, jossa he tekivät lukumäärään suhteutettuna 1,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden.[73]

Maahanmuuton tutkimusMuokkaa

Tilastokeskuksen maahanmuuttotilastot alkavat vuodesta 1987.

Maahanmuuton arvosteluMuokkaa

Vuonna 2010 60 % suomalaisista kannatti maahanmuuttopolitiikan tiukentamista ja 41 % halusi Suomen avoimemmaksi työperäisille maahanmuuttajille.[74]

HuhumyllyMuokkaa

Huhumylly-verkkosisvusto on kerännyt tietoa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevista huhuista ja nettihuijauksista vuosina 2015-2016. Huhumylly käsittelee vain Suomen rajojen sisältä alkaneita huhuja ja luetteloi niitä huhuja, jotka luotettavissa lähteissä on osoitettu virheellisiksi tai keksityiksi. Huhumylly laskee luotettaviksi lähteiksi ammattimaiset uutisvälineet ja poliisin tiedotteet.[75]

Maahanmuuttoon liittyvä yritys- ja järjestötoimintaMuokkaa

Suomessa maahanmuutton piirissä tai siihen liittyen toimii useita järjestöjä ja yrityksiä. Helsingissä toimii Martta-hotellin vastaanottokeskus, ja ministeri Anne Holmlund on mediassa liitetty Porin seudulla sijaitsevaan vastaanottokeskus-suunnitelmaan.

Maahanmuuttoon tai monikulttuuriin liittyviä järjestöjä ja yrityksiäMuokkaa

TilastojaMuokkaa

Ulkomaiden kansalaisten määrät SuomessaMuokkaa

Suomen ulkomaalaisten määrä vuosittain.

Vuosi Määrä
2017 249 452
2016 243 639
2015 229 765
2014 219 675
2013 207 511
2012 195 111 [76]
2011 183 133
2010 167 954
2009 155 705
2008 143 256
2007 132 708
2006 121 739
2005 113 852
2004 108 346
2003 107 003
2002 103 682
2001 98 577
2000 91 074
1999 87 680
1998 85 060
1997 80 600
1996 73 754
1995 68 566
1994 62 012
1993 55 587
1992 46 250
1991 37 579
1990 26 255
1980 12 843

[77]

SyntymämaaMuokkaa

Suomessa oli vuonna 2018 ulkomailla syntyneitä 387 215.[78]

Valtio Maassa Syntyneitä
(2018)
  Suomi &&&&&&&&05130704.&&&&005 130 704
  Neuvostoliitto &&&&&&&&&&056922.&&&&0056 922
  Viro &&&&&&&&&&045801.&&&&0045 801
  Ruotsi &&&&&&&&&&032603.&&&&0032 603
  Irak &&&&&&&&&&016254.&&&&0016 254
  Venäjä &&&&&&&&&&014772.&&&&0014 772
  Somalia &&&&&&&&&&011776.&&&&0011 776
  Kiina &&&&&&&&&&011267.&&&&0011 267
  Thaimaa &&&&&&&&&&010830.&&&&0010 830
  Vietnam &&&&&&&&&&&08445.&&&&008 445
  Jugoslavia &&&&&&&&&&&07624.&&&&007 624
  Turkki &&&&&&&&&&&07455.&&&&007 455
  Iran &&&&&&&&&&&07402.&&&&007 402
  Saksa &&&&&&&&&&&06654.&&&&006 654
  Afganistan &&&&&&&&&&&06830.&&&&006 830
  Intia &&&&&&&&&&&06708.&&&&006 708
  Iso-Britannia &&&&&&&&&&&06290.&&&&006 290
  Syyria &&&&&&&&&&&06055.&&&&006 055
  Yhdysvallat &&&&&&&&&&&05283.&&&&005 283
  Puola &&&&&&&&&&&04860.&&&&004 860
  Filippiinit &&&&&&&&&&&04740.&&&&004 740

Syntyperä ja taustamaaMuokkaa

Suomessa oli vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisia 402 619. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.[79][80]

Valtio Ulkomaan taustaiset
(2018)
  Suomi &&&&&&&&05129007.&&&&005 129 007
  Neuvostoliitto &&&&&&&&&&077115.&&&&0077 115
  Viro &&&&&&&&&&049989.&&&&0049 989
  Irak &&&&&&&&&&022336.&&&&0022 336
  Somalia &&&&&&&&&&020723.&&&&0020 723
  Jugoslavia &&&&&&&&&&012628.&&&&0012 628
  Kiina &&&&&&&&&&011899.&&&&0011 899
  Vietnam &&&&&&&&&&011385.&&&&0011 385
  Afganistan &&&&&&&&&&&09667.&&&&009 667
  Thaimaa &&&&&&&&&&&09393.&&&&009 393
  Turkki &&&&&&&&&&&09356.&&&&009 356
  Iran &&&&&&&&&&&08427.&&&&008 427
  Venäjä &&&&&&&&&&&08419.&&&&008 419
  Intia &&&&&&&&&&&07739.&&&&007 739
  Syyria &&&&&&&&&&&07141.&&&&007 141
  Ruotsi &&&&&&&&&&&06836.&&&&006 836
  Puola &&&&&&&&&&&05356.&&&&005 356
  Filippiinit &&&&&&&&&&&04809.&&&&004 809
  Saksa &&&&&&&&&&&04796.&&&&004 796
  Iso-Britannia &&&&&&&&&&&04472.&&&&004 472
  Romania &&&&&&&&&&&04421.&&&&004 421
  Nepal &&&&&&&&&&&03893.&&&&003 893
  Pakistan &&&&&&&&&&&03736.&&&&003 736
  Nigeria &&&&&&&&&&&03705.&&&&003 705
  Bangladesh &&&&&&&&&&&03676.&&&&003 676
  Yhdysvallat &&&&&&&&&&&03653.&&&&003 653
  Marokko &&&&&&&&&&&03465.&&&&003 465
  Kongon demokraattinen tasavalta &&&&&&&&&&&03329.&&&&003 329
  Bulgaria &&&&&&&&&&&02775.&&&&002 775
  Etiopia &&&&&&&&&&&02684.&&&&002 684
  Latvia &&&&&&&&&&&02624.&&&&002 624
  Unkari &&&&&&&&&&&02558.&&&&002 558

KansalaisuusMuokkaa

Suomessa oli vuonna 2017 ulkomaan kansalaisia 249 452.[81]

Valtio Ulkomaan kansalaiset
(2017)
  Suomi &&&&&&&&05263678.&&&&005 263 678
  Viro &&&&&&&&&&051539.&&&&0051 539
  Venäjä &&&&&&&&&&029183.&&&&0029 183
  Irak &&&&&&&&&&011729.&&&&0011 729
  Kiina &&&&&&&&&&&08742.&&&&008 742
  Ruotsi &&&&&&&&&&&08018.&&&&008 018
  Thaimaa &&&&&&&&&&&07533.&&&&007 533
  Somalia &&&&&&&&&&&06677.&&&&006 677
  Afganistan &&&&&&&&&&&05792.&&&&005 792
  Vietnam &&&&&&&&&&&05603.&&&&005 603
  Syyria &&&&&&&&&&&05290.&&&&005 290
  Intia &&&&&&&&&&&05159.&&&&005 159
  Turkki &&&&&&&&&&&04660.&&&&004 660
  Iso-Britannia &&&&&&&&&&&04518.&&&&004 518
  Puola &&&&&&&&&&&04284.&&&&004 284
  Ukraina &&&&&&&&&&&04033.&&&&004 033
  Saksa &&&&&&&&&&&04014.&&&&004 014
  Serbia ja Montenegro &&&&&&&&&&&03812.&&&&003 812
  Filippiinit &&&&&&&&&&&03269.&&&&003 269
  Yhdysvallat &&&&&&&&&&&03176.&&&&003 176
  Romania &&&&&&&&&&&03167.&&&&003 167

KaksoiskansalaisetMuokkaa

Suomessa oli vuonna 2017 kaksoiskansalaisia 117 024.[82]

Valtio Kaksois kansalaiset
(2017)
  Venäjä &&&&&&&&&&030088.&&&&0030 088
  Ruotsi &&&&&&&&&&&07759.&&&&007 759
  Somalia &&&&&&&&&&&05590.&&&&005 590
  Viro &&&&&&&&&&&05291.&&&&005 291
  Irak &&&&&&&&&&&04152.&&&&004 152
  Yhdysvallat &&&&&&&&&&&04041.&&&&004 041
  Iran &&&&&&&&&&&03934.&&&&003 934
  Vietnam &&&&&&&&&&&03439.&&&&003 439
  Turkki &&&&&&&&&&&03276.&&&&003 276
  Afganistan &&&&&&&&&&&02974.&&&&002 974

YK:n arvioMuokkaa

Suomessa oli vuonna 2017 YK:n arvion mukaan maahanmuuttajia 343 582.[83]

Valtio Maahanmuuttajat
(2017)
  Viro &&&&&&&&&&052454.&&&&0052 454
  Ruotsi &&&&&&&&&&042210.&&&&0042 210
  Irak &&&&&&&&&&032778.&&&&0032 778
  Venäjä &&&&&&&&&&014689.&&&&0014 689
  Somalia &&&&&&&&&&012776.&&&&0012 776
  Kiina &&&&&&&&&&011814.&&&&0011 814
  Thaimaa &&&&&&&&&&011553.&&&&0011 553
  Pohjois-Makedonia &&&&&&&&&&&08963.&&&&008 963
  Saksa &&&&&&&&&&&08434.&&&&008 434
  Turkki &&&&&&&&&&&08039.&&&&008 039
  Vietnam &&&&&&&&&&&07347.&&&&007 347
  Iran &&&&&&&&&&&07083.&&&&007 083
  Iso-Britannia &&&&&&&&&&&07055.&&&&007 055
  Intia &&&&&&&&&&&06541.&&&&006 541
  Yhdysvallat &&&&&&&&&&&05951.&&&&005 951
  Puola &&&&&&&&&&&05043.&&&&005 043
  Afganistan &&&&&&&&&&&04919.&&&&004 919
  Filippiinit &&&&&&&&&&&03626.&&&&003 626
  Espanja &&&&&&&&&&&03120.&&&&003 120
  Romania &&&&&&&&&&&03043.&&&&003 043
  Ranska &&&&&&&&&&&02983.&&&&002 983
  Italia &&&&&&&&&&&02904.&&&&002 904
  Nepal &&&&&&&&&&&02752.&&&&002 752
  Unkari &&&&&&&&&&&02728.&&&&002 728
  Pakistan &&&&&&&&&&&02562.&&&&002 562
  Nigeria &&&&&&&&&&&02553.&&&&002 553
  Marokko &&&&&&&&&&&02536.&&&&002 536
  Etiopia &&&&&&&&&&&02419.&&&&002 419
  Bulgaria &&&&&&&&&&&02322.&&&&002 322

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. "Uussuomalainen" vakituisesti Suomessa asuvasta maahanmuuttajasta. Uussuomalaisten sijoittuminen työelämään. (MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0)
  2. http://www.ahaa-avaimia.fi/neliapila/7.0.html Ahaa! Avaimia monikulttuurisen kohtaamiseen
  3. a b Väestörakenne Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018.
  4. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii suomea, ruotsia, saamelaiskieliä, romanikieltä sekä viittomakieltä.
  5. Äiti Suomen kansalainen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Viitattu 9.7.2017.
  6. a b Isä Suomen kansalainen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Viitattu 9.7.2017.
  7. Väestö: Väestönmuutokset 12.5.2014 (päivitetty). Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2015.
  8. Maahanmuuttajaväestö lähes kymmenkertaistunut 20 vuodessa 25.3.2014. Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2015.
  9. Hänninen, Jyri: Maahanmuutto keskittyy Helsingissä – kantasuomalaiset välttävät alueita 27.10.2014 7:45. HS.fi. Viitattu 5.11.2014.
  10. Vilkuna, Kustaa H. J.: Arkielämää patriarkaalisessa työmiesyhteisössä: rautaruukkilaiset suurvalta-ajan Suomessa. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1996.
  11. JYRKI PAASKOSKI: Vanhan Suomen donataarit ja tilanhoitajat – katsaus aatelisten lahjoitusmaatalouteen vuosina 1710–1811 - Genos 64 (1993), s. 138–152
  12. Leitzinger, Antero (2008), Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812–1972, Helsinki: East-West Books.
  13. Leo Yllö: Inkerin maa ja luonto. – Inkerin suomalaisten historia. Inkerin kulttuuriseura, Helsinki 1969
  14. a b http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=49&vps=25&arvostelu=1340
  15. http://www.stat.fi/til/muutl/2007/muutl_2007_2008-05-23_tie_001_fi.html, Tilastokeskus
  16. Tilastokeskus, "Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluita", http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-07-09_001.html
  17. http://maailma.net/uutiset/monikulttuurisuus/-/artikkelit/kotoutuminen_monikulttuuriseen_yhteiskuntaan_vaatii_paljon_myos_meilta Kotoutuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaatii paljon myös ”meiltä”
  18. Tilastokeskus, "Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2010" -tietokanta
  19. Magdalena Jaakkola: Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta. Asennemuutokset 1987–2007., s. 22. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009.
  20. Joka toinen suomalainen pitää maahanmuuton kasvua kielteisenä HS.fi. 23.10.2008. Viitattu 10.11.2008.
  21. http://www.migri.fi/download/16614_Vahvistetut_tilastot2008_vireille_tulleet_diaaritTop10.pdf
    http://www.migri.fi/download/16630_Vahvistetut_tilastot2008_p_t_kset_diaarit_my_nt_kielt.pdf
  22. Amy Maxmen: Migrants and refugees are good for economies. Nature, 20.6.2018. doi:10.1038/d41586-018-05507-0. Artikkelin verkkoversio. en
  23. Raportti: Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta Helsingin Sanomat. 18.6.2013. Viitattu 6.10.2019.
  24. a b c MOT toimitus: Maahanmuuton hinta 8.2.2010. YLE.
  25. a b c Maahanmuuton hinta: käsikirjoitus 15.02.2010. YLE.
  26. YLE Uutiset: Turvapaikanhakija saa Suomessa eniten 21.11.2009. YLE.
  27. http://www.hs.fi/keskustelu/%22Suomi+ep%E4onnistunut+kotouttamisessa%22/thread.jspa?threadID=116285&tstart=0 "Suomi epäonnistunut kotouttamisessa"
  28. Suomen tilastollinen vuosikirja 2007, s. 150 taulukko 96. Tilastokeskus 2008.
  29. Varsinais-Suomen liitto Maakunnan kehittämisen näkökulma vuonna 2007
  30. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id99020.html Maahanmuuttajien terveydenhuolto kangertelee
  31. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm11.pdf?lang=fi Kansainvälisyyskasvatus 2010
  32. Lukutaidottomuus koskettaa jopa Suomessa
  33. HS:Maahanmuuttajaoppilaat tykkäävät koulusta, julkaistu 8.12.2008, viitattu 8 joulukuuta 2008
  34. Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus - tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä, s. 12, 67. Opetushallitus, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.12.2008).
  35. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/310337-tutkimus-suomalaiset-opettajat-suosivat-maahanmuuttajaoppilaita-arvosanoissa
  36. a b c Seija Blomberg: Noviisiopettajana peruskoulussa: Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta, 2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.9.2008).
  37. Kansainvälisyyskasvatuksen tila opettajankoulutuksessa 2006 (pdf) Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto. Viitattu 13.10.2008.
  38. Juha Merimaa: Jo joka kymmenes oppilas on maahanmuuttaja. Helsingin Sanomat, 5.2.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.9.2008.
  39. Tervetuloa kouluun lukuvuosi 2008–2009 (pdf) Helsingin kaupungin opetusvirasto. Viitattu 13.10.2008.
  40. Hallinto-oikeus: Helsinki syrjinyt maahanmuuttajataustaisia lapsia. Helsingin Sanomat, 15.6.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.10.2008.
  41. Venla Bernelius: Lähi(ö)koulu (pdf) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 13.10.2008.
  42. Koulukiusaaminen on monikulttuuristen koulujen ongelma Turun yliopisto. Viitattu 13.10.2008.
  43. Jani Jakonen: Kouluväkivalta karkottaa oppilaita Myllypuron ala-asteelta. Helsingin Uutiset, 17.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.10.2008.
  44. http://www.tilastokeskus.fi/til/opiskt/2007/opiskt_2007_2009-01-23_tau_007.html
  45. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero haluaa lisää maahanmuuttajia poliisin palvelukseen
  46. Jukka Mäkeläinen: Kielitaito ja kulttuuri haasteena. Työyhteisöviesti, 2004, nro 3. Työturvallisuuskeskus. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.9.2008.
  47. Maahanmuuttajat terveydenhuollon työpaikoilla 22.08.2006. Tehy. Viitattu 23.9.2008.
  48. Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen: kyselytutkimus 2007 2007. Kajaani: Kainuun maakunta-kuntayhtymä. Viitattu 23.9.2008.
  49. Väestörakenteen muutos ja maahanmuutto Opet@t. Taloudellinen Tiedotustoimisto. Viitattu 25.9.2008.
  50. Kai Torvi: Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen 2007. Työministeriö. Viitattu 25.9.2008.
  51. Työvoimatoimisto, ohjeita ulkomaiselle työntekijälle s.no 5
  52. Turun Sanomat: Työvoimapula pakottaa työnantajat hakemaan tekijöitä maahanmuuttajista, maaliskuu 2003, viitattu 17. elokuuta 2008
  53. Keskisuomalainen: Koulutettu maahanmuuttaja jää suomessa vaille työtä, 16.3.2008 05:09, viitattu 17 elokuuta 2008
  54. a b Suomen tietotoimisto: Maahanmuuttajanaisen menestys työelämässä kovan työn takana. Helsingin Sanomat, 11. elokuuta 2008. Sanoma WSOY. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11. elokuuta 2008.
  55. Vähemmistövaltuutettu: vähemmistövaltuutetun lausunto, Kansallisen strategiatyön tukeminen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman avulla. Sisäasiainministeriö, 2005. TM/RT-projekti, Lausuntopyyntönne 25.10.2005 816/816/2004TM, Kansallisen strategiatyön tukeminen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman avulla;vähemmistövaltuutetun lausunto (PDF) (viitattu 27.3.2007).
  56. Helsingin Sanomat, Ei mikään portinvartija, 7. joulukuuta 2008, s. D3.
  57. a b Maahanmuuttajien työkykyä ei hyödynnetä YLE uutiset, julkaistu 10.11.2008, viitattu 10.11.2008]
  58. a b Pohjanpalo Olli: Tutkimus: Maahanmuuttajilla hyvä työkyky. Helsingin Sanomat 11.11.2008, s. A4, www-arkisto (maksullinen)
  59. Vinoutunut tutkimus, Helsingin Sanomat 11.11.2008, www-arkisto (maksullinen)
  60. a b c http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajien+lapset+valtaväestöä+innokkaampia+yrittäjiä/1135235359994 Helsingin Sanomat, Tiina Lappalainen: Maahanmuuttajien lapset valtaväestöä innokkaampia yrittäjiä
  61. Yrittäjälle apua Helsingissä Helsingin kaupunki. Viitattu 29.9.2008.
  62. NYP-Yrityspalvelut, palvelualojen hautomo uranus.fi. Viitattu 25.9.2008.
  63. Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on ylittänyt 100 000 yrityksen rajan 31.1.2008. Suomen Yrittäjät. Viitattu 29.9.2008.
  64. http://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2007/art_2007-10-26_001.html
  65. http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/aiheet/maahan-_ja_maastamuutto/maahanmuuttajatyo_ja_kotoutuminen/index.html Maahanmuuttajatyö ja kotoutuminen
  66. Leivonniemi, Samuli: Maahanmuuttajat eivät hakeudu samalle asuinalueelle 2.10.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat. Viitattu 2.10.2008.
  67. http://www.vuoropuhelu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=84
  68. Nenonen, Säde: "Anna hymy ja harmaa päivä on valos". Helsingin Sanomat 5.8.2008.
  69. a b Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2008 (PDF) poliisiammattikorkeakoulu.fi. Viitattu 30.12.2009.
  70. http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Maahanmuuton+pelisäännöt++Ruotsissa+ja+Suomessa+uusiksi/HS20080407SI1MA0126p Maahanmuuton pelisäännöt Ruotsissa ja Suomessa uusiksi
  71. Terttu Utriainen: Maahanmuuttajien rikollisuustilastot mustavalkoisia? Ykkösaamun kolumni. 10.5.2012. Yle Radio 1. Viitattu 4.9.2013.
  72. Hannu Niemi & Martti Lehti: ”3 Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus”, RIKOLLISUUSTILANNE 2012 - Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa, s. 253–268. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2013. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.9.2013).
  73. Lassi Kotiniemi: Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lukuina 12.11.2016. Polamk. Viitattu 23.1.2017.
  74. IL: Yli puolet tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa, Nelonen.fi 2.10.2010
  75. Mikä Huhumylly? Huhumylly. Viitattu 8.4.2017.
  76. Migri.fi − Maahanmuuton vuosikatsaus 2012 (sivu 4)
  77. http://maine.utu.fi/stat/Suomen_ulkomaalaiset.xls
  78. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_029.px/?rxid=726cd24d-d0f1-416a-8eec-7ce9b82fd5a4
  79. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_032.px/?rxid=726cd24d-d0f1-416a-8eec-7ce9b82fd5a4
  80. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html
  81. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_030.px/?rxid=726cd24d-d0f1-416a-8eec-7ce9b82fd5a4
  82. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_009.px/?rxid=2362652d-c9b9-42f2-8a0b-95ac5bef4fec
  83. n.org/en/development/desa/population/migration/data/estimates2/estimates17.shtml

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa