Maahanmuuttajat Suomessa

Suomeen muuttaneet ulkomailla syntyneet henkilöt

Maahanmuuttajat Suomessa ovat Suomeen muuttaneita ulkomailla syntyneitä henkilöitä, joista käytetään toisinaan myös nimitystä uussuomalainen[1] tai ryhmänä etninen vähemmistö.[2]

Vuoden 2019 lopussa Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli 423 494.[3] Heistä oli ulkomailla syntyneitä 351 721.[3]

Samana vuonna ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista sellaisia, joiden äidinkieli ei ollut suomi, ruotsi tai saame, oli 339 985 henkeä.[3] Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia, joiden äidinkieli ei ollut suomi, ruotsi tai saame oli 58 364.[3] Tilastokeskuksen maahanmuuttotilastot alkavat vuodesta 1987.

Jos syntyvän lapsen äidillä on Suomen kansalaisuus tai jos lapsen isällä on Suomen kansalaisuus ja hän on avioliitossa lapsen äidin kanssa, saa lapsi Suomen kansalaisuuden.[4][5] Suomen kansalaisuuden omaavan miehen lapsi saa Suomen kansalaisuuden myös silloin, kun lapsi on avioliiton ulkopuolinen, mutta Suomessa syntynyt.[5]

Vuonna 1990 Suomeen saapui runsaat 13 000 maahanmuuttajaa, kun vuonna 2013 maahanmuuttajia saapui noin 31 000.[6] Maahanmuuttajien määrä Suomessa on lähes kymmenkertaistunut vuosina 1990–2010, minä aikana Suomen vieraskielinen väestö kasvoi 25 000 henkilöstä 224 000 henkilöön. Määrä on kasvanut erityisesti 2000-luvulla, ja joka kolmas vieraskielinen on muuttanut Suomeen vuoden 2005 jälkeen. Vielä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alussa suurin osan muuttajista tuli Euroopan valtioista, mutta 2000-luvulla on lisääntynyt myös muuttoliike Aasian valtioista Suomeen. 2000-luvulla ulkomaan kansalaisten määrä nousi 77 000 henkilöllä, joista 54 prosenttia oli eurooppalaisia ja kolmasosa aasialaisia.[7]

Vuonna 2016 Suomeen muutti 34 905 henkeä, mikä on itsenäisyyden ajan ennätys.[8] Suomen saama muuttovoitto koostui lähes täysin Euroopan unionin ulkopuolelta tulleista muuttajista vuonna 2016.[8]

Vuoden 2018 joulukuussa joka seitsemäs lapsi Suomessa syntyi ulkomailta muuttaneelle äidille, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla joka neljäs.[9] Osuus on kasvanut nopeasti viime vuosina.[9] Ulkomaalaistaustaiset naiset myös synnyttävät lapsia enemmän kuin suomalaistaustaiset äidit.[9] Lähes kaikkien ulkomaalaisten äitien vuonna 2018 synnyttämien lasten isät ovat ulkomailta.[9] Synnytysikäisistä Suomessa asuvista naisista maahanmuuttajia vuonna 2018 oli 10,2 prosenttia.[9] He saivat kuitenkin 14,4 prosenttia kaikista tuona vuonna syntyneistä lapsista.[9] Iso osa Suomen maahanmuuttajaäideistä on Somaliasta ja Irakista.[9]

Koko Suomen väestö huomioonottaen Kansainvälinen siirtolaisjärjestö ja YK:n Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista pyrkivät säätelemään ja tukemaan maahanmuuttoa hallitusten välisin sopimuksin.

Maahanmuuton käsitteitäMuokkaa

Vieraskielisistä asukkaista puhutaan tutkimuksissa erotuksena maahanmuuttajiin, kun kaikista maahanmuuttajista ei haluta mukaan suomea tai ruotsia puhuvia paluumuuttajia. Tällöin jäljelle jäävät niin sanotut todelliset maahanmuuttajat, jotka eivät ole etnisiä suomalaisia.

Joskus suomalaisessa mediassa maahanmuuttajista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan vieraskielisiä Suomessa asuvia, vaikka maahanmuuttajat ovat tosiasiassa vieraskielisiä laajempi joukko.[10]

Ensimmäisten asukkaiden tulo nykyisen Suomen alueelleMuokkaa

Pääartikkeli: Suomen asutushistoria

Ensimmäiset nykyisen Suomen alueen asukkaatMuokkaa

Suomen ensimmäiset asukkaat eivät todennäköisesti ole puhuneet sellaista kieltä, josta suomen kieli polveutuisi. On päätelty, että ensimmäiset asukkaat nykyisen Suomen alueella puhuivat joitain nykyään tuntemattomia kieliä, jotka eivät ole olleet sukua nykyään tunnetuille kielille. Tuolloin Järvi-Suomessa on saatettu puhua eri kieliä kuin Lapissa. Myös nykyään Euroopassa laajalti puhutut indoeurooppalaiset kielet ovat levinneet Eurooppaan varsin myöhään. Yhteisnimitys näille aiemmin puhutuille tuntemattomille kielille on paleoeurooppalaiset kielet.

Saamelaisten, itämerensuomalaisten ja germaanisten kielten puhujien tulo nykyisen Suomen alueelleMuokkaa

Uralilaiset kielet, joihin kuuluvat nykyisen Suomen alueella puhutuista kielistä saamelaiskielet ja itämerensuomalaiset kielet, ovat nykyisen käsityksen mukaan saapuneet nykyisen Suomen alueelle vasta paljon ensimmäisten asukkaiden jälkeen. Saamelaiskielet ovat nykyisen käsityksen mukaan muodostuneet jossakin eteläisen Järvi-Suomen ja nykyisen Karjalan tasavallan välisellä alueella ja saaneet täällä voimakasta substraattivaikutusta eteläisessä Järvi-Suomessa puhutusta tuntemattomasta kielestä ja tämän jälkeen levinneet pääosaan nykyistä eteläistä Järvi-Suomea ja Venäjän Karjalaa. Itämerensuomalaisten kielten yhteistä alkumuotoia taas on päätelty puhutun jossakin Suomenlahden ympäristössä. Lisäksi samoihin aikoihin myös Suomen alueella on päätelty puhutun myös germaanisia kieliä, joista myöhemmin kehittyivät nykyiset skandinaaviset kielet. Myöhemmin germaanisten kielten puhujat nykyisen Suomen alueella sulautuivat itämerensuomalaisten kielten puhujiin, ja itämerensuomalaisista kielistä vähitellen omaksi kielekseen eriytynyt suomen kieli vähitellen levisi nykyisen Suomen alueella laajemmalle. Samanaikaisesti saamelaiskielet levisivät nykyisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän Lapin alueille, jossa tätä ennen oli puhuttu tuntematonta kieltä. Nykyiset saamelaiskielet muodostuivat tällöin kielenvaihdon tuloksena ja saivat alueen aiemmasta tuntemattomasta kielestä voimakkaan substraattivaikutuksen. Eteläisestä Suomesta saamelaiskielet hävisivät historiallisen ajan kuluessa, mutta jättivät jälkiä sekä sanastoon että paikannimiin lähes koko Suomen alueella.

Paitsi kielitieteen ja arkeologian avulla, nykyisen Suomen alueelle tapahtuneeta maahanmuutosta on tällä vuosituhannella saatu tietoa myös muinais-DNA:han perustuvan tutkimuksen avulla. Sen perusteella, samoin kuin kielitieteen ja arkeologian tutkimustulosten perusteella, on ilmeistä että asutus on jatkunut nykyisen Suomen alueella todennäköisesti koko ajan. Näin nykyisten suomalaisten esivanhempiin näyttäisi voivan kuulua sekä alueen ensimmäisiä asukkaita, joiden kieli oli tuntematon, että myöhemmin maahan tulleita uralilaisiin kieliin kuuluvien saamelaiskielten ja itämerensuomalaisten kielten sekä imdoeuroooppalaisiin kieliin kuuluvien germaanisten kielten puhujia. Lisäksi itämerensuomalaisissa kielissä (ja vähäisemmässä määrin myös saamelaiskielissä) on paljon lainasanoja indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvista balttilaisista kielistä ja slaavilaisista kielissä, joita myös on puhuttu Itämeren ympäristössä.

Kun sekä kielitieteen, arkeologian että genetiikan tutkimustulokset koko ajan täydentyvät ja muuttuvat, muuttuu ja täydentyy myös käsitys Suomen nykyisen alueen asuttamisesta koko ajan.

Maahanmuuton historiaaMuokkaa

Ruotsalaisten tulo SuomeenMuokkaa

Ruotsalaisten tulo Suomeen on 1100-luvun lopulta 1350-luvulle jatkunut ruotsalaisten vaiheittainen Suomen saariston ja rannikkoalueiden kolonisaatio ristiretkien yhteydessä. Ruotsalaisten maahanmuutto johti Suomen ruotsinkielisen asutuksen sekä suomenruotsalaisten syntymiseen.[11] Nimistötutkimuksen perusteella lähtijät olivat kotoisin Keski-Ruotsista.[11] On arvioitu, että siirtolaisia oli kaikkiaan tuhansia.

Ruotsin vallan aikaMuokkaa

Ruotsista varsinaiseen Suomeen muutti lähinnä sotilaita, pappeja ja virkamiehiä. Ruotsiin saatiin uusinta tietotaitoa ulkomaisten käsityöläisten avulla: esimerkiksi seppinä ja kaivosmiehinä arvostettuja valloneja eli ranskankielisiä belgialaisia saapui nykyisen Suomenkin ruukkeihin.[12] Lisäksi Ruotsin vallan aikana Suomeen tulivat ensimmäiset romanit. Heitä saapui Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle 1500-luvulla Ruotsin alueelta. Myöhempinä vuosisatoina Suomeen muutti romaniväestöä Baltiasta ja Venäjältä.

Venäjän aikaMuokkaa

 
Juutalaisten maahanmuuttoa vastustanut poliittinen pilapiirros vuonna 1897 ilmestyneestä Matti Meikäläisen numerosta 15.

Kun Venäjä valloitti Vanhan-Suomen 1700-luvulla ja lopulta koko maan 1800-luvun alussa aluetta linnoitettiin voimakkaasti. Linnoitustöihin ja varuskuntapalveluun Suomeen tuli Venäjältä venäläisten lisäksi juutalaisia, tataareja ja ensimmäisen maailmansodan aikana kiinalaisia. Suomeen muodostui pysyvä juutalais- ja tataarivähemmistö. Suomen itsenäistyttyä 1917 osa maahanmuuttajista palasi Venäjälle, mutta jotkut jäivät asumaan pysyvästi. Monet perinteikkäät, supisuomalaisiksi mielletyt yritykset kuten Enso-Gutzeit, Stockmann, Fazer, Sinebrychoff, Finlayson tai Fiskars ovat Euroopasta lähtöisin olevien maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä 1800-luvulla perustamia.[13] Ulkomaisten asiantuntijoiden avulla saatiin tietoa uusimmista tekniikoista: esimerkiksi 1800-luvun puolivälissä Impilahdelle Pitkärannan kaivoksille tuotetut ruotsalaiset kaivosmiehet muodostivat vuosikymmeniksi perheineen oman pienen yhteisönsä keskelle karjalaista ortodoksista kulttuuria.

Itsenäisyyden alkuvuodetMuokkaa

 
Kronstadtin kapinaa johtanut Stepan Petritšenko ja muita Suomeen tulleita venäläisiä valokuvassa vuodelta 1921.

Itsenäisen Suomen ensimmäiset maahanmuuttajat saapuivat itsenäisyyden alkuaikoina vuosina 1917–1922, kun tuhannet pakenivat Venäjältä vallankumouksen seurauksena. Heistä monet saivat surmansa Suomen sisällissodassa. Vuoden 1919 alussa virallisten tilastojen mukaan rekisteröitiin 15 457 venäläistä, mutta todellinen luku oli suurempi, sillä pelkästään Viipurissa rekisteröitiin 11 000 pakolaista. Suurin pakolaisvirta oli vuonna 1922, jolloin itärajan yli saapui noin 33 500 henkeä. Pakolaiset olivat pietarinsuomalaisia, inkeriläisiä, itäkarjalaisia sekä ylhäisiä aatelisia, joiden joukossa oli myös tsaariperheen lähisukulainen suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanov, upseereja ja tehtaanomistajia. Samaten vuoden 1921 Kronstadtin kapinan jälkeen Suomeen pakeni 6 400 matruusia Suomenlahden jään yli. Moni pakolainen kotiutui uuteen isänmaahansa suomenvenäläisinä, kun taas osa jatkoi Suomen kautta muualle Manner-Eurooppaan. Yksistään vuosina 1917–1939 Suomeen hakeutui arviolta noin 44 000 pakolaista. Eräissä arvioissa vuosina 1917–1944 jopa 100 000 ihmistä haki turvaa Suomesta.[14]

Ulkomaan kansalaisia vuonna 1924
Valtio Määrä
  Neuvostoliitto 16 921
  Ruotsi 4 080
  Saksa 1 645
  Norja 457
  Tanska 379
  Sveitsi 269
Yhteensä 24 451

Toinen maailmansotaMuokkaa

 
Koverin keskitysleirin vankiparakkeja

Toisen maailmansodan aikana sodan osapuolina pidettyjä ulkomaalaisia sijoitettiin internointileireille, ja osa lähetettiin keskitysleireille Saksaan. Sodan aikana maahan tuli muun muassa Inkerissä asuvia suomalaisia eli inkeriläisiä ja virolaisia maahanmuuttajia. Suurin osa heistä (eli he jotka eivät onnistuneet pakenemaan länteen) luovutettiin toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliittoon.[15]

Toisen maailmansodan jälkeenMuokkaa

Toisen maailmansodan jälkeen maahanmuutto muualta Suomeen oli vähäistä. Pääosin pysyvää maahanmuuttoa tapahtui ulkomaalaisten kanssa solmittujen avioliittojen johdosta. Ensimmäinen suuri maahanmuuttajaryhmä oli chileläiset pakolaiset, jotka saapuivat 1970-luvulla paeten sotilasdiktaattori Pinochetin vainoja [16] Chilestä tuli noin 182 pakolaista. Suurin osa heistä palasi takaisin kotimaahansa Pinochetin hallinnon päätyttyä 1990-luvun alussa.[16]

Varsinainen järjestelmällinen maahanmuutto käynnistyi vietnamilaisten pakolaisten tuontina Suomeen 1980-luvulla. Somalialaiset saapuivat Suomeen sotilasdiktaattori Siad Barren vainojen johdosta pääosin 1990-luvun alussa läpikulkumatkallaan Venäjältä Länteen. Jugoslavian hajoamisotien aikana myös Suomeen pakeni vainojen keskeltä serbejä, albaaneja ja bosnian muslimeita sekä kroaatteja vuosina 1990–1999.

Euroopan unionin aikaMuokkaa

Euroopan unioniin liittyminen muutti Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, kun Suomi hyväksyi Euroopan unionin sisäisen suhteellisen vapaan liikkumisen politiikan. Tämä toi 1990-luvulla Suomeen työntekijöitä niin Ranskasta, Virosta kuin Puolastakin. Maahanmuuttoa aiheutti myös Jugoslavian hajoaminen ja Kosovon sota. 2000-luvulla pakolaisia on saapunut Afganistanista ja Irakista. 2000-vuosikymmenen lopulla julkista keskustelua ovat aiheuttaneet pääosin kesäisin Suomeen saapuneet Romanian romanit.

Kaikista entisen Neuvostoliiton alueelta 1990-luvulla saapuneista 60–70 prosenttia on tullut Suomeen paluumuuttajina. Kaksi kolmasosaa heistä tuli Venäjältä, useimmat Pietarin alueelta, Venäjän Karjalasta, loput Virosta.lähde?

Tilastojen mukaan Suomessa on nykyään noin 80 000 venäjänkielistä. Venäjänkielisen väestön määrä Suomessa kasvaa yhä. Viime vuosina venäjänkielisten määrä on lisääntynyt noin 2 000–4 000 henkilöllä vuosittain.lähde?

Maahanmuutto nykyaikanaMuokkaa

 
Schengen-alue
Värien selitteet
  Schengen-alue (26)
  EU-maat, jotka ovat luvanneet liittyä Schengen-alueeseen (4)
  Valtiot, joissa on avoimet rajat (3)

Euroopan unionin Schengen-sopimus takaa vapaan liikkuvuuden koko Euroopan alueella ja mahdollistaa maahanmuuton Suomeen koko Euroopasta. Myös Vanhasen hallituksen maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin aikana luotu maahanmuuttoa helpottava laki teki maahanmuuton Suomeen helpoksi.

Vuonna 2008 useimmat maahanmuuttajat hakivat oleskelulupaa perhesiteiden takia (32 prosenttia), muita syitä ovat työ (30 prosenttia) ja opiskelu (21 prosenttia). Lupia myönnettiin eniten työn takia lupaa hakeneille (31 prosenttia luvan saaneista), perhesiteiden perusteella (31 prosenttia) ja opiskelun takia (22 prosenttia).[17]

Vuonna 2010 maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä oli noussut 4,6 prosenttiiin. Vuonna 2010 Suomessa asuvista ulkomaalaisista 65,5 prosenttia oli länsimaalaisia.[18] Luvussa ei ole heidän Suomessa syntyneitä lapsiaan.

Vuodesta 2015 alkaen Suomeen on saapunut turvapaikanhakijoita Euroopan pakolaiskriisin johdosta. Väkilukuun suhteutettuna Suomi on niiden neljän Euroopan maan joukossa, jonne on saapunut eniten turvapaikanhakijoita.[19]

VäestönkasvutekijäMuokkaa

Nykyään 56 prosenttia Suomen väestönkasvusta on seurausta maahanmuutosta.milloin?

Vuonna 2006 yli puolet maahanmuuttajista saapui Euroopan unionin alueelta, noin 17 prosenttia Aasiasta, 11 prosenttia Venäjältä ja 7 prosenttia Afrikasta. Muuttajat ovat pääosin työikäisiä ihmisiä, joista vajaat puolet, 10 000 henkeä asettui asumaan Uudenmaan maakuntaan.[20] Muut tärkeimmät kohdemaakunnat ovat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.[21] Vuonna 2006 Varsinais-Suomessa vieraskielisten määrä kasvoi yli tuhannella hengellä. Eniten kasvoivat viroa ja venäjää äidinkielenään puhuvien määrät. Vuonna 2007 vieraskielisiä oli maakunnassa lähes 16 000 henkeä, joista vajaalla 12 000 hengellä on jokin muu kuin Suomen kansalaisuus.[22]

Tilastokeskuksen mukaan Suomeen suuntautuva maahanmuutto ylsi vuonna 2007 koko itsenäisyyden ajan ennätykseen: Suomeen muutti ulkomailta noin 26 050 henkilöä.[23] Näistä 8 525 oli paluumuuttavia suomalaisia. Keskimäärin 39 prosenttia vuosien 1998–2009 välisestä maahanmuutosta on ollut suomalaisten paluumuuttoa. Vuonna 2007 ulkomaalaisten maahanmuuttajien määrä oli 17 504.[24] Maassa asui noin 188 000 ulkomailla syntynyttä,[25] eli noin 3,7 prosenttia väestöstä.

Sama maahanmuuton ennätys toistui vuonna 2008 (29 100 henkeä)[26], vuonna 2011 (29 500 henkeä)[27], vuonna 2012 (31 280 henkeä)[28], vuonna 2013 (31 940 henkeä)[29] ja vuonna 2016 (34 905 henkeä)[8].

Vuonna 2016 maahanmuuttajista oli ulkomaan kansalaisia 27 274.[8] Suomen saama muuttovoitto koostui lähes täysin Euroopan unionin ulkopuolelta tulleista muuttajista vuonna 2016.[8] Muutto muista kuin Euroopan unionin maista lisääntyi huomattavasti edellisestä vuodesta.[8] Maahanmuuton voitto oli suurinta Irakista, 3 069 muuttajaa, toiseksi suurinta Venäjältä, 2 087 muuttajaa ja kolmanneksi suurinta Afganistanista, 1 097 muuttajaa.[8] Muutto Euroopan unionin maista Suomeen pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna ollen 12 913 henkeä.[8]

Synnytysikäisiä eli 15–49-vuotiaita ulkomailta tulleita naisia oli Suomessa 37 000 vuonna 2001.[9] Vuonna 2018 heitä oli yli 115 000 eli yli kolme kertaa enemmän.[9]

Maahanmuutto julkisessa taloudessaMuokkaa

Kansainvälisen, vuonna 2018 julkaistun makrotaloustieteellisen tutkimuksen mukaan viimeisen 30 vuoden aikana maahanmuuttajat ovat hyödyttäneet vastaanottavien eurooppalaisten maiden talouksia. Hyöty on syntynyt noin viiden vuoden kuluttua maahanmuuttajien saapumisesta. Turvapaikanhakijat puolestaan ovat hyödyttäneet vastaanottavia maita noin 3–7 vuoden kuluttua, mutta hyöty ei ole ollut yhtä merkittävä.[30]

Maahanmuuton kustannuksetMuokkaa

Suomen julkiselle taloudelle maahanmuuton aiheuttamat menot olivat OECD:n mukaan vuonna 2011 tuloja pienemmät, sillä valtaosa maahanmuuttajista on parhaassa työiässä.[31]

Kustannukset yhteiskunnalle muodostuvat pääasiassa sosiaaliturvasta, joka turvapaikkaa hakevien kohdalla on Suomessa jo asuvia kattavampaa. Suomeen kotiuduttuaan kaikki saavat samoja etuuksia. Suomen toimeentulotukijärjestelmä tosin suosii runsaslapsisia perheitä, joita on maahanmuuttajaperheissä usein enemmän.[32][33]

Maahanmuuttajien toimeentulotuki, asumistuki ja työttömyyskorvaukset maksoivat vuonna 2009 yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa ja ulkomaalaisväestön nauttimiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksiin kuluu runsaat 200 miljoonaa vuodessa. Kiintiöpakolaisiin kului 110–112 miljoonaa euroa. Kelan etuuksista, eläkkeistä, tuista, päivähoidosta ja esimerkiksi maahanmuuttobyrokratian hinnasta virkamiehistöineen ei löydy tietoa.[33][32]

TurvapaikanhakijatMuokkaa

Sisäministeriön vuonna 2009 julkaiseman selvityksen mukaan turvapaikan hakijat saivat turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana Suomessa koko Euroopan suurimpia tukia.[34] Yleisradion MOT-ohjelma on epäillyt tämän tarkoittavan myös, että vuonna 2009 Suomi maksoi koko maailman suurimpia tukia turvapaikanhakijoille.[32][33]

TerveysMuokkaa

Maahan muuttaessaan ulkomaalaiset kokevat terveytensä paremmaksi kuin ikäisensä suomalaiset. Terveimmiksi itsensä kokevat somalit, joista 90 % kokee terveydentilansa hyväksi. Suomessa asuvien maahanmuuttajien terveydenhoito kangertelee kuitenkin usein heikon kielitaidon vuoksi. Terveydenhoito keskeytyy usein muun muassa maahanmuuttajien vaihtaessa asuinpaikkaa. Kielitaidottomuus ja yksinäisyys lisäävät masennusta.[35].

KoulutusMuokkaa

Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita on suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa noin 35 000, ja määrä kasvaa vuosittain. Opetusministeriön mukaan ensisijaista on suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetukseen ministeriö pyrkii kiinnittämään erityistä huomiota.[36] Täysin lukutaidottomat maahanmuuttajat ovat usein naisia, jotka eivät ole käyneet koskaan koulua.[37]

Opetushallituksen vuonna 2008 julkaiseman raportin mukaan maahanmuuttajaoppilailla menee joka koulutusvaiheessa huonommin kuin suomenkielisillä, mutta heillä on myönteisempi asenne koulua ja opiskelua kohtaan. Heikoimmin menestyvät muista kuin Euroopan unionin jäsenmaista tulleet, mutta toisen polven maahanmuuttajat menestyvät A1-, A2- ja B1-kielissä paremmin kuin kantaväestö.[38] Tämä ryhmä oli kuitenkin hyvin pieni, 341 henkilöä. Raportissa arvellaan useimpien tähän ryhmään kuuluvien olevan saamenkielisiä ja siten kantaväestöön kuuluvia.[39]

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksen mukaan PISA-tutkimukset osoittavat, että erot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimistuloksissa ovat 15-vuotiailla suurempia Suomessa kuin missään muualla Euroopassa. Lisäksi maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä jäävät kantaväestöä useammin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Opettajat antavat silti maahanmuuttajanuorille keskimäärin liki samantasoisia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluville oppilailleen.[40]

Perusopetuksessa maahanmuuttajataustaiset lapset ovat suuri haaste. Heidän osaamisensa on hyvin heterogeenista ja sattumanvaraista: joukossa on lähes ummikkoja tai heikosti suomen kieltä osaavia, mutta myös niitä, jotka pärjäävät kohtuullisesti suomen kielellä. Oppilaiden huonon kielitaidon vuoksi opettaja voi joutua toimimaan jatkuvasti myös tulkkina. Uusille opettajille oppilasryhmien heterogeenisuus ja kesken lukuvuoden ryhmiin integroidut lähes ummikot maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat suurimpia yksittäisiä stressin aiheita.[41] Opettajaksi opiskelevat pitävät maahanmuuttajataustaisia oppilaita lähes yksiselitteisesti rikkautena.[42] Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on keskimääräistä kalliimpaa.[43]

Pääkaupunkiseudulla perusopetus on poikkeuksellisen haasteellista maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuren määrän takia.[41] Helsingin peruskouluissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on noin 4 900. Heidät pyritään sijoittamaan suomenkielisiin opetusryhmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo puutteellisellakin kielitaidolla.[44] Suomea vieraana kielenä opiskelevien sijoittaminen opetuksen tehostamiseksi omalle luokalleen on kielletty.[45] Myllypuron ala-asteen oppilaista maahanmuuttajataustaisia on noin 40 prosenttia.[46] Vuonna 2009 Helsingissä kolmisenkymmentä koulua sai erityistä tukea syrjäytymisen ehkäisyyn.[47] Eräs lisärahoituksen perusteista on koulujen oppilaiden maahanmuuttotaustaisuus.[47] Samana vuonna esimerkiksi Helsingissä Soinisen koulussa oppilaista puolet oli maahanmuuttajataustaisia.[48]

Eräs monikulttuuristen koulujen ongelma on koulukiusaaminen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat muita useammin sekä kiusaajia että kiusattuja. Kiusaamista ei tapahdu vain valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen välillä, vaan myös yli etnisten vähemmistörajojen ja vähemmistöjen sisällä.[49] Opettajien kokemuksia tutkineen Seija Blombergin mukaan näyttää siltä, että perusopetukseen alkaa syntyä hyvämaineisia peruskouluja, jonne vanhemmat mielellään tuovat lapsensa, ja huonomaineisempia kouluja, joihin ei hakeuduta oman alueen ulkopuolelta. Erityisesti ne koulut, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, menettävät oppilaita muihin kouluihin.[41][50]

Vuonna 2007 vieraskieliset vastasivat 4,2 prosenttia kaikista peruskoulun jälkeisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoista. Prosentteina eniten heitä oli ammattikorkeakoulu-koulutuksessa (4,9 prosenttia opiskelijoista) ja vähiten lukiossa (2,9 prosenttia).[51]

Työllistyminen ja huoltosuhdeMuokkaa

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on noin 20 000 maahanmuuttanutta, jotka etsivät työtä. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan poliiseiksi kaivataan lisää maahanmuuttajia, koska "poliisin on osaltaan torjuttava suvaitsemattomuutta ja syrjäytymistä".[52]

Työturvallisuuskeskuksen asiamies Jukka Mäkeläisen mukaan kielitaidon puute on keskeinen tekijä koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen, opiskelun epäonnistumiseen sekä työllistymisvaikeuksiin. Auttava suomen kielen taito on työelämässä lähes välttämätön. Joitakin työpaikkoja on tarjolla, joissa kielitaitoa ei tarvita, mutta kunnollinen sopeutuminen työyhteisöön vaatii kohtuullista kielenhallintaa.[53] Esimerkiksi hoitoalalla maahanmuuttajien työllistyminen kilpistyy työnantajien mukaan useimmiten puutteelliseen kielitaitoon. Tehyn selvityksen mukaan riittämätön kielen hallinta koetaan vakavana uhkana potilasturvallisuudelle.[54]Kainuussa asuvien maahanmuuttajien mielestä suurin työllistymisen este on kielitaidon puute.[55]

Työttömyysasteen ohella kansantaloudellisesti tärkeä tunnusluku on huoltosuhde eli väestömäärän suhde työssäkäyviin. Huoltosuhde on erityisen huono Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla. Vuonna 2003 kahdentoista suurimman kansalaisuusryhmän joukossa huonoimmat huoltosuhteet olivat Somalian ja Irakin kansalaisilla (9,7 ja 9,2), parhaat Ison-Britannian ja Viron kansalaisilla (1,9 ja 2,2). Kaikkien ulkomaiden kansalaisten joukossa huoltosuhde oli 3,0 ja koko väestössä 2,2.[56] Mikäli maahanmuuton avulla halutaan vahvistaa Suomen ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta, tulisi maahanmuuttajien huoltosuhteen olla kantaväestöä edullisempi.[57]

Yksi syy työnsaannin vaikeuteen on oman maan opiskelutodistuksen kelpaamattomuus Suomessa. Yksityisellä puolella työnantaja arvioi kelpaako ulkomainen opiskelutodistus työhön.[58] Monen maahanmuuttajan ongelmana on myös ulkomaisen ammattitodistuksen riittämättömyys, joten ammattilaisia on työttöminä.[59] Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ongelma taas on se, ettei Suomessa ole tarjolla riittävästä kyllin korkeatasoista suomen kielen opetusta, jota vaaditaan työpaikan saamiseksi[60] Helsingin Sanomien mukaan syitä työttömyyteen ovat myös kohtuuttomat kielitaitovaatimukset[61] ja työnantajien ennakkoluulot[61]. Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen mukaan korkeaa työttömyyttä ulkomaalaisten keskuudessa ei voida selittää ainoastaan ulkomaalaisten taustoista johtuvilla tekijöillä, vaan oman osansa työttömyydestä selittää kantaväestön kielteinen suhtautuminen ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin[62].

Helsingin maahanmuuttojohtaja Annika Forsander painottaa, että työttömien maahanmuuttajien tulisi päästä nopeasti kielikoulutukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen – nyt sitä joutuu odottamaan kuukausia ja työllisyysneuvojia ollaan entisestään vähentämässä. Työlisyysneuvojia tarvitaan maahanmuuttajien taitojen testaamiseen ja tutkintojen vastaavuuden tutkimiseen. Forsander uskoo, että töitä löytyy jos ohjausta on ja huomauttaa, että moni ala on jo täysin riippuvainen maahanmuuttajista. Forsander on sanonut, että ”maahanmuuttajia ei tarvita vain pienpalkka-aloille. Esimerkiksi Helsingin terveysasemien lääkäreistä 15 prosenttia on jo maahanmuuttajia.” Forsander ihmetteleekin miksi tutkinnon suorittaneita lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei heti imaista putkeen joka johtaa työhön omalle alalle.[63]

Työvoimaan kuuluvista maahanmuuttajista viidennes on työttömänä. Vuoden 2008 lopulla Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) tutkimuksen mukaan Suomessa oli käyttämättä noin 20 000 maahanmuuttajan työvoimareservi. Tämän työvoiman rekrytointi sekä työperäisen maahanmuuton lisääminen helpottaisi tutkimuksen mukaan työmarkkinoilla niitä ongelmia, joita väestön ikääntymisen uskotaan aiheuttavan. PTT:n mukaan aahanmuuttajat tarvitsevat työhön perehdyttämistä kuitenkin huomattavasti enemmän kuin kantaväestöön kuuluvat, eikä sitä ole aina järjestetty riittävästi muun muassa kustannusten pelossa. PTT:n raportti kehottaa pohtimaan keinoja, joilla työnantajaa voisi tukea maahanmuuttajien perehdytyksessä.[64][65][66]

PTT:n tutkimus kartoitti kyselyllä myös maahanmuuttajien työkykyä. Työssä olevista maahanmuuttajista hyvä tai erinomainen työkyky oli tutkimuksen mukaan 91 prosentilla. Lukema on sama kuin valtaväestön palkansaajilla. Kyselyyn vastanneiden työttömien maahanmuuttajien työkyky oli vähintäänkin hyvä 76 prosentilla, kun vastaava lukema koko väestön työttömillä on 61 prosenttia. Tutkimukseen vastanneista työttömistä maahanmuuttajista liki kaikki olivat myös työhaluisia. Tuloksista voi Yleisradion mukaan päätellä, että moni työtön maahanmuuttaja pärjäisi työelämässä mainiosti, jos vain löytäisi työpaikan. Helsingin Sanomien mukaan tuloksia vääristää kuitenkin se, että tutkimuksessa mukana olleet maahanmuuttajat edustavat keskimääräistä maahanmuuttajaväestöä paremmassa asemassa olevia: yliedustettuja ovat muita maahanmuuttajia keskimäärin paremmin työllistyvät venäläiset ja koulutetut maahanmuuttajat ja aliedustettuja pakolaistaustaiset maahanmuuttajat.[65][64]

Vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan suhtautuminen ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen oli muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. Noin 38 prosenttia suomalaisista halusi lisätä ja 26 prosenttia vähentää ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottoa Suomeen. Runsas kolmasosa, 35 prosenttia oli sitä mieltä, että heitä pitää ottaa vastaan yhtä paljon kuin ennenkin.[67]

Työllistymisen esteitäMuokkaa

Tohtori Anu Yijälän haastatteleman seitsemän korkeasti koulutetun irakilaisen mukaan Suomeen Irakistakin tulevat haluavat alussa työllistyä eivätkä mielellään ota vastaan sosiaaliturvaa. Turvapaikanhakija ei saa tehdä palkkatöitä kolmeen kuukauteen rekisteröitymisestään. Vähäinenkin työnteko voi myös viedä tuet ja pudottaa huonompaan asemaan. Kuukausien mittaan he oppivat käyttämään sosiaaliturvaa ja motivaatio työntekoon laskee. Järjestelmä saattaa aiheuttaa pitkäaikaisen sosiaalitukiriippuvuuden.[68]

YrittäjyysMuokkaa

Helsingin Sanomien mukaan maahanmuuttajat ovat lähteneet kantaväestöä kärkkäämmin yrittäjiksi koko 2000-luvun.[69] Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tuetaan moninaisin erilaisin tukitoimin yhteiskunnan taholta. Vantaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtajan Risto Kuosmasen mukaan maahanmuuttajien lapset ovat alkaneet perustaa omia yrityksiä innokkaasti. Helsingin kaupungin ja Uudenmaan TE-keskuksen rahoittaman[70] NYP Yrityspalvelut-yrityshautomon (joka on erikoistunut palvelualoihin ja maahanmuuttajiin[71]) asiakkaiden joukossa vuonna 2007 perustetuista yrityksistä vähän toista sataa eli kolmannes oli maahanmuuttajataustaisten perustamia.[69]

Suomessa toimii noin 250 000 yritystä[72] ja Helsingin Sanomien mukaan noin 6 000 (2,5 prosenttia) on kansalaisuudeltaan ulkomaalaisten omistuksessa. Ulkomaiden kansalaisia on 2,5 prosenttia väestöstä.[69] Maahanmuuttajien perustamat yritykset työllistävät 1, % kaikkien Suomessa toimivien yritysten työntekijämäärästä ja puolella niistä on palkansaajia, 15 prosenttilla maahanmuuttajien yrityksistä on yli viisi työntekijää. Maahanmuuttajien yritykset vastaavat 1,5 prosenttia yritysten kokonaisliikevaihdosta. 56 prosenttia maahanmuuttajien yrityksistä toimii Uudellamaalla. Suurimmat maahanmuuttajien yritysten toimialat ovat kauppa, kiinteistö- ja liike-elämän palvelut sekä majoitus- ja ravitsemisala. Pääosa yritysten perustajista on Suomen lähialueilta ja muualta Euroopasta (noin 30 prosenttia) ja Aasiasta (noin 25 prosenttia) tulleiden yrityksiä; afrikkalaisten yrityksiä on 3 prosenttia.[73]

Kotoutuminen ja kotouttaminenMuokkaa

Pääartikkeli: Kotouttaminen

Uuteen kotimaahan sopeutumisprosessia kutsutaan kotoutumiseksi tai akkulturaatioksi. Kotouttaminen tarkoittaa viranomaisten toimia jotka auttavat maahanmuuttajaa osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintaan. Viranomaisten tehtävä on tukea maahanmuuttajaa ja hänen perhettään hänen asettuessaan maahan. Maahanmuuttajan ammattitaito tai tutkinto voidaan päivittää työelämän vaatimuksia vastaavaksi joko lisäkoulutuksella ja tutkintojen tunnustamisella.[74] Akkulturaatiolla tarkoitetaan miten maahanmuuttaja omaksuu valtakulttuurin suhteessa omaan kulttuuriinsa.

Suomessa maahanmuuttajilla on ollut vaikeuksia päästä asumaan haluamaansa asuinympäristöön. Helsingin asuntoasiainosaston osastopäällikön Mikko Luukkosen mukaan maahanmuuttajakeskittymiä syntyy siksi, että kaupungin vuokra-asuntoja vapautuu useimmiten alueilta, joilta kantaväestö hakeutuu pois.[75] Toisaalta ilmiö on selitetty erikoissanalla 'valkoisten pako' (< engl. white flight), joka on länsimainen ilmiö jossa kantaväestö muuttaa pois asuinalueilta, joissa maahanmuuttajien määrä on kasvanut suureksi.

Maahanmuuttajat kulttuurissaMuokkaa

Monet ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat tunnettuja kulttuurivaikuttajia Suomessa. Silti maahanmuuttajien oma kulttuuri on vielä heikosti tunnettua. Tilanne on sama muuallakin Euroopassa.[76] Nykyajan maahanmuuttajakirjailijoita ovat muun muassa Alexis Kouros, Wilson Kirwa ja Zinaida Lindén. Lindénin romaani Ennen maanjäristystä sai Runeberg-palkinnon vuonna 2005. Vuonna 2008 Keniasta kotoisin oleva juoksija-kirjailija Wilson Kirwa valittiin vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi.[77]

MaahanmuuttajakirjailijoitaMuokkaa

Maahanmuuton ilmiöitäMuokkaa

Maahanmuuttajien rikollisuusMuokkaa

Maahanmuuttajien rikollisuus on saanut viime aikoina huomiota osakseen.[78] Viimeisen 10 vuoden aikana ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt 56 prosenttia. Väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat 2010–2012 epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista 1,5–2,0 kertaa useammin kuin suomalaiset; 15–24-vuotiaat maahanmuuttajat 1,7 kertaa useammin; 25–39-vuotiaat vähän suomalaisia harvemmin ja tätä vanhemmat vähän useammin.[79]

Korostuneinta rikollisuus oli vuonna 2013 pahoinpitelyrikoksissa, seksuaalirikoksissa ja ryöstörikoksissa. Pahoinpitelyrikoksissa ja ryöstörikoksissa rikosten määrä oli väkilukuun nähden 2,3-kertainen ja seksuaalirikoksissa 2,9-kertainen. Alueellisesti suurimman osan rikoksista ulkomaalaistaustaiset muodostivat Etelä-Karjalassa, jossa 43 prosentissa rikoksista oli epäiltynä ulkomaalaistaustainen. Sen sijaan väestöön kuuluvien ulkomaalaistaustaisten rikollisuus oli korostuneinta Varsinais-Suomessa, jossa he tekivät lukumäärään suhteutettuna 1,9-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden.[80]

Valkoisten pakoMuokkaa

Pääartikkeli: Valkoisten pako

Valkoisten pako (engl. white flight), Suomessa myös kantaväestön pako on länsimainen ilmiö, jossa kantaväestö muuttaa pois asuinalueilta, joissa maahanmuuttajien määrä on ylittänyt tietyn kipukynnyksen eli niin sanotun keikahduspisteen. Ilmiötä on havaittu myös Suomessa 2000-luvun alusta alkaen.[81]

RasismiMuokkaa

Pääartikkeli: Rasismi Suomessa

Suomalainen rasismi ilmenee kantaväestön suhteessa vähemmistöihin ja toisin päin vähemmistöjen suhteessa kantaväestöön sekä myös toisiinsa. Vuonna 2008 rasistisista rikoksista epäillyistä 76 prosenttilla syntymämaa oli Suomi.[82] Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan vuonna 2008 poliisin tietoon tuli 53 uskonnolliseen taustaan perustuvaa viharikosepäilyä. Suurimmassa osassa rikosilmoituksia (17 kappaletta) tekojen kohteena olivat muslimit.[82]

Maahanmuuton helpottaminenMuokkaa

Pohjoismaissa on viime aikoina keskusteltu maahan muuttamisen helpottamisesta, mutta toisaalta myös maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä. Sitä on perusteltu sekä inhimillisistä syistä että Suomen kansantalouden kestokyvyn näkökulmasta. Koulutetun työvoiman saatavuus tuottaa ongelmia, vaikka EU:n ulkopuolella asuu ihmisiä, jotka ovat halukkaita tulemaan töihin Suomeen. Monilla huipputeknologian aloilla koulutetulle työvoimalle ei ole riittävästi kysyntää Suomessakaan saati sitten kehitysmaissa. Maahanmuuttajien rahalähetykset ovat monessa kehitysmaassa merkittävä, virallista kehitysapua suurempi, tulonlähde. Lähtömaiden kannalta ammattitaitoisen työvoiman lähtö on myös ongelma. Köyhät maat menettävät parasta työvoimaansa ja osaamistaan. Toisaalta lännessä pelkona on, että maahanmuuttajista voisi tulla työmarkkinoiden kurjalistoa, jolla murretaan palkkausta ja työlainsäädäntöä.[83]

Maahanmuuton arvosteluMuokkaa

Vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista suhtautuu maahanmuuton kasvuun kielteisesti.[84] Vuonna 2010 60 prosenttia suomalaisista kannatti maahanmuuttopolitiikan tiukentamista ja 41 prosenttia halusi Suomen avoimemmaksi työperäisille maahanmuuttajille.[85]

Maahanmuuttoon liittyvä yritys- ja järjestötoimintaMuokkaa

Suomessa maahanmuutton piirissä tai siihen liittyen toimii useita järjestöjä ja yrityksiä. Helsingissä toimii Martta-hotellin vastaanottokeskus, ja ministeri Anne Holmlund on mediassa liitetty Porin seudulla sijaitsevaan vastaanottokeskus-suunnitelmaan.

Maahanmuuttoon tai monikulttuurisuuteen liittyviä järjestöjä ja yrityksiäMuokkaa

TilastojaMuokkaa

Ulkomaiden kansalaisten määrät SuomessaMuokkaa

Suomen ulkomaalaisten määrä vuosittain.

Vuosi Määrä
2017 249 452
2016 243 639
2015 229 765
2014 219 675
2013 207 511
2012 195 111 [86]
2011 183 133
2010 167 954
2009 155 705
2008 143 256
2007 132 708
2006 121 739
2005 113 852
2004 108 346
2003 107 003
2002 103 682
2001 98 577
2000 91 074
1999 87 680
1998 85 060
1997 80 600
1996 73 754
1995 68 566
1994 62 012
1993 55 587
1992 46 250
1991 37 579
1990 26 255
1980 12 843

[87]

SyntymämaaMuokkaa

Suomessa oli vuonna 2018 ulkomailla syntyneitä 387 215.[88]

Valtio Maassa Syntyneitä
(2018)
  Suomi &&&&&&&&05130704.&&&&005 130 704
  Neuvostoliitto &&&&&&&&&&056922.&&&&0056 922
  Viro &&&&&&&&&&045801.&&&&0045 801
  Ruotsi &&&&&&&&&&032603.&&&&0032 603
  Irak &&&&&&&&&&016254.&&&&0016 254
  Venäjä &&&&&&&&&&014772.&&&&0014 772
  Somalia &&&&&&&&&&011776.&&&&0011 776
  Kiina &&&&&&&&&&011267.&&&&0011 267
  Thaimaa &&&&&&&&&&010830.&&&&0010 830
  Vietnam &&&&&&&&&&&08445.&&&&008 445
  Jugoslavia &&&&&&&&&&&07624.&&&&007 624
  Turkki &&&&&&&&&&&07455.&&&&007 455
  Iran &&&&&&&&&&&07402.&&&&007 402
  Saksa &&&&&&&&&&&06654.&&&&006 654
  Afganistan &&&&&&&&&&&06830.&&&&006 830
  Intia &&&&&&&&&&&06708.&&&&006 708
  Iso-Britannia &&&&&&&&&&&06290.&&&&006 290
  Syyria &&&&&&&&&&&06055.&&&&006 055
  Yhdysvallat &&&&&&&&&&&05283.&&&&005 283
  Puola &&&&&&&&&&&04860.&&&&004 860
  Filippiinit &&&&&&&&&&&04740.&&&&004 740

Syntyperä ja taustamaaMuokkaa

Suomessa oli vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisia 402 619. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.[89][90]

Valtio Ulkomaan taustaiset
(2018)
  Suomi &&&&&&&&05129007.&&&&005 129 007
  Neuvostoliitto &&&&&&&&&&077115.&&&&0077 115
  Viro &&&&&&&&&&049989.&&&&0049 989
  Irak &&&&&&&&&&022336.&&&&0022 336
  Somalia &&&&&&&&&&020723.&&&&0020 723
  Jugoslavia &&&&&&&&&&012628.&&&&0012 628
  Kiina &&&&&&&&&&011899.&&&&0011 899
  Vietnam &&&&&&&&&&011385.&&&&0011 385
  Afganistan &&&&&&&&&&&09667.&&&&009 667
  Thaimaa &&&&&&&&&&&09393.&&&&009 393
  Turkki &&&&&&&&&&&09356.&&&&009 356
  Iran &&&&&&&&&&&08427.&&&&008 427
  Venäjä &&&&&&&&&&&08419.&&&&008 419
  Intia &&&&&&&&&&&07739.&&&&007 739
  Syyria &&&&&&&&&&&07141.&&&&007 141
  Ruotsi &&&&&&&&&&&06836.&&&&006 836
  Puola &&&&&&&&&&&05356.&&&&005 356
  Filippiinit &&&&&&&&&&&04809.&&&&004 809
  Saksa &&&&&&&&&&&04796.&&&&004 796
  Iso-Britannia &&&&&&&&&&&04472.&&&&004 472
  Romania &&&&&&&&&&&04421.&&&&004 421
    Nepal &&&&&&&&&&&03893.&&&&003 893
  Pakistan &&&&&&&&&&&03736.&&&&003 736
  Nigeria &&&&&&&&&&&03705.&&&&003 705
  Bangladesh &&&&&&&&&&&03676.&&&&003 676
  Yhdysvallat &&&&&&&&&&&03653.&&&&003 653
  Marokko &&&&&&&&&&&03465.&&&&003 465
  Kongon demokraattinen tasavalta &&&&&&&&&&&03329.&&&&003 329
  Bulgaria &&&&&&&&&&&02775.&&&&002 775
  Etiopia &&&&&&&&&&&02684.&&&&002 684
  Latvia &&&&&&&&&&&02624.&&&&002 624
  Unkari &&&&&&&&&&&02558.&&&&002 558

KansalaisuusMuokkaa

Suomessa oli vuonna 2017 ulkomaan kansalaisia 249 452.[91]

Valtio Ulkomaan kansalaiset
(2017)
  Suomi &&&&&&&&05263678.&&&&005 263 678
  Viro &&&&&&&&&&051539.&&&&0051 539
  Venäjä &&&&&&&&&&029183.&&&&0029 183
  Irak &&&&&&&&&&011729.&&&&0011 729
  Kiina &&&&&&&&&&&08742.&&&&008 742
  Ruotsi &&&&&&&&&&&08018.&&&&008 018
  Thaimaa &&&&&&&&&&&07533.&&&&007 533
  Somalia &&&&&&&&&&&06677.&&&&006 677
  Afganistan &&&&&&&&&&&05792.&&&&005 792
  Vietnam &&&&&&&&&&&05603.&&&&005 603
  Syyria &&&&&&&&&&&05290.&&&&005 290
  Intia &&&&&&&&&&&05159.&&&&005 159
  Turkki &&&&&&&&&&&04660.&&&&004 660
  Iso-Britannia &&&&&&&&&&&04518.&&&&004 518
  Puola &&&&&&&&&&&04284.&&&&004 284
  Ukraina &&&&&&&&&&&04033.&&&&004 033
  Saksa &&&&&&&&&&&04014.&&&&004 014
  Serbia ja Montenegro &&&&&&&&&&&03812.&&&&003 812
  Filippiinit &&&&&&&&&&&03269.&&&&003 269
  Yhdysvallat &&&&&&&&&&&03176.&&&&003 176
  Romania &&&&&&&&&&&03167.&&&&003 167

KaksoiskansalaisetMuokkaa

Suomessa oli vuonna 2017 kaksoiskansalaisia 117 024.[92]

Valtio Kaksois kansalaiset
(2017)
  Venäjä &&&&&&&&&&030088.&&&&0030 088
  Ruotsi &&&&&&&&&&&07759.&&&&007 759
  Somalia &&&&&&&&&&&05590.&&&&005 590
  Viro &&&&&&&&&&&05291.&&&&005 291
  Irak &&&&&&&&&&&04152.&&&&004 152
  Yhdysvallat &&&&&&&&&&&04041.&&&&004 041
  Iran &&&&&&&&&&&03934.&&&&003 934
  Vietnam &&&&&&&&&&&03439.&&&&003 439
  Turkki &&&&&&&&&&&03276.&&&&003 276
  Afganistan &&&&&&&&&&&02974.&&&&002 974

YK:n arvioMuokkaa

Suomessa oli vuonna 2017 YK:n arvion mukaan maahanmuuttajia 343 582.[93]

Valtio Maahanmuuttajat
(2017)
  Viro &&&&&&&&&&052454.&&&&0052 454
  Ruotsi &&&&&&&&&&042210.&&&&0042 210
  Irak &&&&&&&&&&032778.&&&&0032 778
  Venäjä &&&&&&&&&&014689.&&&&0014 689
  Somalia &&&&&&&&&&012776.&&&&0012 776
  Kiina &&&&&&&&&&011814.&&&&0011 814
  Thaimaa &&&&&&&&&&011553.&&&&0011 553
  Pohjois-Makedonia &&&&&&&&&&&08963.&&&&008 963
  Saksa &&&&&&&&&&&08434.&&&&008 434
  Turkki &&&&&&&&&&&08039.&&&&008 039
  Vietnam &&&&&&&&&&&07347.&&&&007 347
  Iran &&&&&&&&&&&07083.&&&&007 083
  Iso-Britannia &&&&&&&&&&&07055.&&&&007 055
  Intia &&&&&&&&&&&06541.&&&&006 541
  Yhdysvallat &&&&&&&&&&&05951.&&&&005 951
  Puola &&&&&&&&&&&05043.&&&&005 043
  Afganistan &&&&&&&&&&&04919.&&&&004 919
  Filippiinit &&&&&&&&&&&03626.&&&&003 626
  Espanja &&&&&&&&&&&03120.&&&&003 120
  Romania &&&&&&&&&&&03043.&&&&003 043
  Ranska &&&&&&&&&&&02983.&&&&002 983
  Italia &&&&&&&&&&&02904.&&&&002 904
    Nepal &&&&&&&&&&&02752.&&&&002 752
  Unkari &&&&&&&&&&&02728.&&&&002 728
  Pakistan &&&&&&&&&&&02562.&&&&002 562
  Nigeria &&&&&&&&&&&02553.&&&&002 553
  Marokko &&&&&&&&&&&02536.&&&&002 536
  Etiopia &&&&&&&&&&&02419.&&&&002 419
  Bulgaria &&&&&&&&&&&02322.&&&&002 322

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. "Uussuomalainen" vakituisesti Suomessa asuvasta maahanmuuttajasta. Uussuomalaisten sijoittuminen työelämään. (MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0)
  2. http://www.ahaa-avaimia.fi/neliapila/7.0.html Ahaa! Avaimia monikulttuurisen kohtaamiseen
  3. a b c d Tilastokeskus: Väestö tilastokeskus.fi. Viitattu 11.6.2020.
  4. Äiti Suomen kansalainen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Viitattu 9.7.2017.
  5. a b Isä Suomen kansalainen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Viitattu 9.7.2017.
  6. Väestö: Väestönmuutokset 12.5.2014 (päivitetty). Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2015.
  7. Maahanmuuttajaväestö lähes kymmenkertaistunut 20 vuodessa 25.3.2014. Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2015.
  8. a b c d e f g h Timo Nikander: Tilastokeskus - Muuttoliike 2016 www.stat.fi. Viitattu 12.6.2020.
  9. a b c d e f g h i Uusi tilasto: Joka seitsemäs suomalaislapsi syntyy maahanmuuttajaäidille Yle Uutiset. Viitattu 3.2.2020.
  10. Hänninen, Jyri: Maahanmuutto keskittyy Helsingissä – kantasuomalaiset välttävät alueita 27.10.2014 7:45. HS.fi. Viitattu 5.11.2014.
  11. a b Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.6.2020.
  12. Vilkuna, Kustaa H. J.: Arkielämää patriarkaalisessa työmiesyhteisössä: rautaruukkilaiset suurvalta-ajan Suomessa. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1996.
  13. JYRKI PAASKOSKI: Vanhan Suomen donataarit ja tilanhoitajat – katsaus aatelisten lahjoitusmaatalouteen vuosina 1710–1811 - Genos 64 (1993), s. 138–152
  14. Leitzinger, Antero (2008), Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812–1972, Helsinki: East-West Books.
  15. Leo Yllö: Inkerin maa ja luonto. – Inkerin suomalaisten historia. Inkerin kulttuuriseura, Helsinki 1969
  16. a b http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=49&vps=25&arvostelu=1340
  17. http://www.migri.fi/download/16614_Vahvistetut_tilastot2008_vireille_tulleet_diaaritTop10.pdf
    http://www.migri.fi/download/16630_Vahvistetut_tilastot2008_p_t_kset_diaarit_my_nt_kielt.pdf
  18. Tilastokeskus, "Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2010" -tietokanta
  19. Orpo: Suomeen tullut suhteessa neljänneksi eniten pakolaisia Euroopassa www.iltalehti.fi. Viitattu 12.6.2020.
  20. http://www.hs.fi/keskustelu/%22Suomi+ep%E4onnistunut+kotouttamisessa%22/thread.jspa?threadID=116285&tstart=0 "Suomi epäonnistunut kotouttamisessa"
  21. Suomen tilastollinen vuosikirja 2007, s. 150 taulukko 96. Tilastokeskus 2008.
  22. Varsinais-Suomen liitto Maakunnan kehittämisen näkökulma vuonna 2007
  23. http://www.stat.fi/til/muutl/2007/muutl_2007_2008-05-23_tie_001_fi.html, Tilastokeskus
  24. Tilastokeskus, "Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluita", http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-07-09_001.html
  25. http://maailma.net/uutiset/monikulttuurisuus/-/artikkelit/kotoutuminen_monikulttuuriseen_yhteiskuntaan_vaatii_paljon_myos_meilta Kotoutuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaatii paljon myös ”meiltä”
  26. Matti Saari: Tilastokeskus - Muuttoliike 2008 www.stat.fi. Viitattu 12.6.2020.
  27. Maahanmuuton vuosikatsaus 2011 Sisäasiainministeriö. Viitattu 12.6.2020.
  28. Matti Saari: Tilastokeskus - Muuttoliike 2012 www.stat.fi. Viitattu 12.6.2020.
  29. Matti Saari: Tilastokeskus - Muuttoliike 2013 www.stat.fi. Viitattu 12.6.2020.
  30. Amy Maxmen: Migrants and refugees are good for economies. Nature, 20.6.2018. doi:10.1038/d41586-018-05507-0. Artikkelin verkkoversio. en
  31. Raportti: Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta Helsingin Sanomat. 18.6.2013. Viitattu 6.10.2019.
  32. a b c MOT toimitus: Maahanmuuton hinta 8.2.2010. YLE.
  33. a b c Maahanmuuton hinta: käsikirjoitus 15.02.2010. YLE.
  34. YLE Uutiset: Turvapaikanhakija saa Suomessa eniten 21.11.2009. YLE.
  35. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id99020.html Maahanmuuttajien terveydenhuolto kangertelee
  36. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm11.pdf?lang=fi Kansainvälisyyskasvatus 2010
  37. Lukutaidottomuus koskettaa jopa Suomessa
  38. HS:Maahanmuuttajaoppilaat tykkäävät koulusta, julkaistu 8.12.2008, viitattu 8 joulukuuta 2008
  39. Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus - tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä, s. 12, 67. Opetushallitus, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.12.2008).
  40. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/310337-tutkimus-suomalaiset-opettajat-suosivat-maahanmuuttajaoppilaita-arvosanoissa
  41. a b c Seija Blomberg: Noviisiopettajana peruskoulussa: Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta, 2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.9.2008).
  42. Kansainvälisyyskasvatuksen tila opettajankoulutuksessa 2006 (pdf) Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto. Viitattu 13.10.2008.
  43. Juha Merimaa: Jo joka kymmenes oppilas on maahanmuuttaja. Helsingin Sanomat, 5.2.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.9.2008.
  44. Tervetuloa kouluun lukuvuosi 2008–2009 (pdf) Helsingin kaupungin opetusvirasto. Viitattu 13.10.2008.
  45. Hallinto-oikeus: Helsinki syrjinyt maahanmuuttajataustaisia lapsia. Helsingin Sanomat, 15.6.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.10.2008.
  46. Venla Bernelius: Lähi(ö)koulu (pdf) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 13.10.2008.
  47. a b Helsinki antaa lisärahaa ongelmakouluille Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2020.
  48. Soinisen koulussa haasteisiin tartutaan rohkeasti Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2020.
  49. Koulukiusaaminen on monikulttuuristen koulujen ongelma Turun yliopisto. Viitattu 13.10.2008.
  50. Jani Jakonen: Kouluväkivalta karkottaa oppilaita Myllypuron ala-asteelta. Helsingin Uutiset, 17.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.10.2008.
  51. http://www.tilastokeskus.fi/til/opiskt/2007/opiskt_2007_2009-01-23_tau_007.html
  52. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero haluaa lisää maahanmuuttajia poliisin palvelukseen
  53. Jukka Mäkeläinen: Kielitaito ja kulttuuri haasteena. Työyhteisöviesti, 2004, nro 3. Työturvallisuuskeskus. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.9.2008.
  54. Maahanmuuttajat terveydenhuollon työpaikoilla 22.08.2006. Tehy. Viitattu 23.9.2008.
  55. Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen: kyselytutkimus 2007 2007. Kajaani: Kainuun maakunta-kuntayhtymä. Viitattu 23.9.2008.
  56. Väestörakenteen muutos ja maahanmuutto Opet@t. Taloudellinen Tiedotustoimisto. Viitattu 25.9.2008.
  57. Kai Torvi: Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen 2007. Työministeriö. Viitattu 25.9.2008.
  58. Työvoimatoimisto, ohjeita ulkomaiselle työntekijälle s.no 5
  59. Turun Sanomat: Työvoimapula pakottaa työnantajat hakemaan tekijöitä maahanmuuttajista, maaliskuu 2003, viitattu 17. elokuuta 2008
  60. Keskisuomalainen: Koulutettu maahanmuuttaja jää suomessa vaille työtä, 16.3.2008 05:09, viitattu 17 elokuuta 2008
  61. a b Suomen tietotoimisto: Maahanmuuttajanaisen menestys työelämässä kovan työn takana. Helsingin Sanomat, 11. elokuuta 2008. Sanoma WSOY. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11. elokuuta 2008.
  62. Vähemmistövaltuutettu: vähemmistövaltuutetun lausunto, Kansallisen strategiatyön tukeminen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman avulla. Sisäasiainministeriö, 2005. TM/RT-projekti, Lausuntopyyntönne 25.10.2005 816/816/2004TM, Kansallisen strategiatyön tukeminen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman avulla;vähemmistövaltuutetun lausunto (PDF) (viitattu 27.3.2007).
  63. Helsingin Sanomat, Ei mikään portinvartija, 7. joulukuuta 2008, s. D3.
  64. a b Maahanmuuttajien työkykyä ei hyödynnetä YLE uutiset, julkaistu 10.11.2008, viitattu 10.11.2008]
  65. a b Pohjanpalo Olli: Tutkimus: Maahanmuuttajilla hyvä työkyky. Helsingin Sanomat 11.11.2008, s. A4, www-arkisto (maksullinen)
  66. Vinoutunut tutkimus, Helsingin Sanomat 11.11.2008, www-arkisto (maksullinen)
  67. Magdalena Jaakkola: Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta. Asennemuutokset 1987–2007., s. 22. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009.
  68. ”On nöyryyttävää saada rahaa tekemättä mitään”, sanoo Mustafa Abdulameer – tutkimus kertoo, miten Suomi ajaa turvapaikan­hakijoita elämään sosiaaliturvan varassa Helsingin Sanomat. 14.11.2019.
  69. a b c http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajien+lapset+valtaväestöä+innokkaampia+yrittäjiä/1135235359994 Helsingin Sanomat, Tiina Lappalainen: Maahanmuuttajien lapset valtaväestöä innokkaampia yrittäjiä
  70. Yrittäjälle apua Helsingissä Helsingin kaupunki. Viitattu 29.9.2008.
  71. NYP-Yrityspalvelut, palvelualojen hautomo uranus.fi. Viitattu 25.9.2008.
  72. Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on ylittänyt 100 000 yrityksen rajan 31.1.2008. Suomen Yrittäjät. Viitattu 29.9.2008.
  73. http://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2007/art_2007-10-26_001.html
  74. http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/aiheet/maahan-_ja_maastamuutto/maahanmuuttajatyo_ja_kotoutuminen/index.html Maahanmuuttajatyö ja kotoutuminen
  75. Leivonniemi, Samuli: Maahanmuuttajat eivät hakeudu samalle asuinalueelle 2.10.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat. Viitattu 2.10.2008.
  76. http://www.vuoropuhelu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=84
  77. Nenonen, Säde: "Anna hymy ja harmaa päivä on valos". Helsingin Sanomat 5.8.2008.
  78. Terttu Utriainen: Maahanmuuttajien rikollisuustilastot mustavalkoisia? Ykkösaamun kolumni. 10.5.2012. Yle Radio 1. Viitattu 4.9.2013.
  79. Hannu Niemi & Martti Lehti: ”3 Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus”, RIKOLLISUUSTILANNE 2012 - Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa, s. 253–268. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2013. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.9.2013).
  80. Lassi Kotiniemi: Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lukuina 12.11.2016. Polamk. Viitattu 23.1.2017.
  81. Suomalaiset karsastavat maahanmuuttajavaltaisia kouluja Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2020.
  82. a b Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2008 (PDF) poliisiammattikorkeakoulu.fi. Viitattu 30.12.2009.
  83. http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Maahanmuuton+pelisäännöt++Ruotsissa+ja+Suomessa+uusiksi/HS20080407SI1MA0126p Maahanmuuton pelisäännöt Ruotsissa ja Suomessa uusiksi
  84. Joka toinen suomalainen pitää maahanmuuton kasvua kielteisenä HS.fi. 23.10.2008. Viitattu 10.11.2008.
  85. IL: Yli puolet tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa, Nelonen.fi 2.10.2010
  86. Migri.fi − Maahanmuuton vuosikatsaus 2012 (sivu 4)
  87. http://maine.utu.fi/stat/Suomen_ulkomaalaiset.xls
  88. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_029.px/?rxid=726cd24d-d0f1-416a-8eec-7ce9b82fd5a4
  89. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_032.px/?rxid=726cd24d-d0f1-416a-8eec-7ce9b82fd5a4
  90. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html
  91. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_030.px/?rxid=726cd24d-d0f1-416a-8eec-7ce9b82fd5a4
  92. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_009.px/?rxid=2362652d-c9b9-42f2-8a0b-95ac5bef4fec
  93. n.org/en/development/desa/population/migration/data/estimates2/estimates17.shtml

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa