Wikipedia

Aira Samulin

suomalainen tanssinopettaja ja yrittäjä

Aira Laila Suvio-Samulin[1][2] (o.s. Suvio; 27. helmikuuta 1927 Ignoila, Salmi – 23. lokakuuta 2023 Helsinki[3]) oli suomalainen tanssinopettaja ja yrittäjä.

Aira Samulin
Aira Samulin Turun kirjamessuilla 2016.
Aira Samulin Turun kirjamessuilla 2016.
Henkilötiedot
Syntynyt27. helmikuuta 1927
Salmi
Kuollut23. lokakuuta 2023 (96 vuotta)
Helsinki
Ammatti tanssinopettaja, yrittäjä
Muut tiedot
Merkittävät teoksetSoturi ja sunnuntailapsi (1987), Auringonpimennys (1989), Uskomaton Aira Samulin (2016)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Elämä ja ura

muokkaa

Samulin syntyi 1927 Ignoilan kylässä, joka kuului Salmin kuntaan, kunnes siitä tuli 1931 osa Suojärveä. Ignoila oli niin sanotun Hyrsylän mutkan alueen kylistä itäisin.

Samulinin isä Viktor Suvio[4] kaatui joukkueenjohtajana jatkosodan alussa 27. heinäkuuta 1941.[5] Samulinin setä Sten Suvio oli nyrkkeilyn olympiavoittaja. Samulinilla oli kolme sisarta, joista yksi oli tanssijana ja tanssinopettajana muun muassa New Yorkissa toiminut Inkeri Suvio-Baren.[6] Toinen sisar Sirkka-Liisa kuoli sydänsairauteen 46-vuotiaana ja kolmas sisar oli puolivuotiaana keuhkokuumeeseen kuollut Ritva-Anneli.[7]

Vuonna 1954 Samulin valittiin mannekiinikuningattareksi.[8]

Samulin veti muun muassa omaa tanssikoulua ja teki kuvaussihteerin työtä Suomen Filmiteollisuudessa. Vuonna 1963 Samulin perusti muotitanssikoulun Rytmikkäät mannekiinit.

Vuosina 1989–1996 Samulin oli Espoon kaupunginvaltuustossa keskustan ryhmässä. Vuodesta 1997 hän oli Helsingin kaupunginvaltuustossa kokoomuksen ryhmässä. Vuodesta 2001 Samulin oli Helsingin kaupunginvaltuuston varajäsen. Hän oli Helsinki-viikon säätiön ja ympäristölautakunnan hallituksen jäsen ja varajäsen Helsingin teatterisäätiön edustajistossa.

Vuonna 2001 valmistui Samulinin elämästä kertova elokuva Tango Kabaree, jossa Samulinia esittää hän itse. Hän esittää itseään myös muun muassa elokuvassa Uuno Turhapuro – This Is My Life ja televisiosarjan Fakta homma yhdessä jaksossa.

Samulinilla oli Lohjalla Nummen Hyrsylässä vuonna 1983 valmistunut Hyrsylän Mutka -niminen rajakarjalaistyylinen talo, joka kuuluu paikallisiin nähtävyyksiin.[9][10]

Nimensä talo on saanut Samulinin rajan taakse jääneen lapsuuden kotipaikan Hyrsylän mukaan.[11] Vuonna 2022 suojellun, Aira Samulinin säätiön omistuksessa olevan ja museona toimivan talon toimintaa jatkaa Samulinin pojan tytär Kiti Samulin.[12]

Vuoden 2022 kesällä esitettiin Valkeakoskella Suomen kesäteatterissa Aira Samulinin elämästä kertova musikaali Aira.[13]

Aira Samulin kuoli 96 vuoden iässä Meilahden sairaalassa Helsingissä maanantaiaamuna 23. lokakuuta 2023[14][15] aivoverenvuotoon.[16] Hänet oli löydetty edellisenä viikonloppuna tajuttomana kotoaan Helsingin Bulevardilta, josta hänet oli viety sairaalahoitoon.[16]

Samulin siunattiin Helsingin Vanhassa kirkossa 1. joulukuuta 2023 ja haudattiin Hietaniemen hautausmaalle.[17]

Samulin on mukana keväällä 2024 ilmestyneessä, Tammen kustantamassa, Hanna Brotheruksen kirjoittamassa kirjassa Äitini, tyttäreni.[18]

Palkinnot ja tunnustukset

muokkaa

Samulinille myönnettiin Suomen Leijonan ritarimerkki, Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyspalkinto perheväkivaltaa ja mielenterveyshäiriöitä käsittelevästä Auringonpimennys-teoksesta[19] ja Viihteen elämäntyöpalkinto. Hän oli erityisen aktiivisesti mukana nuorten toiminnassa.

Vuonna 2011 Helsingin Yrittäjät myönsi ensimmäistä kertaa jaetun elämäntyöpalkintonsa Samulinille.[20]

Vuonna 2017 Keskuskauppakamari palkitsi Samulinin elämäntyöstä muotialalla.[21]

Vuonna 2019 Reserviratsastajat ry myönsi kultaisen reservin ratsastajamitalin ratsastusperinteen ja maanpuolustuksen hyväksi tehdystä työstä.[22]

Perhe

muokkaa

Samulinilla oli tytär Pirjo (1947–2018[23]) ja poika Jari Samulin (s. 1955) avioliitosta Helge Samulinin kanssa, josta asumusero astui voimaan vuonna 1963.[8] Aira Samulinilla oli lyhyt suhde muotoilija Timo Sarpanevan kanssa ja myös suhde urheiluselostaja Paavo Noposen kanssa vuosina 1965–1972. Samulin oli naimisissa Ekku Peltomäen kanssa vuosina 1973–2004.[24]

Samulinin Jari-pojan tytär Kiti Samulin on jatkanut Lohjan Hyrsylän mutkan emäntänä Airan kuoleman jälkeen.[25]

Teokset

muokkaa
  • Soturi ja sunnuntailapsi. (Toimittanut Sirkka-Liisa Lähteenoja) Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14684-6
  • Auringonpimennys. (Toimittanut Sirkka-Liisa Lähteenoja) Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-16070-9 2. painos 1999, yhteisnide Soturi ja sunnuntailapsi; Auringonpimennys. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33045-6
  • Uskomaton Aira Samulin. (Toimittanut Sauli Miettinen) Helsinki: WSOY, 2016. ISBN 978-951-041-565-8

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Hyrsylän Mutka Oy - Y-tunnus: 2292820-5 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 17.7.2019.
  2. ↑ Aira Samulin Aira Samulin. Viitattu 17.7.2019.
  3. ↑ Aira Samulin on kuollut – opetti suomalaiset tanssimaan diskoa Yle Uutiset. 23.10.2023. Viitattu 23.10.2023.
  4. ↑ Pöntinen, Petri: Onnen maassa Suomen Kuvalehti. 5.7.2019. Viitattu 7.4.2024.
  5. ↑ Hiiri, Miia: Aira Samulinin raju muisto: löysi 14-vuotiaana isänsä kuolleena Ilta-Sanomat. 10.11.2015. Viitattu 6.1.2020.
  6. ↑ Aira Samulin ja Inkeri-sisar tukevat toisiaan ikuisesti Apu. 27.3.2015. Viitattu 27.10.2023.
  7. ↑ Simoinen, Karoliina: Tällainen oli Aira Samulinin Inkeri-sisko – Traaginen tapahtuma pakotti asumaan eri maissa Iltalehti. 4.4.2024. Viitattu 7.4.2024.
  8. ↑ a b Lehtikanto, Katariina: Aira Samulin paljastuskirjassaan: Väkivaltainen ex-mies vainosi vuosikymmeniä – "Pelko muutti persoonallisuuttani" Iltalehti. 19.9.2016. Viitattu 19.9.2016.
  9. ↑ Hyrsylän mutka Visit Lohja. Viitattu 3.11.2014.
  10. ↑ Miranna Vainio: Ystävysten Satu Tiivolan ja Aira Samulinin uskomattomat elämät ja kohtaamiset – Pelkäsivät samassa pommisuojassa vuonna 1944 Seura.fi. 7.3.2019. Viitattu 26.10.2023.
  11. ↑ Kolsi, Eeva-Kaarina: Tällainen oli Aira Samulinin Hyrsylän Mutka – Karjalassa Iltasanomat.fi. 10.10.2008. Arkistoitu 3.11.2014. Viitattu 3.11.2014.
  12. ↑ Tältä näyttää Hyrsylän mutkassa nyt: Vetovastuu vaihtui vain hetki ennen Aira Samulinin kuolemaa Iltalehti. 23.10.2023. Viitattu 24.10.2023.
  13. ↑ Suomen Kesäteatteri | ”Aira-musikaali on kunnianosoitus kaikille Suomen naisille” – Valkeakosken Apianniemi on jälleen elämyksellisen kesäteatterin tyyssija Aamulehti. 24.5.2022. Viitattu 7.6.2022.
  14. ↑ Aira Samulin on kuollut Seiska.fi. 23.10.2023. Viitattu 23.10.2023.
  15. ↑ Aira Samulin on kuollut – opetti suomalaiset tanssimaan diskoa Yle Uutiset. 23.10.2023. Viitattu 23.10.2023.
  16. ↑ a b Koppinen, Mari: Seiska: Aira Samulin kuoli aivo­veren­vuotoon Helsingin Sanomat. 25.10.2023. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 25.10.2023.
  17. ↑ Aira Samulin siunataan Helsingissä 1. joulukuuta IS Viihde.
  18. ↑ Iiro Myllymäki: Aira Samulin antoi riipaisevan haastattelun kirjaan ennen kuolemaansa – kertoo katumuksestaan tyttäreensä liittyen Ilta-Sanomat. 23.4.2024. Viitattu 23.4.2024.
  19. ↑ Eriksson, Fredrik: Aira Samulin: Hyrsylän mutkasta Hyrsylään. Avaalehti, 2009, nro 12, s. 7.
  20. ↑ Yrittäjyys yhdistää Aira Samulinia ja Duudsoneita Yle Uutiset. 5.12.2011. Viitattu 3.11.2014.
  21. ↑ Jokinen, Juha Veli: Aira Samulin toi muotishow't Suomeen - pokkasi nyt palkinnon mittavasta elämäntyöstä Iltalehti. 19.8.2017. Alma Media Oyj. Viitattu 19.3.2019.
  22. ↑ Lempinen, Jenna: Aira Samulin liikuttui harvinaisesta kunnianosoituksesta – sama myönnetty presidentti Niinistölle: ”Tuntuu hienolta” Iltalehti. 10.7.2019. Viitattu 10.7.2019.
  23. ↑ Tainola, Rita: Aira Samulinin tytär kuoli: ”Sattuu kovasti” Ilta-Sanomat. 18.9.2018. Viitattu 18.9.2018.
  24. ↑ Lehtikanto, Katariina: Hjalliksen isä, Peter Nygård, Paavo Noponen... He ovat Aira Samulinin elämän miehet Iltalehti. 19.9.2016. Viitattu 19.9.2016.
  25. ↑ Kiti Samulin teki koskettavan huomion Airan viimeisestä lehtikuvasta www.iltalehti.fi. Viitattu 23.10.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aira_Samulin&oldid=22808761”