Uuno Turhapuro – This Is My Life

vuoden 2004 elokuva

Uuno Turhapuro – This Is My Life on vuonna 2004 ensi-iltansa saanut Uuno Turhapuro -elokuva, joka on tehty Spede Pasasen muistoksi. Elokuva on Uuno Turhapuro -elokuvasarjan 20. ja viimeinen osa.

Uuno Turhapuro –
This Is My Life
Uuno Turhapuro – This Is My Life
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Ere Kokkonen
Käsikirjoittaja Ere Kokkonen
Tuottaja Anna-Maija Kokkonen
Säveltäjä Olli Ahvenlahti
Jaakko Salo
Kuvaaja Jari Mutikainen
Leikkaaja Pekka Lampela
Lavastaja Vesa Tapola
Pääosat Vesa-Matti Loiri
Marjatta Raita
Tapio Hämäläinen
Marita Nordberg
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Ere Kokkonen Oy
Ensi-ilta 10. syyskuuta 2004
Kesto 100 min
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 804 207
Tuotto 1 091 328
Katsojat 145 348[1]
Edeltäjä Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Toisin kuin useimmissa muissa Turhapuro-elokuvissa, This Is My Lifessa Uunolla ei ole yllä perinteistä asuaan verkkopaitaa, pussihousuja ja pitkää vaaleaa berberiä, vaan kotioloissa hänellä on yllään sininen verkkapuku ja muualla tumma miesten puku. Perinteiseen asuunsa Uuno kuitenkin pukeutuu jälleen elokuvan päättävässä loppukohtauksessa, jossa hänen hahmonsa muistuttaa 1980-luvun alun Uunoa.

Edellisessä Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies -elokuvassa Tapio Hämäläisen esittämän vuoristoneuvos Tuuran korvasi Heikki Nousiainen. Tähän elokuvaan Hämäläinen oli saatu kuitenkin houkuteltua takaisin, tosin hänen roolinsa oli tällä kertaa tavallista pienempi. This Is My Life jäi Hämäläisen, Ville-Veikko Salmisen, Marjatta Raidan, Marita Nordbergin, Helge Heralan, Simo Salmisen ja ohjaaja Ere Kokkosen viimeiseksi elokuvaksi.

Elli Castrénin esittämän Unelma Säleikön roolin osuus elokuvassa on pieni kohtaus, jossa radiotoimittaja haastattelee häntä ja kyselee muistoja Uunosta. Syynä oli Ere Kokkosen mukaan se, että niin nuorekasta naamaa, kuin Castrénilla oli, ei millään voitu sijoittaa vanhainkotiin.[2]

Elokuva oli vuoden 2004 kolmanneksi katsotuin kotimainen elokuva katsojamäärällään 145 000.[1]

JuoniMuokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Uuno naamioituu vanhukseksi ja soluttautuu rikkaille tarkoitettuun vanhainkotiin, jossa appiukko ja anoppikin viihtyvät. Talon valmis ruokapöytä houkuttelee aina nälkäistä Uunoa, mutta kuinka ollakaan: ruoka-aika ei koskaan osu Uunon kohdalle.

Samaan aikaan vanhainkodissa talonmiehenä työskentelevä Sörsselssön ilmoittaa Uunon television This is My Life -kilpailuun, jossa kilpailijat kertovat omasta elämästään katsojien äänestäessä heidät ilta illan jälkeen jatkoon tai ulos ohjelmasta. Vanhainkodin asukkaat seuraavat televisiosta, kuinka Uuno kertoo juontajalle elämäkertansa. Uunosta tulee hetkessä koko Suomen kansan rakastama, mutta tuotantoyhtiö manipuloi äänestystuloksen ja Uuno on vaarassa tippua kilpailusta. Uunosta on kuitenkin tullut niin suosittu, että tuotantoyhtiö lopulta taipuu ja hän voittaa kilpailun.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

NäyttelijätMuokkaa

 Vesa-Matti Loiri  Uuno Turhapuro  
 Marjatta Raita  Elisabeth Turhapuro  
 Tapio Hämäläinen  johtaja Tuura  
 Marita Nordberg  rouva Tuura  
 Simo Salminen  Sörsselsson  
 Elli Castrén  Unelma Säleikkö  
 Pentti Siimes  eversti  
 Helge Herala  opettaja Happonen  
 Kristiina Elstelä  Elviira  
 Heikki Kinnunen  ex-pankkiiri Kullenberg  
 Ville-Veikko Salminen  näyttelijä  
 Aarre Karén  kriitikko Aatos  
 Anja Pohjola  Anni  
 Tarja-Tuulikki Tarsala  Enni  
 Jope Ruonansuu  imitaattori  
 Hannele Lauri  vanhainkodin johtajatar  
 Kristiina Halkola  keittäjätär  
 Harri Syrjänen  kokki  
 Hilkka Ahde  puuhastelija  
 Viivi Avellan  hoitajatar  
 Saija Palin  hoitajatar  
 Susanna Penttilä  hoitajatar  
 Jonna Kosonen  hoitajatar  
 Jenni Ahola  hoitajatar  
 Susanna Suomi    
 Merja Larivaara  juontaja  
 Jaakko Saariluoma  tuottaja  
 Jorma Sairanen  ohjelmajohtaja  
 Kiti Kokkonen  kuvaussihteeri  
 Laura Malmivaara  tuomari  
 Jukka Juolahti  tuomari  
 Petri Manninen  tuomari  
 Ari-Kyösti Seppo  Jussi, surkea kilpailija  
 Anne Wahlström  sihteeri  
 Eero Melasniemi  ohjaaja  
 Jore Jalasti    
 Kiti Samulin    
 Marko Tikkanen    
 Toni Wahlström  radiotoimittaja  
 Sari Kaskilahti    
 Saara Kaskilahti    
 Titta Jokinen  nainen kampaajalla  
 Anna-Maija Kokkonen  nainen kampaajalla  
 Ukko Loiri  nimikirjoitusta pyytävä pikkupoika  
 Sampo Loiri  nimikirjoitusta pyytävä pikkupoika  
 Golden Spirit - Angles  cheerleader-ryhmä  

EsiintyjätMuokkaa

 Teija Sopanen    
 Lenita Airisto    
 Tanja Karpela    
 Aira Samulin    
 Arvi Lind    
 Arto Nyberg    
 Mika Häkkinen    
 Veltto Virtanen    
 Matti Pitko    
 Aarre Elo    
 Jukka Virtanen    
 Danny    
 Osmo Soininvaara    
 Ben Zyskowicz    
 Suvi Linden    
 Sauli Niinistö    
 Paavo Väyrynen    
 Juha Veli Jokinen    
 Jari Mutikainen    
 Hannu Hietanen    

Arkistokatkelmissa mukanaMuokkaa

 Spede Pasanen  Härski-Hartikainen  
 Santeri Kinnunen  Peni Turhapuro  
 Juhani Kumpulainen  upseeri  
 Yrjö Parjanne  eversti / ministeri Reenpää  
 Olli Ahonen  Uunon isä  
 Marja Korhonen  opettajan rouva  
 Seppo Laine  Tossavainen  
 Rose-Marie Precht  gynekologi  
 Liisa Paatso  Unelma  
 Satu Silvo  Rosita  
 Johanna Raunio  Reetta  
 Katariina Kaitue  Pia Terävä  
 Anna-Liisa Ruotsi  mökkinaapuri  
 Mauno Blomqvist  kersantti  
 Jyrki Kovaleff  kapteeni, tukikomppanian komentaja  
 Jarkko Rantanen  vänrikki Naapero  
 Kalle Hiltunen    
 Esko Pikkarainen  vääpeli  

TekijätMuokkaa

TuotantoMuokkaa

Uuno Turhapuro -elokuvien isän Spede Pasasen kuoltua syyskuussa 2001 päättivät Vesa-Matti Loiri ja Ere Kokkonen, että uusia Turhapuroja ei ilman Pasasta tehdä. Mutta kun aikaa oli kulunut, päättivät he tehdä sittenkin vielä yhden, viimeisen Turhapuro-elokuvan Spede Pasasen muistoksi. Elokuvan juoni perustuu Speden ja Ere Kokkosen yhteiseen ideaan Uunosta vanhainkodissa. Elokuvaan on käytetty runsaasti arkistomateriaalia vanhoista Turhapuro-elokuvista. Speden esittämä Härski Hartikainen on mukana elokuvassa vanhan materiaalin muodossa sekä loppukohtauksessa, jossa Uunon, Härskin ja Sörsselssönin nuoret hahmot kävelevät kohti auringonlaskua sijaisnäyttelijöiden esittäminä. Elokuvassa on tekijänoikeudellisista syistä vanhaa materiaalia vain Kokkosen omista ohjauksista[3]. Elokuva kuvattiin 22. huhtikuuta ja 21. toukokuuta 2004 välisenä aikana.

TV-esityksetMuokkaa

Päivämäärä Kanava Katsojamäärä
25.12.2006 MTV3 1 009 000
10.8.2008 MTV3
30.1.2011 MTV3
10.3.2013 MTV3
21.12.2015 MTV3
28.2.2016 MTV3 352 000[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b http://ses.fi/fileadmin/dokumentit/Tilastot2004.pdf (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)
  2. This Is My Life -elokuvan DVD:n kommenttiraita.
  3. Pajukallio, Arto: Elokuvat, Uuno Turhapuro – This is my Life.
  4. Finnpanel - TV-mittaritutkimus web.archive.org. 23.1.2016. Arkistoitu 23.1.2016. Viitattu 18.6.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa