Titta Jokinen

suomalainen näyttelijä ja laulaja

Leena-Maija ”Titta” Jokinen (s. 23. helmikuuta 1951 Kalanti[1]) on suomalainen laulaja ja näyttelijä. Hänet tunnetaan parhaiten komediarooleistaan televisiossa ja elokuvissa, Komediateatteri Arenan näyttelijänä sekä lukuisista äänirooleistaan piirretyissä elokuvissa ja televisiosarjoissa. Jokinen osallistui Eurovision laulukilpailuihin 1976 Suomen edustajana Fredin ryhmässä kappaleella ”Pump pump”.[2]

Titta Jokinen
Titta Jokinen vuonna 1976 Eurovision laulukilpailussa.
Titta Jokinen vuonna 1976 Eurovision laulukilpailussa.
Henkilötiedot
Koko nimi Leena-Maija Jokinen
Syntynyt23. helmikuuta 1951 (ikä 70)
Kalanti
Ammatti laulaja, näyttelijä
Puoliso
Lapset Kiti Kokkonen
Pauliina Virta
Näyttelijä
Aktiivisena 1973–
Merkittävät roolit Hurmaava joukkoitsemurha
Onks Viljoo näkynyt
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Varhainen elämäMuokkaa

Jokinen syntyi Kalannissa, mutta vietti suurimman osan lapsuudestaan Säkylässä.

UraMuokkaa

Hän aloitti laulajanuransa 1960-luvun lopussa taiteilijanimellä Tommy tunnetun Ilkka Eräveden kanssa duossa Tommy & Titta, ja esiintyi myöhemmin myös Gugi Kokljuschkinin kanssa.[1] Ensiesiintymisensä televisiossa Jokinen teki Vesa-Matti Loirin parina Kuustudio-lähetyksessä vuonna 1969.[3]

YksityiselämäMuokkaa

Titta Jokinen oli ohjaaja Ere Kokkosen toinen vaimo. Heillä on yhteinen tytär Kiti Kokkonen.[1] Kokkosesta erottuaan hän avioitui Pauli Virran kanssa. Tästä liitosta syntyi tytär, Pauliina Virta.[1][4] Vuodesta 1991 hän on ollut avioliitossa Yleisradion hallintojohtaja Jussi Tunturin kanssa.[5]

DiskografiaMuokkaa

AlbumitMuokkaa

  • Titta Jokinen & Pauli Virta: Näen vielä silmät  (1986)
  • Lauluja Matkan Varrelta  (2011), (kokoelma)

SingletMuokkaa

  • ”Mulla kylmä on” (Tommy & Titta, 1969)
  • ”Onni (Tommy & Titta, 1970)
  • ”Kaarnalaiva” (Gugi & Titta, 1970)
  • ”Kun kuuluu lauluni tää” (1970)
  • ”Taas on päivä mennyt” (1973)
  • ”Sen eläisin uudelleen” (Gugi & Titta, 1976)
  • ”Kupla” (1981)
  • ”Ystävät” (Pauli & Titta, 1982)

FilmografiaMuokkaa

ElokuvatMuokkaa

TelevisiosarjatMuokkaa

Ääninäyttelijänä
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

TeatteriMuokkaa

Komediateatteri Arena

  • Totta Mooses
  • Tyttökullat
  • Suomisen perhe (1996)
  • Kolme lumikkia ja 200 kääpiötä (1996)
  • Mistä tenori? (1997)
  • Ihan auki Eurooppaan (1997)
  • Huulenviemää (1998)
  • Torvensoittaja katolla (1998)
  • YSI-YSI-Parasta ennen 2000 (1999)
  • Stadin Stoori (1999)
  • Akkavalta (2000)
  • Onnenkoukku (2001)
  • Nokkapokka (2001)
  • Potut pottuina (2002)
  • La Laila (2003)
  • Pulinat pois (2003)
  • Rakastan rakastan (2004)
  • Maamme nauru (2004)
  • Hätäinen hääyö (2005)
  • Haluatko presidentiksi? (2005)
  • Löysät pois (2006)
  • Natoni on toista maata (2006)
  • Tabe Slioorin tarina (2007)
  • Lumikki ja älykääpiöt (2007)
  • Hurmaava joukkoitsemurha (2008)
  • Paukkurauta Tarja ja huuliharppukostaja (2008)
  • Spede ja kumppanit, eli tarina miehistä jotka tunsivat Uuno Turhapuron (2009)
  • The Revyy – Tosi Hauska Esitys (2009)
  • Apollon Oraakkelit (2011)

Peacock-teatteri

  • Jurahevimusikaali Hevisaurus – Purppuramysteeri (2010)
  • Nyt jo naurattaa (2010)
  • Jurahevimusikaali Hevisaurus - Eläintarhan Yövahti (2011)

Heinolan Kesäteatteri

  • Viulunsoittaja Katolla (2004)

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Arvonen, Margit: Titta on pelastettava Iltalehti. 17.3.2008. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 6.10.2014.
  2. Jokinen Titta Äänitearkisto. Viitattu 6.10.2014.
  3. Titta Jokinen: Urani lähti käyntiin sattumalta (Studio 55) MTV3. 8.10.2009. Helsinki: MTV Oy. Viitattu 16.3.2018.
  4. Olavi Virran poika Pauli: En ollut onnellinen lapsi (Studio55) MTV3. 19.8.2009 (päivitetty 11.8.2010). Viitattu 21.7.2015.
  5. Titta Jokinen ja Kiti Kokkonen soittelevat jopa 7 kertaa päivässä – äiti äärettömän ylpeä tyttärestään: ”Käsittämätön luomisen halu” www.iltalehti.fi. Viitattu 28.5.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa