Wikipedia

Vanha kirkko (Helsinki)

kirkkorakennus Helsingissä

Helsingin vanha kirkko (ruots. Gamla kyrkan) on Helsingin kantakaupungin vanhin kirkko. Se on vihitty käyttöön 17. joulukuuta 1826[1], ja sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel.[1]

Vanha kirkko
Gamla kyrkan
Vanha kirkko nähtynä Hotelli Tornista.
Vanha kirkko nähtynä Hotelli Tornista.
Sijainti Lönnrotinkatu 6, 00120 Helsinki
Koordinaatit 60°09′59″N, 024°56′21″E
Hiippakunta Helsingin hiippakunta
Seurakunta Helsingin tuomiokirkkoseurakunta
Rakentamisvuosi 1826
Suunnittelija Carl Ludvig Engel
Materiaali puu
Istumapaikkoja 1200
Tyylisuunta empire
Avoinna yleisölle
 ma-ke ja pe klo 12-15, to klo 12–20.30
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

HistoriaMuokkaa

Vanha kirkko oli alun perin tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi Ulrika Eleonoran kirkon saadessa purkutuomion Senaatintorin tieltä.[1] Vanhaan kirkkoon siirrettiin Ulrika Eleonoran kirkosta muun muassa kattokruunu ja penkkejä; Vanhan kirkon nykyinen saarnastuoli on vielä tuota perua. [2] Helsingin tuomiokirkko oli jo rakenteilla, mutta valmistui vasta 1852.[1] Väliaikaisuuden vuoksi Vanha kirkko rakennettiin puusta eikä sinne hankittu edes kelloja. Myöhemmin kirkonkelloja korvaamaan on hankittu sähköinen kellolaite.[2]

Alttaritauluna kirkossa on Robert Wilhelm Ekmanin "Jeesus siunaa lapsia".[3] Heleävärinen teos oli alkujaan tarkoitettu tuomiokirkon alttaritauluksi, mutta keisari Nikolai I piti sitä liian lempeänä ja lahjoitti tuomiokirkkoon synkän "Kristuksen ristiltäoton".

Vanhaa kirkkoa ympäröi Vanha kirkkopuisto, joka oli entinen hautausmaa ja sellaisena käytössä jo kauan ennen Vanhaa kirkkoa. Sitä kutsutaan joskus myös "ruttopuistoksi", koska hautausmaalle haudattiin runsaasti isovihan aikana vuonna 1710 Helsinkiä koetelleen ruton uhreja. Hautauksia puistoon ei ole tehty sitten vuoden 1919,[2] ja nykyisin puisto on lähes yksinomaan virkistyskäytössä ja läpikulkutilana. Kirkko sijaitsee puiston pohjoisreunassa Lönnrotinkadun varrella. Puistoon johtaa Bulevardilta Engelin suunnittelema portti,[4] josta alkaa kirkolle johtava leveä ja suora puistokäytävä. Sen päästä johtaa kirkkoon kuitenkin vain sivuovi, sillä kuten useimmissa muissakin vanhoissa kirkoissa, Vanhassa kirkossakin on pääovi länsipäässä ja alttari itäpäässä.

Vanha kirkko oli pitkään koko Helsingin vanhin kirkko, kunnes vuonna 2009 osa Sipoota liitettiin osaksi Helsinkiä ja samalla Östersundomin kirkko siirtyi Helsingin puolelle "perien" näin Helsingin vanhimman kirkon tittelin.

Hautausmaan koilliskulmassa on kauppias Johan Sederholmin hautakappeli.[3]

NykypäiväMuokkaa

Vanhassa kirkossa on noin 1 200 istumapaikkaa. Se kuuluu Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan.[5] Kirkossa vietetään messua sunnuntaisin klo 10 ja keskiviikkoisin klo 8.

Vanha kirkko on erittäin suosittu kaste-, vihki- ja siunauskirkko. Vuonna 1998 kirkossa vietettiin silloisen pääministerin Paavo Lipposen toiset häät. Vanhassa kirkossa hautaan siunatuista henkilöistä kenties tunnetuimmat ovat valtioneuvokset K. A. Fagerholm ja Johannes Virolainen, pääministerinä, valtiovarainministerinä ja talvisodan aikaisena ulkoministerinä toiminut Väinö Tanner, arkkitehti Alvar Aalto, juoksun olympiavoittaja Paavo Nurmi sekä säveltäjät Erkki Melartin ja Aarre Merikanto.

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b c d Eino E. Suolahti: Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos, s. 193. Otava, 1972. ISBN 951-1-03606-8.
  2. ↑ a b c Vanhakirkko, historia Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 1.2.2022.
  3. ↑ a b Vanhakirkko, rakennus Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 1.2.2022.
  4. ↑ Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Kohde nro 200933: Helsingin vanha kirkko Museovirasto. Viitattu 3.10.2011.
  5. ↑ Vanhakirkko, perustiedot Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 1.2.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vanha_kirkko_(Helsinki)&oldid=20631459”