Helsingin tuomiokirkkoseurakunta
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta on seurakunta Etelä-Helsingissä. Seurakunta toimii Eiran, Kaartinkaupungin, Kaivopuiston, Kampin, Katajanokan, Kluuvin, Kruununhaan, Punavuoren, Ullanlinnan ja Suomenlinnan kaupunginosien sekä Länsisataman kaupunginosan Ruoholahden ja Jätkäsaaren osa-alueiden alueilla.[2] Seurakunta on osa Helsingin seurakuntayhtymää, ja se kuuluu Helsingin hiippakunnassa Tuomiorovastikuntaan. Kirkkoherrana toimii Marja Heltelä.[3]
| Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Helsingfors domkyrkoförsamling |
|
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Helsingin tuomiokirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta |
| Rovastikunta | Helsingin tuomiorovastikunta |
| Seurakuntayhtymä | Helsingin seurakuntayhtymä |
| Pääkirkko | Helsingin tuomiokirkko |
| Perustettu | 1956 |
| – Suurkirkon seurakunta | 1956 |
| – Tuomiokirkkoseurakunta | 1959 |
| Seurakuntaliitokset |
|
| Jäsenmäärä | 29 044[1] (2024) |
| – Osuus asukkaista | 47,7 % |
| Kirkollisvero | 1,00 % |
| Kirkkoherra | Marja Heltelä |
| Helsingin tuomiokirkkoseurakunta | |
Vuoden 2024 lopussa Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan kuului 29 044 jäsentä, mikä oli 47,7 prosenttia alueen asukkaista.[1]
Historia
muokkaaTuomiokirkkoseurakuntaa edelsi lyhytaikainen Keski-Helsingin seurakunta, joka jakaantui vuonna 1956 Vanhankirkon, Lauttasaaren ja Suurkirkon seurakuntiin. Suurkirkko vaihtoi nimensä vuonna 1959 tuomiokirkkoseurakunnaksi. Vuonna 1999 tuomiokirkkoseurakuntaan liitettiin Johanneksen ja Agricolan seurakunnat sekä Vanhankirkon seurakunta.[4]
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta on vuodesta 1990 lähtien jakanut Engel-palkinnon ansioitumisesta kirkkotaiteen alalla tai kirkkotilan rikastuttamisesta.[5] Palkintoa ei ole jaettu sitten vuoden 2020 ja sen tulevaisuus on epäselvä.[6]
Lisäksi seurakunnalla on käytössä Hyvän toivon kappeli Jätkäsaaressa. Seurakunta myi Ruoholahden kappelin vuonna 2017 yksityiselle päivähoitoketjulle.[8] Vielä 2010-luvulla seurakunnalla oli säännöllistä toimintaa Johanneksen kirkossa ja viereisessä seurakuntakodissa.[9] Vuonna 2025 seurakunta päätti luopua Suomenlinnan kirkosta vähäisen käytön ja korkeiden kustannuksien takia vuoden 2026 alusta alkaen.[10]
Tuomiorovastit
muokkaaHelsingin tuomiorovastina on toiminut vuodesta 1956 lähtien yhdeksän henkilöä.[11]
- 1956–1957: tuomiorovasti K. A. Santavuori
- 1957–1959: tuomiorovasti Aaro Siljamäki
- 1961–1965: tuomiorovasti Eino Sares
- 1967–1975: tuomiorovasti Ensio Kuula
- 1975–1982: tuomiorovasti Mauri Larkio
- 1982–1989: tuomiorovasti Jouko Sihvo
- 1990–2003: tuomiorovasti Mikko Heikka
- 2006–2018: tuomiorovasti Matti Poutiainen
- 2018→ tuomiorovasti Marja Heltelä
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Larkio, Mauri & toimituskunta: Kehityksen kärjessä, usein vähän jäljessä. (Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat 1906–1980) Helsinki: Helsingin ev.-lut. seurakuntien seurakuntayhtymä, 1980. ISBN 951-99277-5-1
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Jäsentietojen vuositilasto 2024 Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 14.2.2025.
- ↑ Kirkko Helsingissä – Seurakuntajako
- ↑ Yhteystiedot www.helsinginseurakunnat.fi. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Suomen sukututkimusseura: seurakunnat. Viitattu 10.1.2021.
- ↑ Sarjakuvataiteilija Ville Ranta pokkasi kirkkotaiteen Engel-palkinnon – ”Kirkko on ehkä ainoa paikka, jossa nykyään puhutaan asiaa” Kirkko ja kaupunki. 9.2.2020. Viitattu 22.11.2021.
- ↑ Dynasty tietopalvelu : Helsingin seurakuntayhtymä hsrky10fi.oncloudos.com. Viitattu 19.3.2025.
- ↑ Tuomiokirkkoseurakunta www.helsinginseurakunnat.fi. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Tilat – Tuomiokirkkoseurakunta
- ↑ https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/tuomiokirkko/julkaisut/6AOvNJjjJ/katedraali2_12_netti.pdf Viitattu 14.3.2025
- ↑ Helsingin tuomiokirkkoseurakunta luopuu Suomenlinnan kirkosta vuoden 2026 alussa www.kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 14.3.2025.
- ↑ Larkio 1980, s. 255