Helsingin tuomiokirkkoseurakunta
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta on seurakunta Etelä-Helsingissä. Seurakunta toimii Eiran, Kaartinkaupungin, Kaivopuiston, Kampin, Katajanokan, Kluuvin, Kruununhaan, Punavuoren, Ullanlinnan ja Suomenlinnan kaupunginosien sekä Länsisataman kaupunginosan Ruoholahden ja Jätkäsaaren osa-alueiden alueilla.[2]
| Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Helsingfors domkyrkoförsamling |
|
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Helsingin tuomiokirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta |
| Rovastikunta | Helsingin tuomiorovastikunta |
| Seurakuntayhtymä | Helsingin seurakuntayhtymä |
| Pääkirkko | Helsingin tuomiokirkko |
| Perustettu | 1956 |
| – Suurkirkon seurakunta | 1956 |
| – Tuomiokirkkoseurakunta | 1959 |
| Seurakuntaliitokset |
|
| Jäsenmäärä | 29 994[1] (2021) |
| – Osuus asukkaista | 51,2 % |
| Kirkollisvero | 1,00 % |
| Kirkkoherra | Marja Heltelä |
| Helsingin tuomiokirkkoseurakunta | |
Seurakunta on osa Helsingin seurakuntayhtymää, ja se kuuluu Helsingin hiippakunnassa Tuomiorovastikuntaan. Kirkkoherrana toimii Marja Heltelä.[3] Vuoden 2021 lopussa seurakuntaan kuului 29 994 jäsentä, mikä on 51,2 prosenttia alueen asukkaista.[1]
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta on vuodesta 1990 lähtien jakanut Engel-palkinnon ansioitumisesta kirkkotaiteen alalla tai kirkkotilan rikastuttamisesta.[4]
Historia Muokkaa
Tuomiokirkkoseurakuntaa edelsi lyhytaikainen Keski-Helsingin seurakunta, joka jakaantui vuonna 1956 Vanhankirkon, Lauttasaaren ja Suurkirkon seurakuntiin. Suurkirkko vaihtoi nimensä vuonna 1959 Tuomiokirkkoseurakunnaksi. Vuonna 1999 Tuomiokirkkoseurakuntaan liitettiin Eteläinen suomalainen seurakunta eli Johanneksen ja Agricolan seurakunnat sekä Vanhankirkon seurakunta.[5]
Kirkot[6] Muokkaa
Lisäksi seurakunnalla on käytössä Hyvän toivon kappeli Jätkäsaaressa. Seurakunta myi Ruoholahden kappelin vuonna 2017 yksityiselle päivähoitoketjulle.[7]
Tuomiorovastit Muokkaa
Helsingin tuomiorovastina on toiminut vuodesta 1956 lähtien yhdeksän henkilöä.[8]
- 1956–1957: K. A. Santavuori
- 1957–1959: Aaro Siljamäki
- 1961–1965: Eino Sares
- 1967–1975: Ensio Kuula
- 1975–1982: Mauri Larkio
- 1982–1989: Jouko Sihvo
- 1990–2003: Mikko Heikka
- 2006–2018: Matti Poutiainen
- 2018→ : Marja Heltelä
Katso myös Muokkaa
Lähteet Muokkaa
- Larkio, Mauri & toimituskunta: Kehityksen kärjessä, usein vähän jäljessä. Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat 1906–1980. Helsinki: Helsingin ev.-lut. seurakuntien seurakuntayhtymä, 1980. ISBN 951-99277-5-1.
Viitteet Muokkaa
- ↑ a b Jäsentietojen vuositilasto 2021 Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 16.5.2022.
- ↑ Kirkko Helsingissä – Seurakuntajako
- ↑ Yhteystiedot www.helsinginseurakunnat.fi. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Sarjakuvataiteilija Ville Ranta pokkasi kirkkotaiteen Engel-palkinnon – ”Kirkko on ehkä ainoa paikka, jossa nykyään puhutaan asiaa” Kirkko ja kaupunki. 9.2.2020. Viitattu 22.11.2021.
- ↑ Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Suomen sukututkimusseura: seurakunnat. Viitattu 10.1.2021.
- ↑ Tuomiokirkkoseurakunta www.helsinginseurakunnat.fi. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Tilat – Tuomiokirkkoseurakunta
- ↑ Larkio 1980, s. 255