Eira
Eira on pieni kaupunginosa eteläisessä Helsingissä. Sitä rajoittavat Merikatu ja Telakkakatu lännessä, Tehtaankatu pohjoisessa, Laivurinkatu idässä sekä Sirpalesalmi etelässä.[3] 0,19 km² kokoisella alueella on noin 1 000 asukasta.[4] Eiran naapurialueita ovat Ullanlinna, Punavuori ja Hernesaari (Länsisataman osa-alue). Helsingin piirijaossa se lasketaan osaksi Ullanlinnan peruspiiriä, joka puolestaan kuuluu Eteläiseen suurpiiriin. Eira on tunnettu huvilakaupunginosana.[4]
| Eira | |
|---|---|
| Eira | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Eira korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 06 |
| Pinta-ala | 0,19[1] km² |
| Väkiluku | 1 141[2]lähde tarkemmin? (2019) |
| Väestötiheys | 6005 as./km² |
| Osa-alueet | - |
| Postinumerot | 00150 |
| Lähialueet | Punavuori, Ullanlinna, Länsisatama (Hernesaari) |
Muista lähistöllä olevista kaupunginosista, kuten Punavuoresta ja Ullanlinnasta Eira (yhtä alueen luoteiskulmassa sijaitsevaa korttelia lukuun ottamatta) eroaa selvästi siinä, että siellä kadut ovat kapeita ja yleensä kaartuvia, eivätkä rakennukset yleensä ole kadun varressa vaan keskellä tonttia.
1800-luvun lopulla Eira oli vielä rakentamatonta aluetta. Sitä pidettiin liian syrjäisenä kaupunkiasutukseen, minkä vuoksi sinne suunniteltiin teollisuusaluetta. Tästä suunnitelmasta on muistona Tehtaankadun nimi[5]. Suunnitelma kuitenkin hylättiin, ja vuonna 1908 Eiralle vahvistettiin asemakaava, jonka mukaan se rakennettiin asuntoalueeksi. Suurin osa Eiran rakennuksista on jugendtyylisiä, enimmäkseen kolmikerroksisia kerrostaloja, jotka rakennettiin muutaman vuoden kuluessa asemakaavan vahvistamisen jälkeen.
Eira sai nimensä viereiseen Ullanlinnan kaupunginosaan vuonna 1897 rakennetulta Eiran sairaalalta, joka taas oli saanut nimensä Tukholmassa vuosina 1816–1955 toimineelta samannimiseltä sairaalalta. Tämä sairaala taas oli saanut nimensä pohjoismaisen muinaistaruston lääkintätaidon jumalattarelta, Eiriltä.[6]
Kaupunginosassa on lukuisia suurlähetystöjä.
Eiran länsirajalla sijaitseva Speranskintie on nimetty venäläisen valtiomiehen Mihail Speranskin mukaan; Speranski vaikutti merkittävästi Suomen asemaan Venäjän keisarikunnan osana ja toimi Suomen sodan jälkeen Suomen ensimmäisenä valtiosihteerinä. Alkujaan Speranskintie oli nykyisen Merikadun länsipään nimenä.[7]
Liikenneyhteydet EiraanMuokkaa
Eiran ohi kulkevat raitiolinjat 1 ja 3 sekä bussilinjat 14, 17, 18 ja 21.
LähteetMuokkaa
- ↑ Helsinki alueittain 2014 (Ullanlinnan peruspiiri PDF:n sivuilla 34-37) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ http://www.aluesarjat.filähde tarkemmin?
- ↑ Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu (kiinteistörajakartta, johon myös kaupunginosien rajat on merkitty)
- ↑ a b Helsinki alueittain 2008 (Ullanlinnan peruspiiri PDF:n sivuilla 40-43) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja Nro 24/1970
- ↑ Jäntti, Jarna: Helsingin Korttelieläimet: Kantakaupungin Kuvitettua Historiaa, s. 122. Espoo: Myllylahti, 2017. ISBN 978-952-202-846-4.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 137. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
Aiheesta muuallaMuokkaa
