Johan Sederholm

suomalainen kauppaneuvos, laivanvarustaja ja tehtailija

Johan Sederholm (26. lokakuuta 172217. helmikuuta 1805) oli merkittävä helsinkiläinen kauppaneuvos,[1] laivanvarustaja ja tehtailija. Palveluksistaan kruunulle hän pääsi yhdeksi kruununprinssi Kustaa IV Aadolfin kummeista vuonna 1778.[2][3]

Johan Sederholm.

Elämä

muokkaa

Sederholm syntyi Helsingissä vaatimattomaan perheeseen. Hän kävi koulua 16-vuotiaaksi asti ja aloitti sen jälkeen työt kauppa-apulaisena. Vuonna 1748 hän perusti liikkeen yhdessä ystävänsä Nils Burtzin kanssa. Liike oli menestyvä, mutta vuonna 1752 kumppanit päättivät purkaa yhtiön ja jakaa tulonsa. Sen jälkeen hän perusti oman liikkeen.[2]

 
Sederholmin talo Senaatintorilla.

Sederholm hankki jatkuvasti omistukseensa velkaantuneita maatiloja, joista osa oli verovapaita säterikartanoita. Usein hän kehitti tilaa ja vauhditti sen tuotantoa ja saattoi sen jälkeen myydä tilan hyvällä voitolla. Ruotsin kuningasperheen suosioon hän pääsi järjestelemällä Viaporin linnoitustyömaan hankintoja ja rahoitusta.[4] Hän antoi lainoja Ruotsin ja Ranskan valtiolle.[5] Vuonna 1777 hän sai kuningas Kustaa III:lta luvan omistaa aatelittomuudestaan huolimatta Herttoniemen kartanon ja Kumpulan tilat. Lisäksi Sederholm omisti useita sahoja ja laivanrakennustelakoita, tiilitehtaan, kaakelitehtaan, lasitehtaan sekä itse perustamansa purjekangastehtaan.[2][6] Sederholm oli Helsingin rikkain henkilö ja vaikutusvaltaisin porvari.[7][8] Häntä kuvailtiin kaupungin harmaaksi eminenssiksi. Sederholm vaikutti Helsingin kehitykseen merkittävänä kauppakaupunkina ja hän toimi kaupunginvanhimpana.[9] Hän edusti Helsingin kaupunkia Tukholman valtiopäivillä 1769, 1778 ja 1786.[5] Hän kannatti hattupuoluetta.[5]

Sederholm pääsi Ruotsin kuningas Kustaa III:n suosioon ja sai kunnian kestitä kuningasta Suomen vierailun aikana vuonna 1775.[10] Kolme vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin Kustaa III:n pojan kruununprinssi Kustaa IV Aadolfin kummiksi. Sederholmille tarjottiin jäsenyyttä aatelissäädyssä, mutta hän kieltäytyi aatelisarvosta.[11]

Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf korotti Sederholmin Vasa-ritarikunnan ritariksi vuonna 1799.[12] Vuonna 1802 kuningas Kustaa IV Aadolf myönsi hänelle kauppaneuvoksen arvonimen.[13]

Sederholm oli naimisissa kahdesti, ensin Hedvig Solitanderin ja tämän kuoltua Maria Magdaleena Wendelian kanssa. Molemmat vaimot kuolivat ennen häntä. Hänellä oli kahdesta avioliitosta seitsemän poikaa ja kolme tytärtä, mukaan lukien isänsä työn jatkaja, kauppaneuvos Lars Sederholm.[2] Johan Sederholmin pojanpoika, Suomen prokuraattori Theodor Cederholm (ent. Sederholm) aateloitiin vuonna 1886 ja introdusoitiin Helsingin Ritarihuoneelle vuonna 1887.[14]

Johan Sederholm haudattiin suvun hautaholviin Ulrika Eleonoran kirkon hautausmaalle. Kirkko ja hautausmaa raivattiin vuonna 1827 pois Senaatintorin tieltä, jolloin hänen arkkunsa siirrettiin ainoana Vanhaan kirkkopuistoon. Hänen uuden hautakappelinsa suunnitteli Carl Ludvig Engel.[2] Sederholmin jälkeläisiä on haudattu Sederholmin suvun hautakappeliin Mäntsälässä. Sederholmin talo on Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus.[15]

 
Kauppaneuvos Johan Sederholmin hautakappeli Vanhassa kirkkopuistossa Helsingissä.

Lähteet

muokkaa
  1. Granqvist, Juha-Matti: Viikon vainaja: kauppaneuvos Johan Sederholm (blogi) Sveaborg-Viapori-projekti. 25.6.2021. Helsingin yliopisto. Viitattu 1.12.2021.
  2. a b c d e Ilkka Mäntylä ja Anneli Mäkelä-Alitalo: Sederholm, Johan (1722–1805) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 16.9.1997. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 20.4.2022.
  3. Kansallismuseo hankki kultaisen Vaasa-ritarikunnan mitalin Etelä-Suomen Sanomat. 28.12.2016. Viitattu 19.12.2022.
  4. Kuisma, Markku: ”Yrittäjät sääty-yhteiskunnan luokkakuvassa”, Talous, valta ja valtio. Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta, s. 35–38. toim. Pertti Haapala. Tampere: Vastapaino, 1999. ISBN 951-0966-53-5.
  5. a b c Puotipuksusta kaupungin rikkaimmaksi mieheksi - Johan Sederholmin tarina | Historia Helsinki historia.hel.fi. 16.8.2022. Viitattu 19.12.2022.
  6. HS Helsinki | 300 vuotta sitten syntyi poika, joka Herran pelolla voideltuna aloitti helsinkiläisen mahtisuvun Helsingin Sanomat. 16.10.2022. Viitattu 19.12.2022.
  7. Sederholm-suku 300 vuotta Helsingissä Helsingin kaupunginmuseo. 17.10.2022. Viitattu 19.12.2022.
  8. Helsingin kaupunginmuseo juhlii 250-vuotiasta Sederholmin taloa Yle Uutiset. 18.10.2007. Viitattu 19.12.2022.
  9. Toimitus: Sederholm-suku 300 vuotta Helsingissä – suvun talossa vieraili myös kuninkaita AlfaTV Uutiset. 19.10.2022. Arkistoitu 19.12.2022. Viitattu 19.12.2022.
  10. TIETOKULMA | Kustaa III vieraili Helsingin Sanomat. 19.3.2005. Viitattu 19.12.2022.
  11. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 22.1.2023.
  12. Kauppaneuvos Sederholm, Johan (1722 - 1805) kansallisbiografia.fi. Viitattu 19.12.2022.
  13. Kaisa Kyläkoski: Kuningasparin kesämatka Suomeen 1802. BOD GmbH, 2016. ISBN 9789523395374.
  14. Suvut ja vaakunat - Finlands riddarhus www.ritarihuone.fi. Viitattu 22.1.2023.
  15. Tuntematon: Sederholmin talo. {{{Julkaisija}}}. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.1.2023).

Aiheesta muualla

muokkaa