Sederholm on suomalainen suku, joka tunnetaan vaikutuksestaan Helsingin kauppa- ja teollisuushistoriaan. Sen eräs haara on aateloitu vuonna 1886 nimellä Cederholm.[2]

Kauppaneuvos Johan Sederholm vuonna 1780.
Cederholmin aatelissuvun vaakuna kirjassa Finlands ridderskaps och adels vapenbok (1888).
Sederholmien hautakappeli Mäntsälän hautausmaalla. Kappeli oli käytössä 1842–1878 ja sinne on haudattu kymmenen suvun jäsentä. Ensimmäinen kappeliin haudattu oli Carl Albrecht Sederholm (1765–1842).[1]

Suvun varhaisin tunnettu jäsen oli Tukholman Tre Kronor -linnassa 1600-luvun lopulla halonkantajana työskennellyt Johan Mårteninpoika (k. 1726). Nimeä Sederholm käytti ensi kerran hänen poikansa Erik Sederholm (1679–1751). Jäätyään Suuressa Pohjan sodassa venäläisten vangiksi hän toimi useita vuosia tilanhoitajana Liivinmaalla, kunnes asettui Helsinkiin tullimieheksi. Kaikki myöhemmät tunnetut suvun jäsenet ovat hänen kuuluisan poikansa, kauppaneuvos Johan Sederholmin jälkeläisiä. Näistä osa on asettunut myös Ruotsiin, ja suku on omistanut siellä Ålbergan kartanon Södermanlandin läänissä vuodesta 1806.[2]

Prokuraattori Theodor Sederholm aateloitiin vuonna 1886 nimellä Cederholm ja esiteltiin seuraavana vuonna Suomen ritarihuoneella aatelissukuna numero 266. Aatelinen sukuhaara sammui mieslinjalta hänen poikansa kuollessa vuonna 1931 ja lopullisesti 1953. Suvulla ei ole ollut yhteyttä ruotsalaiseen Cederholm-aatelissukuun.[3]

Jäseniä

muokkaa

Kirjastonhoitaja ja oppihistorian professori Alexander Blomqvist (1796–1848) oli Johan Sederholmin pojan, ruukinpatruuna Alexander Magnus Sederholmin avioton lapsi. Senaattori ja Helsingin asemakaavan suunnittelija Johan Albrecht Ehrenström (1762–1847) oli puolestaan Johan Sederholmin siskonpoika.[2]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Blåfield, Martti & Hyvönen, Heikki & Knapas, Marja Terttu: Gloria In Excelsis Deo – Mäntsälän kirkon historiaa, s. 33. Mäntsälän seurakunta, 1991. ISBN 952-90-3537-3
  2. a b c Barbro Scheinin: Sederholm (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Cederholm. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  4. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 18.11.2024.