Keskustelu:Siirtolaisuus Suomeen

Poistin artikkelista niin paljon väärää tietoa ja huonoja ilmauksia, että ne eivät mahtuneet kommenttiruutuun. Tässä tiivistelmä korjauksista:

-Suomi ja Finland-sanojen väärät etymologiat poistettu.

-Suomeen muuttaneet ensimmäiset ihmiset eivät olleet maahanmuuttajia missään sanan yleisessä merkityksessä. Maahanmuuttaja ei tarkoita ketä tahansa asuttajaa, vaan sellaista, joka tulee maahan, siis valtioon tai yhteiskuntaan.

-Väitteet muinaissuomalaisten peurapaimentolaisuudesta poistettu. Poronhoito eli peurojen paimennus alkoi 1800-luvulla, eikä koskaan levinnyt Lappia etelämmäksi.

-Poistettu väitteet, että suomeen olisi muinoin muuttanut kansoja eri ilmansuunnilta. Suomeen kivi-, pronssi- ja rautakaudella muuttaneiden ihmisten kansallisuudesta ei ole varmuutta, eikä tänne todennäköisesti ole tullut mikään kansa kokonaan tai edes suurimmalta osin, puhumattakaan, että tänne olisi ahtautunut useita kansoja. Suomalaiset eivät myöskään muuttaneet kansana Suomeen miltään ilmansuunnalta, vaan suomalaiset kehittyivät Suomessa. Kansojen muutot korvattu ihmisten muutolla.

-Viittaukset "uussuomalaisiin" korvattu pääosin muilla, tunnetummilla ilmauksilla

-Ruotsin vallan ajan alkua koskeva ihmeellinen satu ja sanailu poistettu.

-Huonoa kieltä ja epämääräisiä ilmauksia korjattu ja poistettu

Tämä oli vasta ensiapua. Artikkeli tarvitsee yhä huoltoa. Tuohirulla 14. syyskuuta 2008 kello 19.06 (EEST)

Voisitko historian tuntijana perustella yllä olevat argumenttisi myös lähdemerkinnöin, kuten wikipedian filosofiaan kuuluu. Asioistahan voidaan olla montaa mieltä. Varsinkin nuo kaukaiset ajat ovat arvailujen varassa. Nyt kuitenkin geenitutkimus on antanut uutta tietoa kansojen liikkeistä.

Suomi-nimen etymologiasta löytyy tieto (ja toivottavasti lähteet) artikkelista Suomi, toisesta kappaleesta. Peurapaimentolaisuudesta löytyvät tiedot artikkelista poronhoito. Artikkelin tiedot ovat näköjään muuttuneet, sillä sen mukaan pienimuotoista poronhoitoa voidaan jäljittää jo 1600-luvulle. Joka tapauksessa poronhoito ei ole esihistoriallista alkuperää Suomessa, ja se on ollut lappalaisten, ei erityisesti suomalaisten elinkeino. Muunlaista paimentolaisuutta ja paimentamista (esim. vuohien ja lehmien) on toki esiintynyt, mutta alkuasuttajat eivät olleet paimentolaisia, vaan metsästäjä-keräilijöitä. Vanhimmista paimentolaisuuden merkeistä mainittakoon nuorakeraaminen kulttuuri ja sen mahdollisesti mukanaan tuomat vuohet. Se, että Suomeen ei muuttanut kansoja, lienee jonkinlainen selviö, mutta jos epäilet tietoa, suosittelen tutustumaan artikkeliin suomen esihistoria. Mitä tulee suomalaisten geeniperimään, suosittelen artikkelia suomalaisten alkuperä. Näissä ja muissakin artikkeleissa pitäisi olla merkittynä lähteet, joihin voi tarpeen tullen tarkemmin tutustua. Jos löydät lähdemerkinnöistä puutteita, voit ottaa asian esille. Tuohirulla 22. syyskuuta 2008 kello 12.49 (EEST)

Lisäksi huomautan, että "ensimmäisestä kansasta" eli Suomen alkuperäisistä asukkaista ei ole muuta jäljellä, kuin muutama paikannimi (mm. Päijänne, Imatra, jne.) Kukaan ei tiedä keitä he olivat, mitä kieltä puhuivat, mistä tulivat ja minne hävisivät (tod näk sulautuivat seuraavaan muuttoaaltoon). Artikkelin nykysisältöön en ota kantaa. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 22. syyskuuta 2008 kello 13.08 (EEST)

Mitä artikkelin sisältöön tulee – olet aivan oikeassa. Joku on siirtänyt kirjoitukseni tänne aivan toisesta yhteydestä, jolloin teksti ei enää vastannut tarkoitustaan. Olet oikeassa artikkeli pitää kirjoittaa kokonaan uusiksi, sillä nyt artikkeli on täysin käsittämätön. Voit kyllä poistaa kaiken, sillä aineistoni ei kuulu tähän artikkeliin Tom 20. syyskuuta 2008 kello 14.41 (EEST).

Synonyymejäkö?

Artikkelissa sanotaan: "Toisinaan puhutaan myös ulkomaalaisista, uussuomalaisista[1] ja etnisistä vähemmistöistä." Eivät nämä käsittääkseni ole synonyymejä, vaikka niiden tarkoitteet ovatkin osittain päällekkäisiä. Ulkomaalaisellahan voidaan tarkoittaa myös maassa vain väliaikaisesti oleskelevaa, esimerkiksi turistia. Ja etnisiä vähemmistöjä Suomessa ovat myös esimerkiksi saamelaiset (ja suomenruotsalaiset?) Toisaalta paluumuuttajiakin voidaan sanoa maahanmuuttajiksi, niin ainakin tämän artikkelin mukaan, mutta tuskin ulkomaalaisiksi tai etnisisiksi vähemmistöiksi. -KLS 1. huhtikuuta 2009 kello 09.47 (EEST)

Yritystoiminta

Harrastetaan sitä lähdekritiikkiä. Virke "Kaikista perustetuista yrityksistä kolmannes oli maahanmuuttajataustaisten perustamia vuonna 2007, vaikka maahanmuuttajia on Suomen väestöstä vain 2,5 %[17]" oli taas oikea harhaanjohtamisen huippu. Lähteessä kyllä sanottiin "kaikista perustetuista yrityksistä", mutta ei siinä ollut kysymys kaikista Suomessa perustetuista yrityksistä niin kuin tuo virke antaa ymmärtää. Sen näkee jo lukumäärän pienuudesta: vähän toista sataa eli kolmannes. Haluaisin ns. olettaa hyvää tahtoa, joten oletan, että Kalamies kirjoitti virkkeen vahingossa harhaanjohtavaksi. --Jmk 25. syyskuuta 2008 kello 01.50 (EEST)

Tarkistin vielä NYP Yrityspalveluiden taustaa, ja sehän on siis Helsingin kaupungin yrityshautomo, joka on erikoistunut palvelualoihin ja maahanmuuttajiin. Hautomo tarjoaa mm. neuvontaa, edullisia kalustettuja toimistotiloja ja rahallista tukea. Tämän hautomon asiakaskunnasta siis oli tuo vähän toista sataa eli kolmannes. Toivon, että lähteisiin viitataan jatkossa vähän huolellisemmin. Toivottavasti kyseessä ei ollut tarkoitushakuinen vääristely. --Jmk 25. syyskuuta 2008 kello 02.07 (EEST)

Toivon samaa sinulta, se , että maahanmuuttajat ovat innokkaampia yrittäjiä olleet koko 2000-luvun, ei ollut Risto Kuosmasen mukaan, vaan tilastofakta, joka kerrottiin artikkelissakin ihan muualla kuin missä Risto Kuosmanen kertoi kokemuksistaan--kalamies 25. syyskuuta 2008 kello 12.06 (EEST)

"Lähteneet kantaväestöä kärkkäämmin yrittäjiksi" ei ole mikään tilastofakta, vaan (jonkun) subjektiivinen luonnehdinta. Ole hyvä ja esitä ne tilastot tai kerro, kuka noin luonnehtii.

Tuo "kolmannes" on nyt korjattu siihen muotoon, että se vastaa lähteiden antamaa informaatiota: Helsinkiläisen NYP Yrityspalvelut-yrityshautomon (joka on erikoistunut palvelualoihin ja maahanmuuttajiin[18]) asiakkaiden joukossa vuonna 2007 perustetuista yrityksistä vähän toista sataa eli kolmannes oli maahanmuuttajataustaisten perustamia.[19] Siis on maahanmuuttajiin erikoistunut hautomo, joka antaa rahaa ym., ja tässä hautomossa kolmannes uusista yrityksistä oli maahanmuuttajien perustamia. Oliko tämä nyt se viesti, jonka halusit välittää lukijalle, vai oliko tarkoituksesi vihjata jotain muuta? --Jmk 25. syyskuuta 2008 kello 13.13 (EEST)

uudet yritykset tilastoidaan ja niistä näkee myös ketkä niitä perustaa, ja maahanmuuttajat perustavat enemmän kuin kantaväestö. Ei siinä ole mitään kenen mukaan. Ja tuo nykyinen muotoilu on minulle ihan ok, mitä tarkemmin lähdettä siteerataan sen parempi--kalamies 25. syyskuuta 2008 kello 13.23 (EEST)

Työllistyminen ja huoltosuhde

Kalamies näkyy kopioineen Suomen somalit-artikkelista aiemmin poistettua tekstiä tämän artikkelin osioon Työllistyminen ja huoltosuhde. Kyseisen tekstin ongelmista on huomautettu jo aiemmin. Ks. esimerkiksi Keskustelu:Suomen_somalit#Tarpeettomien_l.C3.A4hteiden_summaarinen_palauttelu. Teksti vetoaa lähteeseen, mutta sanoo jotain muuta kuin mitä lähde sanoo. Koska ongelmista on jo huomautettu, tekstin uudelleen lisäystä toiseen artikkeliin voidaan pitää vedättämisenä. Tekstin ongelmat on syytä ensin korjata tarvittaessa keskustellen. Kiitos jo etukäteen yhteistyöstä. --Jmk 1. lokakuuta 2008 kello 11.59 (EEST)

Lisäys: Sinänsä tämä artikkeli tietenkin on oikeampi paikka kyseisille (maahanmuuttajia yleisesti koskeville) tiedoille tai väittämille kuin Suomen somalit. Siitä huolimatta tekstin ongelmat (lähteiden väärin referointi) on korjattava. --Jmk 1. lokakuuta 2008 kello 12.01 (EEST)

Voisitko antaa konkreettisen esimerkin missä lähdettä on referoitu väärin tai korjata ne itse tekstistä sen sijaan, että poistat kaiken myös oikeelliset tiedot artikkelista.--kalamies 1. lokakuuta 2008 kello 12.25 (EEST)

Yllä oli ihan konkreettinen pointteri jo 23. syyskuuta tehtyyn huomautukseen väärästä referoinnista. Voisit itse käydä tekstisi läpi ja verrata sitä esittämiisi lähteisiin: sanooko lähde ihan oikeasti sen, mitä annat sen ymmärtää sanovan. --Jmk 1. lokakuuta 2008 kello 12.28 (EEST)

Sen huomatuksen korjaa helposti. Jos muuta ei ole korjaan asian ja palautan tekstin--kalamies 1. lokakuuta 2008 kello 12.33 (EEST)

En juuri nyt ehdi tarkastaa jokaista lähdettäsi. Jos olet vilpittömästi sitä mieltä, että olet asianmukaisesti tarkastanut ja verrannut tekstisi ja lähteesi sanomat, niin siitä vaan. Asiallinen tekstien lisäilyhän ei voi perustua siihen, että kirjoitetaan vaan jotain ja lätkäistään "lähdeviite", kaikki hyvin jos kukaan ei huomaa ristiriitaa. Toivottavasti joku muukin ehtii tarkastaa lähdeviitteesi. --Jmk 1. lokakuuta 2008 kello 12.53 (EEST)

No niin, ehdin tarkastaa toisen: Peräti 38 prosenttia suomalaisista ilmoittaa suhtautuvansa kielteisesti ulkomaalaiseen työnhakijaan, pätevyydestä riippumatta.[28] Kun tämä esitetään työttömyyden aiheuttajana, syntyy sellainen vaikutelma, että nämä 38 prosenttia olisivat työnhakutilanteessa suhtautumassa kielteisesti. Lähteessä asia kieltämättä ilmaistaan vähän epämääräisesti: Uusimman Madgalena Jaakkolan tutkimuksen mukaan 38 % suomalaisista suhtautuu kielteisesti ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen. Sana "vastaanottamiseen" herättää kyllä jo epäilyn, että kysymys ei ollut työnhakutilanteesta. Eipä ollutkaan, vaan Jaakkolan tutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin, minkä verran Suomen pitäisi ottaa vastaan ulkomaalaisia työnhakijoita. 38 % vastasi "entistä vähemmän". Niin kuin nähdään, todellinen tutkimustieto on tässä matkalla vääristynyt ja Wikipedia antaa nyt ymmärtää aivan muuta kuin mitä lähde sanoi. Tarinan opetus: harrastetaan sitä lähdekritiikkiä. Tästä on huomautettu jo aiemmin. En ehdi nyt korjata tekstiä, ehkäpä Kalamies haluaa korjata tekstinsä. --Jmk 1. lokakuuta 2008 kello 13.07 (EEST)

Tuo "38 prosenttia" ym. tekstiä sisältävä kappale siis on peräisin artikkelista Suomen somalit, jonka keskustelussa Käyttäjä:SM on 24. syyskuuta huomauttanut: ... perustuu lähteiden vääristelyyn melko törkeällä tavalla. ... Yhtä tärkeää kuin lähteiden merkitseminen, edes siinä tapauksessa että ne vastaisivat artikkelin tietoja, on itse artikkeliteksti ja miten asiat siinä esitetään. Poistan nyt ko. kohdat artikkelista asiaankuulumattomina. Niiden palauttamisesta on syytä käydä keskustelua ja olla erittäin hyvät perusteet. Yhdyn SM:n arvioon, että lähteiden ja tekstin vastaavuus on tarkastettava huolellisemmin. Siinäkin tapauksessa, että lähde pikaisesti vilkaisten tuntuisi sisältävän jonkun omaa "hyvää tarkoitusta" tukevan väittämän. --Jmk 1. lokakuuta 2008 kello 13.15 (EEST)

Ei niitä viitteitä ole sattumalla lätkäisty, vaan niiden perusteella on teksti artikkeliin kirjoitettu. Mutta pilkkua voidaan aina nussia, ja tietenkin jos jotain epäselvyyksiä löytyy ne korjataan. lähtökohtaisesti ko kohta on kuitenkin asianmukainen ja oikein viitteistetty--kalamies 1. lokakuuta 2008 kello 14.58 (EEST)

Kysymys ei ole pilkun nussimisesta, vaan siitä, että kirjoitat Wikipediaan tekstiä, joka antaa asiasta aivan eri käsityksen kuin mitä viittaamastasi lähteestä käy ilmi. En ymmärrä, miten voit suhtautua Wikipediaan lisäämiesi "tietojen" lähteenmukaisuuteen noin kevytmielisesti. --Jmk 1. lokakuuta 2008 kello 16.15 (EEST)

No niin, Kalamies oli pikkuisen muokannut tuota 38 prosenttia ja pahin vääristely oli poistunut. Mutta edelleenkään teksti ei anna selvää kuvaa, että kysymys oli Suomeen vastaanottamisesta, eikä työhönottotilanteesta. Jos tekstin korjaa kokonaan lähteenmukaiseksi, niin käy selväksi, että se on aivan väärässä asiayhteydessä kappaleessa, jonka teemana on selitellä huonoa työllistymistä. Ikään kuin se, että suomalaiset eivät halua maahan lisää työttömiä, olisi aiheuttamassa jo nykyistenkin työttömyyttä. Eiköhän se uskottavampi syy-seuraus-suhde mene toisin päin (paljon työttömiä, joten ei haluta lisää). --Jmk 1. lokakuuta 2008 kello 22.19 (EEST)

Lisäsin kenen mukaan. Toiseksi referaatti ei todellakaan ollut vääristelevä, sillä se oli sanatarkka kopio itse viitteestä. eli nyt alkaa kyllä sinun mallineesi mennä vääristelyn puolelle. Toiseksi lähteessä puhutaan työnhakijoista ei työttömistä. Eli ei haluta töihin tulijoita (työpaikkoja kyllä on, ongelma on että pakolaisilla ei usein mm ole riittävää koulutusta, jolloin he jäävät työttömiksi mutta lähteessä puhutaankin työnhakijoista, joilla on tarvittava koulutus ja pätevyys, mutta heitä ei haluta koska he ovat maahanmuuttajia)--kalamies 1. lokakuuta 2008 kello 22.31 (EEST)

Referaattisi oli aiemmassa muodossaan törkeän vääristelevä ja muokatussa muodossaan vain lievemmin harhaanjohtava. --Jmk 1. lokakuuta 2008 kello 23.08 (EEST)

Ei se ole harhaanjohtava. jos suomea ymmärtää, ymmärtää mitä siinä sanotaan. Ja toiseksi jos luet lähteen huomaat, että kyseinen kohta on sanatarkka jäljennös lähteestä, koska omin sanoin asian kirjoittaminen saisi sinut laukomaan vaikka mitä syytöksiä, kun asiaa ei kerrota kirjaimilleen samalla tavalla--kalamies 1. lokakuuta 2008 kello 23.14 (EEST)

"Sanatarkka lainaus" voi aivan hyvin olla harhaanjohtava, kun se pannaan väärään kontekstiin. Olennaista on, minkä viestin sitaatti tai referaatti asiayhteydessään lukijalle välittää. Tuossa kappaleessa asiayhteys on työttömyyden apologisointi. Muutenkin minua ihmetyttää tuo "vaikka mitä syytöksiä". Jo useassa tapauksessa huomautukseen on ollut aihetta, kun olet esittänyt täysin harhaanjohtavia tai vääristeltyjä "lähteistettyjä" väitteitä. Tämä on nyt sentään (nykyisessä muodossaan) sieltä lievemmästä päästä. Muistat varmaan esim. "kolmanneksen uusista yrityksistä" (kyseessä oli erään yrityshautomon luvut, ei koko Suomen luvut kuten annoit ymmärtää.) Muistutan vielä, että useat käyttäjät ovat joutuneet huomauttamaan sinua tästä samasta asiasta. Toivon, että vihdoinkin ryhtyisit tarkastelemaan muokkauksia riittävällä itsekritiikillä, ettei niitä tarvitse joka kerta jonkun erikseen korjata tai korjauttaa. --Jmk 2. lokakuuta 2008 kello 00.22 (EEST)

Kalamiehellä on kovin vääristynyt kuva työnhakuprosessista. Työn hakeminen ei tosiaankaan tarkoita sitä, että hakija pääsee töihin tai että hänellä on työhön soveltuvaa ammattitaitoa. Sekoitat railakkaasti työn hakemisen töihin tulemiseen. Kappaleen viimeinen lause pitää siirtää muualla, sillä se ei käsittele ollenkaan maahanmuuttajien työllistymistä vaan maahanmuuttajien vastaanottamista. --Korttelikranaatti 2. lokakuuta 2008 kello 08.21 (EEST)

Maahanmuuttajien rikollisuus

Poistin artikkelista Suomen väestö maahanmuuttajien rikollisuutta koskevan osion. Ensinnäkin, itse teksti ja lähde olivat ristiriidassa keskenään. Toiseksi tieto oli liian spesifistä yleiseen Suomen väestö -artikkeliin. Olisiko tämä artikkeli sopivin paikka maahanmuuttajien rikollisuudesta Suomessa kirjoittamiseen? 91.153.59.229 17. lokakuuta 2008 kello 18.57 (EEST)

Morgan Smith?

Voisiko artikkelin Morgan Smith tietoja yhdistää tähän artikkeliin jotenkin? Artikkeli kertoo, että Morgan Smith (1910–1975) oli ainoa Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana taistellut musta sotilas. Lähteenä käytetään Ruotuväki-lehden numeroa 1/1982. -- Petri Krohn 8. joulukuuta 2008 kello 02.34 (EET)

Kai niitä muitakin maahanmuuttajia on sodassa ollut, vaikka ihonväri oli vaaleampi? --Harriv 8. joulukuuta 2008 kello 02.35 (EET)

Kysymys afrikkalisperäisen väestön saapumisesta Suomeen on mielenkiintoinen ja ansaitsisi ehkä oman artikkelinsa. Kaikille ei ole selvä, että Suomi oli täydellisen valkoihoinen vain muutama vuosikymmen sitten. -- Petri Krohn 8. joulukuuta 2008 kello 02.40 (EET)

Maahanmuuttajat politiikassa

Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että otsikossa mainitussa osiossa on hajanaisia tietoja yksittäisistä poliitikoista ja kunnista, jotka eri puolueissa on poimittu hyvin eri kriteereillä ja että siinä on käytetty primäärilähteitä tavalla, joka on uutta tutkimusta ja kirjoittajan omaa tulkintaa. Kyiseiset ongelmat tulisi korjata tai poistaa. Samulili 7. toukokuuta 2009 kello 10.14 (EEST)

Artikkelista siirretty kommentti

Evakot ja asuttaminen on unohdettu artikkelista kokonaan. Evakoita on aina muistettu mainita maahamuuttajina, mutta jostain kumman syystä heidät on tästä artikkelista unohdettu kokonaan. Heitähän muutti Suomen valtion alueelle pakkomuuttona, siirtoväkenä, siirtokarjalaisina n.450 000 henkilöä, joten heitä ei kannata unohtaa. Vaikka puhutaan evakoista, niin kansainväisin termein kyseessä ovat pakolaiset ja maahanmuuttajat. Kommentin jätti 88.113.131.189 (keskustelu – muokkaukset)

Hehän olivat Suomen kansalaisia, jotka muuttivat Suomesta, siis Suomen sisällä (vaikka heidän muuttonsa jälkeen Suomen alue sitten muuttuikin). --Urjanhai 11. elokuuta 2010 kello 11.46 (EEST)

"Kotimaiset kielet ja saame"?

Ei saame kyllä ole ulkomainenkaan kieli, ja suomessa on monia muitakin vanhoja vähemmistöjä, eli onko tässä nyt koko maahanmuuttajia lainkaan määritelty ja minkä lähteen mukaan? Ja mikä on "ulkomaalainen"? Miten määritellään esimerkiksi Suomeen Venäjän vallan aikana muuttaneet silloiset Venäjän alamaiset? Tulisiko käyttää jotenkin tarkempaa ilmaisua?--Urjanhai 11. elokuuta 2010 kello 11.52 (EEST)

Ovatko maahanmuuttajat ulkomailla syntyneitä

Teksti alkaa väitteellä "Maahanmuuttajat Suomessa ovat Suomeen muuttaneita ulkomailla syntyneitä henkilöitä"... millä tämä on perusteltu? Esimerkiksi Tilastokeskuksen sivulla Kuka on maahanmuuttaja? todetaan, että "Vuosittain suomalaiset itse ovat ylivoimaisesti suurin maahanmuuttajaryhmä.". Sivun lopussa myös kuvataan, miten Suomi on yleisin Suomeen muuttajan syntymämaa. Millä perusteella maahanmuuttajan pitäisi olla syntynyt ulkomailla? --Slsh 23. elokuuta 2011 kello 15.00 (EEST)

OECD:n raportti

Luin OCDN raportin, jossa suomalaismedian mukaan maahanmuuttajat tuottavat voittoa. Laskelma oli hypoteesi sellaisesta tilanteesta, jossa maahanmuuttajien työllisyys ja palkka on valtaväestön tasolla. Kyseisestä raportista käy myös ilmi, ettei maahanmuuttajien työllisyys ei ole valtaväestön tasolla.

Toinen wp-käyttäjä tulkitsi ilmeisesti raporttia toisin - samalla tavalla kuin suomalaismedia. -Uusimies (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 19.36 (EEST)

Estetty muokkaaminen

Maahanmuuttaja-sana lyhennetään usein 'mamu', ja sanasta on johdettu esim. sanat 'mamutus' ja 'mamuttaja'.

Lause ei mene läpi. Järjettömiä syitä joilla perustellaan wikipedian muokkaamista- eli fi.wikipedia vandalisoi wikipediaa.

Näkökohtia lisättäväksi artikkeliin

• Maahanmuuttajia ottavat vastaan monet muuttotappiokunnat ja muut kunnat, jotka haluavat kasvattaa kunnan väkilukua. Esimerkiksi Vaasassa on toiseksi eniten maahanmuuttajia Suomen muihin kuntiin verrattuna.
• Valtio maksaa ainakin pakolaisten vastaanotosta koituvia kustannuksia. Tällä voi olla positiivista taloudellista vaikutusta kunnalle, sillä rahat tulevat valtion kassasta paikalliseen talouteen. Pakolaisille ja maahanmuuttajille yleensä annetaan suomen kielen opetusta, mikä työllstää paikallisesti.
• Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia tulevina vuosina, jotta selvitään huoltosuhteen heikkenemisestä. Vartiainen on puhunut tästä moneen otteeseen. Maahanmuutto palvelee Vartiaisen mukaan talouskasvua. http://yle.fi/uutiset/juhana_vartiainen_suomen_suurin_virhe_hidas_reagointi_huoltosuhteen_heikkenemiseen/7523802
• Suomen talous voi saada kansainvälisiä linkityksiä ja kielten osaamista, millä voi olla taloutta kasvattavia vaikutuksia. Esimerkiksi kiinan kielten taitoisista maahanmuuttajista voi olla Suomelle hyötyä viennissä ja tuonnissa -- toisaalta ei tarvitse yrittää opettaa kantasuomalaisille vieraita kieliä, joita he osaavat vain auttavasti 5 vuoden opiskelun jälkeen jne. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 11.41 (EEST)

Ensimmäiseen kahteen minulla ei ole lisättävää, mutta on kiistanalaista, onko sitä työvoimapulaa, ja tuleeko sitä. Loppujen lopuksi, suuret ikäluokat ovat jo menneet eläkkeelle; vuonna 2014 keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 61,2 vuotta, ja vuonna 2014 vuodesta 1955, joka on "liberaaleimmissa" lähteissä viimeinen suurten ikäluokkien syntymävuosi, jo 59 vuotta. Yleensä tosin, myös Wikipedian artikkelissa Suuret ikäluokat, suuret ikäluokat syntyivät vuosina 1945-1950, ja vuodesta 1950 oli vuonna 2014 64 vuotta. Suurin osa suuristä ikäluokista on siis jo mennyt eläkkeelle. Lisäksi, saako Suomen talous mitään linkityksiä, jos maahanmuuttajat eivät pääse töihin tai eivät osaa suomea? Vaikka suomenkielisille ei tarvitsisi opettaa mandariininkiinaa, pitää mandariininkieliselle opettaa suomea. Jepekula (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.33 (EEST)

Taulukko vuosittaisista muuttajista

Osaisiko joku tehdä jonkilaiset taulukon josta näkis esimerkiksi paljonko minäkin vuonna on maahanmuuttajia suomeen muuttanut?

Vuosi	Maahanmuuttajat	Turvapaikanhakijat
2005	10 000	500
2013	10 000	500
2014	12 000	600

--Zunter (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 16.32 (EEST)

Kannatan tuollaisen taulukon tekemistä. Sinullahan on tuossa jo hyvä pohja taulukolle. Tilastotietoa löytyy varmaan jostain maahanmuuttoviraston (migri) julkaisusta. --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 16.38 (EEST)

Katsopas esim. http://www.migri.fi/download/43811_43667_maahanmuuton_tilastokatsaus2012_web.pdf --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 16.41 (EEST)

2015.09, uusi keskustelu aiheesta: taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde

Lyhennelmä nettisivusta:

http://patriootti.blogspot.fi/2011/10/maahanmuutto-tyollisyys-huoltosuhde-ja.html "Seuraavassa on esitetty Suomen kansalaisten työllisyystilanne vuonna 2009. Lähes 5,2 miljoonasta kansalaisesta töissä kävi noin 2,2 miljoonaa. Työllisten suhde koko populaatioon oli siis noin 0,43. Toisinpäin laskettuna saadaan taloudellinen huoltosuhde, joka oli noin 1,3 koko Suomen väestössä. Jokainen työssäkäyvä siis keskimäärin elätti itsensä lisäksi 1,3 kansalaista.

Katsotaanpa seuraavaksi maahanmuuttajien vastaavia lukuja. Somalia 10, Irak 9,3".

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maahanmuuttajat_Suomessa#Ty.C3.B6llistyminen_ja_huoltosuhde "Vuonna 2003 kahdentoista suurimman kansalaisuusryhmän joukossa huonoimmat huoltosuhteet olivat Somalian ja Irakin kansalaisilla (9,7 ja 9,2)".

Wikipediassa oleva huoltosuhde-tilasto on vuodelta 2003 ja lähdeviite on kuollut linkki, joten käyttäkää esim. tuota Patriootti-tekstiä lähteenä, toki tarkistaen tiedot Tilastokeskuksesta, että luvut ovat oikein. Luvut voivat hyvinkin olla oikein, koska vuosien 2003 ja 2009 luvut ovat hyvin samantyyppisiä Irakin ja Somalian kansalaisten osalta.

--128.214.78.255 27. syyskuuta 2015 kello 15.48 (EEST)

Huhumylly

Artikkelista poistettiin luku Huhumyllystä varmaankin poliittisista syistä, mutta jätettiin sitä koskeva linkki. Linkki oli epäilyttävä, joten poistin sen. Sinänsä Huhumyllyn toiminnasta voisi kertoa artikkelissa, jos löytyy kolmannen osapuolen lähteitä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 23.54 (EET)

Turvapaikkahakemukset

Artikkeliin liitettiin tilasti turvapaikkahakemuksista vuosina 2011-2020. Miten ne liittyvät maahanmuuttoon? Jos osoitetaan yhteenkuuluvuus lähteisiin perustuen, sitten kyllä. Myös hyväksyttyjen hakemusten määrä olisi hyvä olla mukana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. tammikuuta 2021 kello 15.58 (EET)

Eivätkös hakemukset liity maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin siten, että hyväksytyn hakemuksen avulla voi saada turvapaikan eli pakolaisaseman, jonka avulla taas saa oleskeluluvan, mikä taas merkitsee sitä, että henkilö on muuttanut maahan ja on siten maahanmuuttaja? Asia selitetään täällä aika hyvin, ja sen sisältö avataan artikkelin kohdassa Maahanmuutto 2000-luvulla Tarkoitus oli kyllä lisätä hyväksytytkin hakemukset taulukkoon, mutta tiedon etsiminen on vielä kesken ja mieluusti löytäisin niitä pitkältä ajalta, jotta taulukosta tulisi kattava. Kuitenkin ajattelin, että tuollaisenaankin tilasto tuo mielekkään lisän artikkeliin. --109.240.130.125 25. tammikuuta 2021 kello 17.00 (EET)

Tee ihmeessä, hyvä idea!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. tammikuuta 2021 kello 17.21 (EET)

Taulukkoa täydennetty ja palautettu. Aika kattava tuosta tuli. Pitäisikö lisätä oleskeluluvistakin samanlainen, koska se on maahanmuuttoprosessin seuraava porras ja koskee turvapaikanhakijoiden lisäksi kaikkia EU:n, Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin ulkopuolelta tulevia? --87.95.113.75 27. tammikuuta 2021 kello 13.17 (EET)

Pituus alkaa hirvittää

150 000 tavua alkaa olla kipurajalla. Koska maahanmuutosta tulee koko ajan uutta tietoa, olisi parempi siirtää aihepiirejä omiin artikkeleihin ja jättää tänne vain pohjat. Toivo ja Toivo (keskustelu) 1. heinäkuuta 2022 kello 23.43 (EEST)

Kun nimi on "Maahanmuuttajat Suomessa" voisi ajatella, että artikkeli alkaisi siitä, kun Suomi on ollut itsenäisenä valtiona olemassa eli vuodesta 1917. Suomen suuriruhtinaskunta oli hieman eri asia, samoin Ruotsin vallan aika. Toivo ja Toivo (keskustelu) 1. heinäkuuta 2022 kello 23.59 (EEST)

Pisimmät artikkelit -listalla sijalla 140 ja yhä pitenee. Toivo ja Toivo (keskustelu) 29. joulukuuta 2022 kello 15.43 (EET) Nyt sijalla 119. Toivo ja Toivo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2023 kello 19.39 (EET) No nytten päästiin jo sijalle 96. Toivo ja Toivo (keskustelu) 7. lokakuuta 2023 kello 22.06 (EEST)

Ehkä asialle pitäisi sitten tehdä jotain liveseurannan pitämisen sijaan. --Kärrmes (keskustelu) 25. marraskuuta 2023 kello 14.01 (EET)

Siirsin taannoin historialuvuista aineistoa omiin artikkeleihinsa, sitten yllätti väsymys. Nyt ollaan muuten sijalla 76.Toivo ja Toivo (keskustelu) 25. marraskuuta 2023 kello 15.27 (EET)

Artikkelin nimi

Sana siirtolaisuus otsikossa ja määritelmässä viittaa siihen, että maahanmuuttaja jää pysyvästi asumaan uuteen maahaan (Kielitoimiston sanakirjan määritelmä). Kuitenkin monessa kohtaa artikkeliakin mainitaan tilanteita, joissa Suomeen muuttaneet ovat myöhemmin palanneet kotimaahansa tai muuttaneet muihin maihin. Siirtolaisuus alkaa sananakin olla mielestäni hieman vanhahtava, vaikka Kielitoimiston sanakirja ei sitä sellaiseksi vielä mainitse. Nykyaikainen termi on maahanmuutto, jota tässäkin artikkelissa lähes kaikkialla käytetään. Maahanmuutto ei sanana ota kantaa muuton pysyvyyteen. Ehdottaisin siksi artikkelin nimeksi Maahanmuutto Suomeen. -176.72.27.171 29. maaliskuuta 2023 kello 23.07 (EEST)