Suomen somalit

Suomessa asuvia ihmisiä, jotka ovat etniseltä taustaltaan somaleja

Suomen somalit ovat Suomessa asuvia etnisiä somaleja. Äidinkielenään somalia puhuvat muodostavat Suomen neljänneksi suurimman vieraskielisen väestöryhmän.[1] Suomen somalien historia juontaa vuoteen 1990 jolloin ensimmäiset somalialaiset pakolaiset saapuivat Suomeen Neuvostoliiton kautta. Somalialaiset olivat vuosituhannen vaihteessa useana vuotena Suomen suurimpien turvapaikanhakijaryhmien joukossa. Somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi uudelleen vuonna 2015.[2]

Suomen somalit
Väkiluku 22 794¹ (2020)[1]
Kielet somali, suomi
Uskonnot sunnalaisuus
Huomautukset
¹ Laskettu äidinkielen mukaan.

Väestö muokkaa

Suomessa asui noin 23 000 ihmistä vuonna 2020, joiden äidinkieli oli somali. Heistä noin 6 500:lla oli Somalian kansalaisuus[3] loppujen koostuessa etupäässä Suomen kansalaisista. Vuonna 2020 omaksi äidinkielekseen väestötilastoihin ilmoittaneita oli Suomessa 22 794.[4]

Vuonna 2014 somalia äidinkielenään puhuvista oli miehiä ja poikia 52 prosenttia sekä naisia ja tyttöjä 48 prosenttia. Lasten osuus oli yhteensä 36 prosenttia.[5] 84 prosenttia Suomen somalinkielisistä asui Uudenmaan maakunnassa.[6]

Suomen kansalaisuuden sai vuosina 2007–2014 noin 3 800 Somalian kansalaista.[7]

Suomeen tulleiden somalinaisten kokonaishedelmällisyysluku (lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan) oli vuosina 2012–2014 3,50. Suomalaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on 1,86.[8][9]

Historia muokkaa

Tilastoja vuosilta 1990–2020.[10]
Vuosi Somaliassa
syntyneet[5]
Somalian
kansalaiset[11]
Somalin
kielen
puhujat[6]
1990 51 44 0
1991 1 389 1 505 1 538
1992 1 693 1 882 1 913
1993 2 551 2 883 2 912
1994 2 988 3 538 3 566
1995 3 229 4 044 4 057
1996 3 451 4 555 4 558
1997 3 838 5 238 5 266
1998 4 138 5 371 5 910
1999 4 189 4 410 6 251
2000 4 149 4 190 6 454
2001 4 348 4 355 6 920
2002 4 554 4 537 7 332
2003 4 700 4 642 7 777
2004 4 771 4 689 8 096
2005 5 060 4 704 8 593
2006 5 261 4 623 8 990
2007 5 802 4 852 9 810
2008 6 352 4 919 10 647
2009 7 110 5 570 11 681
2010 8 073 6 593 12 985
2011 8 767 7 421 14 045
2012 9 079 7 468 14 769
2013 9 618 7 465 15 789
2014 10 054 7 381 16 721
2015 10 570 7 261 17 871
2016 11 102 7 018 19 059
2017 11 437 6 677 20 009
2018 11 797 6 448 20 944
2019 12 110 6 444 21 920
2020 12 387 6 460 22 794
 
Somalin kielen puhujien määrä Suomessa vuosina 1990–2015.

Ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen Somaliasta vuonna 1990 poliittisina pakolaisina Neuvostoliiton kautta.[12] Somalian keskushallinnon romahdettua maa oli ajautunut täydelliseen sekasortoon. Somalien diasporaksi kutsuttiin laajamittaista maastamuuttoa. Suomesta turvapaikkaa hakeneille somaleille myönnettiin oleskeluluvat lähinnä humanitaaristen syiden tai suojelun tarpeen perusteella, varsinaisia turvapaikkoja on myönnetty vähän.[13][14]

Ensimmäisten somalien tulo ajoittui Suomessa juuri 1990-luvun laman alkuun. Etenkin alkuaikoina uutisointi muutosta oli kielteistä ja jopa sensaatiohakuista. Myös kansalaiskeskustelussa osa väestöstä heijasti somalialaisiin monia ennakkoluuloja ja uhkakuvia.[15] Helsingin alueen ulkopuolelle sijoitetut Somaliasta saapuneet turvapaikanhakijat kokivat ongelmaksi perinneruokien valmistamisen mahdottomuuden sekä vapaa-ajan aktiviteettien puutteen.[16]

Somalien kotoutumista haittasi 1990-luvulla myös lukutaidottomuus ja tottumus käyttää ennemmin puhuttua kuin kirjoitettua tietoa.[17] Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan seitsemän prosenttia Somaliassa syntyneistä 18–64-vuotiaista Suomessa asuneista maahanmuuttajista ei osannut lukea lainkaan, tai heillä oli puutteellinen lukutaito. Lukutaidottomuus oli lähinnä naisten ongelma, sillä 12 prosenttia ryhmän naisista osasi lukea puutteellisesti tai ei ollenkaan, kun taas miehistä vain alle prosentti oli lukutaidottomia.[18] Riku Perhoniemen ja Inga Jasinskaja-Lahden tutkimuksen mukaan somalit kokevat syrjintää useimpia muita maahanmuuttajaryhmiä enemmän, ja siksi he ovat eristäytyneet omiin ryhmiinsä.[19]

Monitori-lehden toimittaja Tuomo Tarvas kirjoitti vuonna 2009, että ”toisen polven somalialaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla menee melko hyvin. Vanhempien kotoutumista haittaa suomalaisten haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Hän kuitenkin huomauttaa, että ”heidän vanhempiaan kummastuttaa suomalaisten yksilökeskeisyys ja haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Näin hän tiivistää filosofian maisteri Hawa Aallon pro gradu -tutkielman päähavainnot.[20] Myöhemmin arviot ovat muuttuneet, ja Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen totesi somalinuorista elokuussa 2017, että tällä hetkellä merkit eivät ole parhaat mahdolliset, mitä tulee koulumenestykseen ja etenemiseen työmarkkinoilla.[21]

Somalit avustavat aktiivisesti entistä kotimaatansa rahalähetyksin sukulaisille ja perustamalla kehityshankkeita Somaliaan. Suomen aiemmin Somalialle antaman kehitysavun korvaakin nykyään somalialaisten omien järjestöjen antama apu, jolla on muun muassa kunnostettu ja jatkettu suomalaisten aikoinaan käynnistämiä hankkeita.[22] Tilanne Somaliassa ei ole rauhoittunut. Humanitaarinen kriisi maassa jatkuu, ja Afrikan sarven ruokakriisit ovat arkea.[23][24]

Työllisyys, koulutus ja rikollisuus muokkaa

Vuonna 2003 Suomessa asuvien Somalian kansalaisten huoltosuhde oli 9,7. Se oli kahdestatoista suurimmasta ulkomaalaisryhmästä heikoin. Koko väestön osalta huoltosuhde oli 2,2.[25] Suomessa asuvien Somalian kansalaisten työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 55,2 % ja työllisyysaste 21,7 % vuonna 2008.[26] Somalialaisten työllistyminen on heikkoa muun muassa kielitaidon puutteen ja alhaisen koulutustason vuoksi.[27] Kesällä 2017 työttömyysaste oli edelleen lähes 55 %.[21]

Joka neljännellä Somaliasta tulleella maahanmuuttajalla ei ole edes perustason tutkintoa. Erityisesti naiset ovat huonosti koulutettuja. Nuorempien somalisukupolvien osalta tämän on ennustettu korjaantuvan nopeasti suomalaisen koululaitoksen vaikutuksesta.[28] Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet, sillä elokuussa 2017 Länsi-Suomen Somaliseuran puheenjohtaja Sagal Mohamud Ali totesi olevansa huolestunut toisen polven somaleista.[21]

Perusasteen jälkeisissä tutkintoon tähtäävissä opinnoissa somaliankieliset muodostivat 2,7 % vieraskielisistä opiskelijoista. Somaliankielisten osuus vieraskielisestä väestöstä vuoden 2007 lopussa oli 5,67 %.[29] Suurin osa somaleista opiskeli ammatillisessa koulutuksessa.[30]

Vuonna 2013 somalialaistaustaiset tekivät 2,88-kertaisesti rikoksia verrattuna suomalaistaustaisiin.[31]

Järjestöt muokkaa

 
Somalialaissyntyinen Zahra Abdulla on kätilö-sairaanhoitaja ja entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Suomen Somaliliitto on vuonna 1996 perustettu Suomen somalien kattojärjestö,[32] jonka puheenjohtajana vuonna 2020 on Mohamed Ali Jama.[33] Järjestö ilmoittaa tavoitteekseen edistää somalitaustaisten mahdollisuuksia kehittyä aktiivisiksi kansalaisiksi oikeuksineen ja velvollisuuksineen ja toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana somaleja koskevassa päätöksenteossa. Somaliliitto järjestää esimerkiksi neuvontaa suomalaiseen työelämään liittyen.[34]

Kanava Nuoriso Ry on vuonna 1995 perustettu ja 1998 rekisteröity somalialaisvetoinen nuorisojärjestö, jonka toiminnanjohtaja on Mohamed Musse.[35] Järjestö pyrkii ehkäisemään erityisesti somalialaistaustaisten nuorten syrjäytymistä ja jengiytymistä esimerkiksi katupartioinnin, sovittelu- ja neuvottelutoiminnan, keskustelutilaisuuksien ja valistustoiminnan avulla.[36]

Suomi–Somalia-seura on suomalainen ystävyysseura, jonka perustivat suomalaiset kehitysyhteistyössä Somaliassa 1980-luvulla toimineet terveydenhuollon ja koulutuksen asiantuntijat.

Suomen somalit ovat perustaneet paljon muitakin yhdistyksiä. Patentti- rekisterihallituksen Yhdistysnetti-palvelussa löytyi vuonna 2020 kaikkiaan 161 rekisteröityä ja kaksi vireillä olevaa yhdistystä hakusanalla "somali". Yhdistyksistä useimmat eli 126 toimi pääkaupunkiseudulla.[37]

Poliitikot muokkaa

Kunnanvaltuustoissa on useita somaleja ja eduskunnassa yksi, Suldaan Said Ahmed. 2007 eduskuntavaaleissa lähelle valintaa ylsi Zahra Abdulla, joka pääsi toiselle varasijalle 4198 äänellä.

Kehitysyhteistyö muokkaa

Somalia oli aiemmin Suomen kehitysavun kohdemaa. Vuonna 2004 somalialaiset kansalaisjärjestöt perustivat Suomen Somalia-verkoston jatkamaan kehitysyhteistyötä.[38] Suomen somalien kansalaisjärjestöt ovat muun muassa kunnostaneet ja ylläpitäneet kouluja ja terveyskeskuksia.[39][40]

Somalian terveydenhuoltoa avustava Sahed Ry (Somali Association of Healthcare & Education Development) ylläpitää maan rauhallisessa keskiosassa terveyskeskuksia ja kouluja.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) Suomen toimisto yrittää käyttää Suomessa koulutettuja somalialaisia terveydenhuollon ammattilaisia kouluttamaan somalialaisia terveydenhuollon ammattilaisia Pohjois-Somaliassa. Tarkoituksena on luoda Somaliassa infrastruktuuri paluumuuttoa varten.[41]

Kulttuuri muokkaa

Uskonnon merkitys on somaliperheissä suurempi kuin suomalaisissa perheissä keskimäärin. Vaikka lähes kaikki somalit ovat muslimeita, on perheiden ja yksilöiden välillä suuria eroja siinä, kuinka uskontoon liittyviä sääntöjä tulkitaan ja noudatetaan. Somalinaisten pukeutuminen Suomessa vaihtelee suurista hunnuista ja kasvojen peittämisestä tiukkoihin farkkuihin ja paljastaviin pikkupaitoihin.[42] Suomessa asuu myös kristityksi kääntyneitä somaleja ja ateistisomaleja.[43][44] Vuoden suuria juhlia ovat Id al-Fitr paastokuukausi ramadanin päättymisen kunniaksi ja Id al-Adha.[45]

Asennetutkimuksia muokkaa

Joulukuussa 2019 julkaistun tutkimuksen Samaa vai eri maata? Tutkimus viiden kieliryhmän arvoista ja asenteista Suomessa mukaan somalit ovat Suomen viidestä suurimmasta vieraskielisten ryhmästä isänmaallisimpia, ja he kokevat Suomen itsenäisyyden ”äärimmäisen tärkeäksi tai suorastaan pyhäksi”. Somalinkielisten äänestysprosentti vuoden 2017 kuntavaaleissa oli vieraskielisten keskuudessa korkein. Lisäksi somalinkieliset korostavat suomalaista identiteettiään muita enemmän. Somalinkieliset eroavat muista vieraskielisistä myös siinä, että he luottavat toisiinsa enemmän kuin kantasuomalaisiin. Poliisiin somalit luottavat vieraskielisistä vähiten. Tutkimuksessa tutkittiin venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaisten englanninkielisten arvoja, asenteita ja luottamusta sekä identiteettejä. Tutkimuksen haastatteluihin osallistui yli 1 500 henkilöä, kustakin kieliryhmästä noin 300.[46]

Somalit katsovat Suomessa ainakin yhdeksää somaliankielistä televisiokanavaa, joista neljällä on oma edustaja Suomessa.[47]

Tyttöjen sukupuolielinten silpominen muokkaa

Naisten sukuelinten silpominen nousi esille Suomessa ensimmäisten somalipakolaisten tullessa Suomeen 1990, jolloin asia tuli vastaan synnytyksissä ja ympärileikkauksen avaamisleikkauksissa.[48] Somaliassa tapa on yleinen ja 98 %:ia tytöistä ja naisista on ympärileikattu.[49] Anu Isotalon väitöskirjan mukaan vuonna 2006 noin 80% leikkauksista oli infibulaatioita.[50] Sukuelinten silpominen on yleistä Somaliassa sosiaalisista, kulttuurisista ja uskonnollisista syistä. Silpominen on nähty positiivisena asiana ja vaatimuksena avioliittoon pääsemiselle. Suomessa silpominen on laitonta ja sitä pidetään pahoinpitelynä.[51]

Tavan katkaisemiseksi Suomessa on kampanjoitu 1990-luvun puolivälistä lähtien. Mulki Mölsän vuonna 1994 tekemässä tutkimuksessa suurin osa Suomeen pakolaisina tulleista somaleista kannatti silpomista. Mölsän 2004 tekemässä jatkotutkimuksessa käytännössä kaikki suhtautuivat kielteisesti emättimen sulkevaan Infibulaatioon, mutta monet pitivät yhä sunna-tyyppistä ympärileikkausta hyväksyttävänä. [52] Sunna-leikkauksella ei ole täsmällistä määritelmää.[50] Vuonna 2015 ilmestyneen Suomen somalit -kirjan mukaan Suomessa syntyneitä tyttöjä ei enää ympärileikata.[47] Kyselytutkimusten mukaan väite ei pidä paikkaansa.[53]

Vuosina 2010—2012 toteutetussa maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa noin 70 % Suomessa asuvista somalitaustaisista naisista kertoi käyneensä läpi silpomisen. Silpominen oli sitä yleisempää, mitä vanhempi nainen oli. Vuonna 2020 tehdyssä silpomisen kieltävän lakiehdotuksen mietinnössä asiantuntijoiden yleisesti esittämä näkemys oli, että silpomista ei tehdä Suomessa ja useimmiten kyse on ulkomailla ennen maahantuloa tehdystä silpomisesta. Lakiehdotuksen taustalla on pelko siitä, että Suomesta vietäisiin tyttöjä muualle sukuelinten silpomista varten.[54]

Mietinnön mukaan kansalaisjärjestö Fenix ry:n selvityksessä vuonna 2017 oli neljä nuorta naista, jotka on Suomessa syntymisensä jälkeen viety eri maihin silvottaviksi 2000-luvun alussa. Lisäksi sairaanhoitopiireissä on ollut hoidettavina yksittäisiä Suomessa syntyneitä potilaita, jotka on silvottu ulkomailla. Muutamissa tapauksissa, joissa on epäilty silpomisen suunnittelua, viranomaisten neuvonnan ja ohjauksen ansiosta silpomista ei kuitenkaan ole toteutettu.[54] Suomessa THL arvioi ympärileikattujen tyttöjen ja naisten määräksi 10 000 vuonna 2020.[53] Islamilaisista maista Suomeen on tullut eniten muuttajia Irakista ja Somaliasta.[55]

Syinä asenteiden muutokseen Suomessa ovat lainsäädäntö, tieto terveyshaitoista, se ettei silpominen ole ympäröivän yhteiskunnan normi, ja se ettei varsinkaan infibulaatiota pidetä islamin mukaisena.[51] Somalit seuraavat normaalisti islamin shafi’i - koulukuntaa.[56][57] Se pitää pakollisena ympärileikkausta, johon kuuluu klitoriksen poistaminen (arab. bazr).[58] Sen sijaan infibulaatio ei kuulu minkään islamilaisen koulukunnan vaatimuksiin. [59][60]

Tunnettuja Suomen somaleita muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Al-Misri, Ahmad ibn an-Naqib: Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper. Teoksessa: Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller, s. 47-648. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017 (alkuteos n. 1368). ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
  • Lewis, I.M.: Saints and Somalis. Popular Islam in a Clan-based Society. The Red Sea Press, 1998. ISBN 1-56902-103-1.
  • Roald, Anne-Sofie: Women in Islam. The Western Experience. Routledge, 2001. Teoksen verkkoversio.
  • Mulki Al-Sharmani & Sanna Mustasaari: Nuoret somalitaustaiset muslimit ja islamilainen perheoikeus. Teoksessa: Pauha, Teemu & Konttori, Johanna (toim.) Suomalaiset muslimit, s. 47-65. Gaudeamus, 2022.

Lähteet muokkaa

  1. a b Väestö | Väestö kielen mukaan tilastokeskus.fi. 3.4.2017. Tilastokeskus. Viitattu 22.11.2021.
  2. Turvapaikka- ja pakolaistilastot Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 30.4.2016. Viitattu 18.4.2016.
  3. Väestö | Väestö syntyperän, syntymämaan ja kielen mukaan 2018 ja Ulkomaiden kansalaiset tilastokeskus.fi. 1.4.2019. Tilastokeskus. Viitattu 22.2.2020.
  4. Tilastokeskus: Population www.stat.fi. Viitattu 22.11.2021. (englanniksi)
  5. a b Syntymävaltio iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2016 tilastokeskus. Viitattu 9.5.2017. [vanhentunut linkki]
  6. a b Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2016 Tilastokeskus. Arkistoitu 28.2.2017. Viitattu 9.5.2017.
  7. Väestö Tilastokeskus. 1.4.2016. Viitattu 17.4.2016.
  8. Ovaskainen, Teppo: Hankkivatko maahanmuuttajat enemmän lapsia kuin valtaväestö? Uusi Suomi.
  9. Aalto, Sirkku: Vieraskieliset eivät lisää Helsingin syntyvyyttä – tässä syy 4.7.2015. Helsingin Uutiset. Arkistoitu 13.7.2015. Viitattu 5.7.2015.
  10. Väestö 31.12. muuttujina Maakunta, Kieli, Ikä, Sukupuoli, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus. Viitattu 11.9.2020. [vanhentunut linkki]
  11. Tilastokeskus: Kansalaisuus iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2014[vanhentunut linkki]
  12. Soinio, Eero & Kukkonen, Antti: Siviilipalveluskeskus Lapinjärven koulutuskeskus. 2004. Arkistoitu . Viitattu 27.2.2020.
  13. Turvapaikanhakijat ja päätökset 1990-1999. Ulkomaalaisvirasto – Uvi. Arkistoitu 5.2.2007. Viitattu 16.10.2020.
  14. Tilastot – Avainlukuja. Arkistoitu 10.12.2007. Viitattu 16.10.2020.
  15. Takalo, Pirjo: Somalialaiset pakolaiset Suomessa Suomen pakplaisapu. Arkistoitu 11.2.2008. Viitattu 27.2.2020.
  16. Lindqvist, Mikko: Syrjäseutu ahdistaa turvapaikanhakijoita Yle Uutiset. 25.1.2009. Viitattu 27.2.2020.
  17. Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006, s. 28. Helsinki: Valtioneuvosto, 2006. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 10.9.2009).
  18. Castaneda, Anu E. & Rask, Shadia & Koponen, Päivikki & Mölsä, Mulki & Koskinen, Seppo (toim.): Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa, s. 17, 202. Raportti 61/2012. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012. ISBN 978-952-245-807-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.2.2020).
  19. Kaikkonen, Raija: Maahanmuuttajat sopeutuvat yhä hitaasti pääkaupunkiseudulla Helsingin Sanomat. 25.5.2006. Arkistoitu 24.11.2011. Viitattu 27.2.2020.
  20. Tarvas, Tuomo: Hawa Aalto: Somalialaistaustaiset lapset ja nuoret sopeutuvat suomalaiseen elämänmenoon. Monitori – Maahanmuuttoasioiden ammattilehti, 2009, nro 2. Sisäasiainministeriö. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  21. a b c Ristola, Petra: Joka toinen työvoimaan kuuluva Suomen somalialainen on työtön – lasten tulevaisuus huolettaa Yle Uutiset. 18.8.2017. Viitattu 18.8.2017.
  22. Pirkkalainen Päivi (2005) Somali diaspora in Finland – assistance of the country of origin.University of Jyväskylä
  23. Gettleman, Jeffrey: Somalia’s Government Teeters on Collapse The New York Times. 29.3.2009. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  24. Ainakin 15 000 paennut Somaliasta alkuvuoden aikana Savon Sanomat. 31.3.2008. Viitattu 27.2.2020.
  25. Väestörakenteen muutos ja maahanmuutto. Opetat. 16.11.2007. Arkistoitu 20.8.2009. Viitattu 16.10.2020.
  26. Työssäkäynti 2008 – Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema Tilastokeskus. Viitattu 16.10.2020.
  27. Mäkeläinen, Jukka: Kielitaito ja kulttuuri haasteena. Työyhteisöviesti, 2004, nro 3. Työturvallisuuskeskus. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.9.2008.
  28. Paananen, Seppo & Pohjanpää, Kirsti: Maahanmuuttajat opiskelevat ahkerasti (Somalialaisten työllistyminen heikkoa) 15.12.2003. Tilastokeskus. Viitattu 23.9.2008.
  29. Suomen väestö 2007 Tilastokeskus. 28.3.2008. Viitattu 16.10.2020.
  30. Perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen vieraskieliset1) opiskelijat koulutussektoreittain äidinkielen mukaan 2007 Tilastokeskus. 23.1.2009. Viitattu 16.10.2020.
  31. Kotiniemi, Lassi: [ttp://www.polamk.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/polamkwwwstructure/40737_Kotiniemi_Ulkomaalaistaustaisten_rikollisuus_lukuina.pdf ULKOMAALAISTAUSTAISTEN RIKOLLISUUS LUKUINA] 2015. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 22.11.2021.
  32. Toiminta Suomen somalialaisten liitto. Viitattu 27.2.2020.
  33. Hallinto Suomen somalialaisten liitto. Viitattu 27.2.2020. [vanhentunut linkki]
  34. Liiton säännöt Suomen somalialaisten liitto. Viitattu 22.8.2009.
  35. Dialogi 8/2006: "Maahanmuuttajat eivät tee kaikkea väärin" dialogi.stakes.fi. Viitattu 22.8.2009. [vanhentunut linkki]
  36. RAY Projektirekisteri: Selviydy ja mene eteenpäin-projekti rayinternet1.ray.fi. Viitattu 22.8.2009. [vanhentunut linkki]
  37. Laaja yhdistyshaku Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 11.9.2020.
  38. Suomen Somalia-verkosto (Arkistoitu – Internet Archive)
  39. Suomen Somalia-verkoston toukokuun kuukasitiedote (pdf) Suomen Somalia Verkosto. 4/2006. Viitattu 16. heinäkuuta 2008. [vanhentunut linkki]
  40. Sahed RY:n UM Kehitysyhteistyöosastolle tehty vuosiraportti 2007
  41. MIDA Health Somalia project FAQ[vanhentunut linkki]
  42. Mölsä, Mulki & Tiilikainen, Marja: Potilaana somali - Auttaako kulttuurinen tieto lääkärin työssä?. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2007, 123. vsk, nro 4, s. 451–456. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.2.2020.
  43. Taura-Jokinen, Erja: Pääkaupunkiseudulle rukoillaan kristittyjen somalien seurakuntaa Seurakuntalainen -lehti. 4.3.2015. Viitattu 27.2.2020.
  44. Lahdenmäki, Ari: Somalitaustainen koomikko luopui islamista – nyt Fathi Ahmed pelkää seurauksia Suomen Kuvalehti. 31.7.2015. Viitattu 27.2.2020.
  45. Tiilikainen, Marja: Somalialainen perhe- ja tapakulttuuri Oppi.uef.fi. 18.5.2011. Viitattu 17.4.2016.
  46. Oksanen, Kimmo: Tutkimus: Somalit ovat Suomessa asuvista vieraskielisistä isänmaallisimpia Helsingin Sanomat. 18.12.2019. Viitattu 18.12.2019.
  47. a b Markkanen, Kristiina: Tätä et tiennyt Suomen somaleista – tietokirja avaa Suomen uusimman vähemmistön elämää Helsingin Sanomat. 25.5.2015. Viitattu 17.4.2016.
  48. Naisten sukuelinten silpominen - Suomen World Vision web.archive.org. 9.2.2008. Arkistoitu 9.2.2008. Viitattu 10.11.2020.
  49. Katsaus turvaverkottomien naisten asemaan Somaliassa, s. 5. Maahanmuuttovirasto – Migri, 28.12.2018. MIGDno-2018-40. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.2.2020).
  50. a b Anu Isotalo: Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset (väitöskirja, s.157) utupub.fi. 7.8.2015. Viitattu 10.11.2020.
  51. a b Anu Isotalo: Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset (väitöskirja, s.153-170) utupub.fi. 7.8.2015. Viitattu 10.11.2020.
  52. Janneke Johansson: Methods for the Prevention of Female Genital Cutting in Finland. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, Vol. 3, No. 2 / 2008, s. 96. Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura. Artikkelin verkkoversio.
  53. a b Vainio, Olli: THL:n kyselyn karu tulos: jopa kymmenet Suomessa syntyneet tytöt joutuneet silpomisen kohteeksi Iltalehti. 21.6.2020. Viitattu 11.6.2022.
  54. a b LaVM 6/2020 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 10.11.2020.
  55. Tilastokeskus: Suurimmat ulkomaalaistaustaisten taustamaaryhmät 2020 Tilastokeskus/Väestörakenne. 2020. Tilastokeskus.
  56. Lewis 1998, s.71
  57. Al-Sharmani & Mustasaari, 2022, s. 52
  58. Anne-Sofie Roald:: Women in Islam: The Western Experience, s. 243. Routledge, 2001. Teoksen verkkoversio.
  59. Al-Misri 2017, s. 59, e4.3
  60. Roald 2001, s. 243–244

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa