Keskustelu:Suomen somalit

Tämä on keskustelusivu, jolla keskustellaan muutoksista artikkeliin Suomen somalit.
Kirjoita uusi teksti vanhan alapuolelle. Napsauta tästä aloittaaksesi uuden aiheen. Muista allekirjoittaa viestisi napsauttamalla . Uusi Wikipediassa? Tervetuloa! Jos tarvitset apua, kysy kahvihuoneessa.	Ole kohtelias ja toivota uudet käyttäjät tervetulleiksi Älä käytä keskustelusivua mielipidepalstana Oleta hyvää tahtoa Vältä henkilökohtaisia hyökkäyksiä

Maahanmuuttaja ja siirtoväki eduskunnassa

"Eduskuntaan ei ole valittu yhtään maahanmuuttajaa". Enpäs tiedä miten tsaarinajan eduskunnan laita oli. Siirtoväkeä on valittu, vaikka he eivät ole syntyneet Suomen nykyisten rajojen sisällä. Reino Paasilinna on syntynyt Pohjoisella jäämerellä kaiketi Norjan aluevesillä, mutta häntäkin on kai pidettävä siirtoväkenä. Sen sijaan Elisabeth Nauclér lienee kiistattomasti maahanmuuttajakansanedustaja. --Höyhens 27. maaliskuuta 2007 kello 14.14 (UTC)

no niinpä näköjään valittiin. En tiennytkään tuosta.--kalamies 27. maaliskuuta 2007 kello 14.19 (UTC)

Nauclér on mainio monikulttuurihenkilö: Ruotsissa syntynyt metsäsuomalaisen isän ja norjalaisen äidin jälkeläinen, joka asuu Ahvenanmaalla ja on Ahvenanmaan kansanedustajana Suomen eduskunnassa. Mistä lienee sukunimi peräisin? Ehkä ranskalainen? --Ulrika 27. maaliskuuta 2007 kello 15.32 (UTC)

Siirtoväkeä ei voi rinnastaa maahanmuuttajiin, koska he ovat olleet Suomen kansalaisia ja heidän asuinalueensa ovat muuttohetkellä Suomeen kuuluneet.--Kyzyl 29. maaliskuuta 2007 kello 12.47 (UTC)

Asia ei tietenkään tänne kuulu, mutta entäs Hella Wuolijoki (tosin muutti ennen itsenäisyyttä jo Suomeen)? --TBone 29. maaliskuuta 2007 kello 20.53 (UTC)

Kuuluuhan se. Pitäisi vain määritellä maahanmuuttaja. --Höyhens 29. maaliskuuta 2007 kello 20.58 (UTC)

Erilaisia työttömyysprosentteja

Kalamies: "(ulkomainen opiskelutodistus (muu kuin EU:n alueen) ei yleisesti kelpaa Suomessa. Lukutaitoprosentti taas ei liity tähän mitenkään".

Miten sitten kiinalaisista vain 11% on työttömiä verrattuna somalialaisten 64%? Onhan Somalian koulutusjärjestelmä mahtava ja somalialaisten motivaatio vähintään yhtä suuri kuin muillakin maahanmuuttajilla. Mutta ulkomaalaisia työnhakijoita sorrettaan? Eivätkö sitten kiinailaiset ole ulkomaalaisia? --Pudeo 29. maaliskuuta 2007 kello 20.33 (UTC)

Kiinalaiset tulevat tänne työnantajien värvääminä valmiiseen halpatyöpaikkaan. Somalit ovat paossa al-Qaidaa. Tämä on kärjistys, mutta pääosin tästä on kysymys. --Höyhens 29. maaliskuuta 2007 kello 20.35 (UTC)

Niin, mutta ei kai pakolaisuuskaan tarkoita sitä, että voi elää muiden kustannuksella työtä tekemättä? Yhtä lailla Somaliassa työtilanne on huono ja palkat ovat todella pieniä. Luulisi työn maistuvan yhtä hyvin kuin kiinalaisille. Samalla viivalla kaikki ovat.--Pudeo 29. maaliskuuta 2007 kello 20.39 (UTC)

Tämä debatti kuuluu esim. Suomi24-sivustolle, ei tänne. --Joonasl (kerro) 29. maaliskuuta 2007 kello 20.41 (UTC)

Keskutelemme Suomen somalien työtilanteesta. Lieneekö syynä sekin, että ei ole motivaatiota tai ei tarvetta. Tästä olisi mukava nähdä jotain tutkimusta. Miksi tästä ei muka voisi keskustella? Kumma kun et kommentoinut ylhäällä olevaa keskutelua Nauclérin monikulttuurisesta persoonasta. Meinaan siis: "Nauclér on mainio monikulttuurihenkilö: Ruotsissa syntynyt metsäsuomalaisen isän ja norjalaisen äidin jälkeläinen, joka asuu Ahvenanmaalla ja on Ahvenanmaan kansanedustajana Suomen eduskunnassa. Mistä lienee sukunimi peräisin? Ehkä ranskalainen?" Täyttä off-topiccia, toisin kuin tämä. --Pudeo 29. maaliskuuta 2007 kello 20.43 (UTC)

Nyt olet Pudeo väärillä urilla. Emme me jokaiseen pikku kommenttiin halua puuttua, kuten on Ulrikan pieni kehaisu. Sinun juttusi ovat lähellä kiihotusta kansanryhmää vastaan, ja sitä emme kauan kuuntele. Tämä on pelisääntö. --Höyhens 29. maaliskuuta 2007 kello 20.47 (UTC)

Artikkelien keskustelusivut ovat sitä varten, että niissä keskustellaan konkreettisesti artikkelin muutoksista ja muista artikkelin sisältöön liittyvistä aiheista. Yleiseen yhteiskunnalliseen debattiin niitä ei ole tarkoitettu. Jos sinulla on aiheesta tutkittua tietoa, lisää se artikkeliin. Mikäli ei, keskustelusivu ei ole paikka ryhtyä asiaa ruotimaan. Kts. Mikä Wikipedia ei ole: "Wikipedia ei ole chattihuone, keskustelualue, propaganda-alusta tai mainospaikka. ". --Joonasl (kerro) 29. maaliskuuta 2007 kello 20.48 (UTC)

Tehtiinpä kärpäsestä taas härkänen. Kyseenalaistin Kalamiehen muokkaukset ja artikkelin kovat selitykset somalien työttömyystilanteen huonosta tilasta. Anteeksi kun kyseenalaistin tämän, poliittinen korrektius kunniaan. Minä rasisti-fennomaani-ethnonationalisti-natsi olenkin tästä lähtien hiljaa. --Pudeo 29. maaliskuuta 2007 kello 20.51 (UTC)

Käsittääkseni en ole käyttänyt ensimmäistäkään noista määreistä tässä keskustelussa. Kaikki lähteelliset, tarkistettavat näkemykset ovat luonnollisesti tervetulleita artikkeliin. --Joonasl (kerro) 29. maaliskuuta 2007 kello 20.54 (UTC)

Ongelma, puheissasi arvoisa Pudeo, oli se, että et keskustele artikkelista, vaan yrität mustamaalata tiettyä kansanryhmää. Mitä tulee muokkaukseeni, asia on täysin totta, ja kuten huomasit olen merkinnyt siihen myös lähteen. Jos sinulla on muuta tietoa voit kertoa myös sen, jos lähde löytyy. Keskustelusivu ei kuitenkaan ole sitä varten, että puhut roskaa tietystä kansanryhmästä. Muutoinkaan tuollaiset alaarvoiset poliittiset kommentit eivät kuulu tänne, vaan voit mennä kertomaan niitä esim Suomen sisun keskustelusivulle--kalamies 30. maaliskuuta 2007 kello 14.05 (UTC)

Tekijänoikeus?

Artikkelissa on melkein sana sanalta lainattu pakolaisinfo-lähdettä. Pitäisiköhän sanamuotoja hieman enemmän muuttaa, niin ei tulisi ongelmia tekijänoikeuksien kanssa? 193.65.112.51 29. maaliskuuta 2007 kello 20.50 (UTC)

Pakolaisinfo -lehti näyttää muuttaneen nimeään:

Monitori (ent. Pakolaisinfo) http://www.intermin.fi/intermin/periodic.nsf/ViewEditorialinfo/1

Koska lehti on luettavissa Sisäministeriön sivulta, se on ilmeisesti verovaroin kustannettu ja siten en pitäisi tekijänoikeuksia ongelmana.

"Monitori siirtyy verkkoon! Maahanmuuttoasioista kertovaa Monitori-lehteä on julkaistu kohta 20 vuotta. Lehteä on tehty historian varrella sosiaali- ja terveysministeriössä ja työministeriössä, mutta vuonna 2008 se siirtyi sisäasiainministeriölle. Vuodesta 2010 alkaen Monitori ilmestyy verkkolehtenä osoitteessa www.monitori-lehti.fi. Monitori käsittelee maahanmuuttopolitiikkaa, kotoutumista sekä syrjintään ja yhdenvertaisuuteen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä." 80.221.6.32 4. toukokuuta 2011 kello 15.27 (EEST)

12%

Mitä tuo suomalaisten 12% tuossa syrjintäluvussa tarkoittaa? Kirjoittakaa selvemmin --128.214.205.63 2. toukokuuta 2008 kello 15.10 (UTC)

12%Suomalaisista oli epäiltynä rikoksesta vuonna x--kalamies 2. toukokuuta 2008 kello 19.09 (UTC)

Lähteiden oikeellisuus?

Esim: Somalialaiset maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä ovat perustaneet omia yrityksiään suhteessa jopa enemmän kuin perinteinen kantaväestö lähde on Helsingin sanomien artikkeli joka kertoo maahanmuuttajien lapsien yritteliäisyydestä (verrattuna suomalaisiin lapsiin?), mutta jutussa ei eritellä eri maahanmuuttaja ryhmien yritteliäisyyttä ja näin ollen sitä ei voi pitää. Ja artikkelissa lukee että työttömyys on 64%, tämä ei viittaa ainakaan suurempaan yritteliäisyyteen. J.K Nakkila 8. heinäkuuta 2008 kello 11.00 (UTC)

Syrjityillä vähemmistöillä korkea työttömyysaste ja yritteliäisyys saattavat kulkea käsi kädessä. Työllistymisen vaikeus voi olla yksi omien pikkuyritysten perustamiseen kannustava tekijä.--Ei nyt noin 10. heinäkuuta 2008 kello 13.42 (UTC)

Kohta on edelleenkin omituinen. Ensinnäkään lähteessä ei puhuta puolella sanallakaan somaleista, eli teoriassa voi olla ettei yksikään somali ole perustanut yhtäkään yritystä, jos taas vastaavasti muut maahanmuuttajat ovat ahkerampia. Toisaalta virke ei moista edes väitä, mutta siinä tapauksessa herää kysymys mitä se ylipäätään tekee siinä? Harhaanjohtava se kuitenkin on. Lisäksi aikaskaalasta ei ole ilmoitettu – ilmeisesti tulos koskee vuonna 2006 perustettuja yrityksiä, mutta tämäkään ei ole täysin eksplisiittistä. --Louhikärmes 10. heinäkuuta 2008 kello 14.11 (UTC)

Somalit ovat maahanmuuttajia siinä missä muutkin.--kalamies 11. heinäkuuta 2008 kello 09.52 (UTC)

Ovat, mutta lähteessä sanotaan, että maahanmuuttajat ovat perustaneet yrityksiä enemmän, eikä sanallakaan mainita siitä, miten somalit perustaisivat yrityksiä. Siksi se ei anna minkäänlaista lisätietoa tämän artikkelin aiheeseen vaan tieto kuuluu artikkeliin Suomen maahanmuuttajat, ei tänne. -tKahkonen 11. heinäkuuta 2008 kello 10.08 (UTC)

Linkitän tähän viestin, jossa Ei nyt noin asian hyvin ilmaisee: [1]: "––yleistävä maahanmuuttajista puhuminen ei välttämättä kerro somaleista yhtään mitään. Ei voida luottaa siihen, että tilastollisesti keskiverto somali on sama kuin tilastollisesti keskiverto maahanmuuttaja. Eri maahanmuuttajaryhmät saattavat valitettavasti olla epätasa-arvoisessa asemassa keskenäänkin" -tKahkonen 11. heinäkuuta 2008 kello 10.18 (UTC)

Totta, ,maahanmuuttajilla ja niihin kuuluvilla somaleilla on niin yhteisiä kuin erottavia tekijöitä. Jos joku tekee joskus artikkelin Suomen maahanmuuttajista ko kohta kannattaa siirtää sinne, mutta niin kauan kuin sitä ei ole näkisin, että jutun paikka on parempi tässä artikkelissa kuin ei missään. Mutta jos kaikki muut haluavat jutun pois pitänee se varmaan poistaa, konsensusta kun tällaisessa joko tai asiassa on mahdotonta saada.--kalamies 11. heinäkuuta 2008 kello 11.07 (UTC)

Lähinnä tieto ei riitä, joten pois. Hyvä tietty jos asiasta löytyisi maahanmuuttajaryhmittäin eriteltyä dataa. --Louhikärmes 11. heinäkuuta 2008 kello 15.07 (UTC)

Tilastojen lukemisesta

Artikkelissa esitetään, että joka kolmas somali olisi ollut epäiltynä rikoksesta. Lähteessä esiintyvää taulukkoa on kuitenkin tulkittu lähteenvastaisesti, sillä lähteessä todetaan "On huomattava, että useiden rikosten kasautuminen pienehkölle rikosaktiiville joukolle nostaa tällaisia suhdelukuja, koska sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan tilastossa rikoksista epäiltynä. Tämä seikka on syytä pitää mielessä vertailtaessa eri ulkomaalaisryhmien rikoksiin syyllistymistä Suomessa." -- Piisamson 11. heinäkuuta 2008 kello 11.19 (UTC)

On aina lupa korjata. Poistaminen on sitten vähän niin ja näin. Aiemmin poistettiin ensin lähde ja sitten myöhemmin teksti, koska ei ollut lähdettä. -tKahkonen 11. heinäkuuta 2008 kello 11.27 (UTC)

Nähdäkseni tuo suhdeluku on melkoista tilastotriviaa. Tosiasiassahan somalien kohdalla kyse on varsin pienestä määrästä pääkaupuniseutulaisia henkilöitä, jotka tekevät suuria määriä (epäiltyjä) rikoksia. -- Piisamson 11. heinäkuuta 2008 kello 11.32 (UTC)

Artikkelin kirjoittajilla ei todellakaan ole tilastolukutaitoa: ensinnäkin "somalialainen" työttömyys- ja rikostilastoissa tarkoittaa Somalian kansalaista, ei somaliaa äidinkielenään puhuvaa eli somalia. Kansalaistetut somalit ovat pitkään Suomessa asuneita ja paremmin sopeutuneita. Toiseksi tämä on todellakin puppua: "Poliisin tilastojen mukaan 32,1 % somalien lukumäärästä oli epäiltynä rikoksesta vuonna 2005." Tällaista väitettä ei löydy lähteestä eikä sitä löydy mistään muustakaan kelvollisesta lähteestä. Kyse on matemaattisesti heikkotasoisesta rasistisesta propagandasta, jota netti on valitettavasti pullollaan. Toki se uppoaa matemaatisesti yhtä lahjattomiin. Kolmanneksi se perähuomautus syyllisiksi epäiltyjen pienemmästä määrästä on kriminologi Hannu Niemen eikä poliisi-instituution tekemä. 82.181.25.250 15. heinäkuuta 2008 kello 23.59 (UTC)

No wikiä voi onneksi kuka tahansa muokata, niin epäkelpo materiaali ei jää ikuisesti artikkeliin, olettaen että joku huomaa virheen.--kalamies 16. heinäkuuta 2008 kello 08.23 (UTC)

Voi toki, mutta sitten muokkaukset korjataan takaisin virheelliseen muotoon, kuten taas kävi. Työllisyystilastossa, joka on lähteenä, selvästi sanotaan, että kyseessä ovat ulkomaan kansalaiset ja täällä vain sitkeästi väitetään, että mukana ovat kaikki somalit.

Rasististen rikosten kohteista puhuttaessa oikea termi puolestaan on maahanmuuttajat eikä ulkomaalaiset, koska kyseisessä Tilastokeskuksen tutkimuksessa kohteina olivat ulkomailla syntyneet, joista osalla on Suomen kansalaisuus. Muutenkin kyseinen kohta palautettiin muotoon, josta näkee, ettei kirjoittaja ole kyseistä tutkimusta nähnytkään. Tämä on nimittäin aivan väärin: "Kun vuonna 2002 muista ulkomaalaisista tällaista väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita on noin 10 prosenttia ulkomaalaisryhmästään, somaleilla luku nousee yli 40 prosentin." Ensinnäkin vertailtuja kansalaisuuksia oli yhteensä neljä ja toisekseen kyse oli kaikesta väkivallasta eikä vain rasistisesta. 82.181.25.250 16. heinäkuuta 2008 kello 18.49 (UTC)

Tarkensin vielä annettua lähdettä, kun sivunumeron tarkkuus ei näemmä riittänyt. Korjasin myös sanojaksi Niemen. -tKahkonen 16. heinäkuuta 2008 kello 13.50 (UTC)

Pitäisi vielä ymmärtää, että somalialaisiin (siis Somalian kansalaisiin) kohdistuvat rikosepäilyt eivät ole joukon somalialaiset osajoukko. Po. tutkimuksessa ei kerrota rikoksesta epäiltynä olleiden somalialaisten lukumäärää eli sitä kuinka moni somalialainen oli vuoden aikana yhden tai useamman kerran rikoksesta epäiltynä, minkä vuoksi prosenttiluvun esittäminen on virheellistä ja täysin harhaanjohtavaa. Teksti on tämänhetkisessä muodossaan edelleen kiihotusta kansanryhmää vastaan. 82.181.25.250 16. heinäkuuta 2008 kello 18.37 (UTC)

Väännetään nyt vielä rautalangasta. Jos ryhmään A kuuluu 100 henkilöä ja yhtä ryhmän jäsenistä epäillään 365 rikoksesta ja muita ei yhdestäkään, niin Höpöpedian laskuopin mukaan: "Poliisin tilastojen mukaan Suomessa asuvien A-ryhmäläisten lukumäärästä oli epäiltynä rikoksesta 365 prosenttia." Hannu Niemi ei muuten todellakaan käytä tällaista ilmaisua.

Tämä on myös pieleen laskettu: "Enemmistöllä Suomen somaleja (Somalian on kansalaisia 4852 ja somalin kieltä puhuvia 9810) on kuitenkin Suomen eikä Somalian kansalaisuus." Suomen kansalaisten määrää ei voi suoraan laskea vähentämällä somalien määrästä Somalian kansalaisten määrää, sillä myös muiden maiden kansalaiset, kansalaisuutta vailla olevat ja kaksoiskansalaisuudet pitäisi huomioida. Oikeampi ilmaus on siis: "noin puolella Suomen somaleista on Suomen kansalaisuus" tai "alle puolella Suomen somaleista on Somalian kansalaisuus".

Vuoden 2004 tilasto ei muuten ole vuodelta 2005. Koska tämä tuntuu olevan ainoa keino saada pysyviä muutoksia, niin poistan koko pätkän. 82.181.25.250 16. heinäkuuta 2008 kello 19.47 (UTC)

Ehkäpä asiaa ei tulisi kokonaan poistaa vaan laittaa se oikeisiin mittasuhteisiin. Yleisesti ottaen maahanmuttajat syyllistyvät rikollisuuteen kantaväestöä enemmän, kuten kävi suomalaisten muuttaessa Ruotsiin. Somalien rikollisuudesta voisi olla 1-2 lauseen maininta jossain leipätekstin yhteydessä, mutta erityistä omalla otsikolla varustettua osioita tuskin tarvitsee. Samaten jatkolauseissa voitaisiin viitata mainitsemaani yleismaailmalliseen ilmiöön. --Peltimikko 17. heinäkuuta 2008 kello 05.48 (UTC)

Näin olisi hyvä, lähteiden kera toki. -tKahkonen 17. heinäkuuta 2008 kello 14.21 (UTC)

Itse asiassa väite maahanmuuttajien yleismaailmallisesti suuremmasta rikosasteesta on sangen kyseenalainen - ajatellaan vaikkapa USA:n "sisäsyntyisiä" rikoslukuja! Maahanmuuttajien kokonaisuudessaan korkeammasta rikosasteesta tuskin jää Suomessakaan juuri mitään jäljelle, kun otetaan olennaiset väestötekijät huomioon.

On ymmärretty on. Siksi se olikin korjaamassani muodossa eikä niin, että 32,1 % somaleista olisi epäiltynä. Lähteen taulukossa Hannu Niemi antaa nuo lukuarvot, katsopa vielä kerran. Löydät taulukon annetun lähdeviitteen avulla. Palautin tiedon taas hieman enemmän korjattuna. Palautin sen myös siksi, että et ole yrittänytkään korjata sitä kohtaa vaan pari kertaa olet poistanut sen kokonaan. Tekstin korjaaminen on yksi keino, jolla voisit saada pysyviä muutoksia. Kokeilepa!

Luulenpa kuitenkin, että tieto on vuodelta 2005, koska taulukon tekstinä on "Taulukko 34 Poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuonna 2005".

Korjaan myös tuon "enemmistöllä"-kohdan, kiitos huomiosta.

Poistit varmaan vahingossa tuon maininnan somaleihin kohdistuvasta syrjinnästä. Palautan tiedon, koska mielestäni on huomionarvoista se, että lähteen mukaan somalit kokevat joutuvansa syrjityksi eniten ulkomaalaisista Suomessa. -tKahkonen 17. heinäkuuta 2008 kello 14.21 (UTC)

Niin, minä olen kertaalleen jo korjannut mm. sen syrjintäkohdan, joka oli aivan tolkuton, mutta se palautettiin ennalleen. Yritin nyt korjata koko kappaleen, mutta teksti näkyy kokonaisuudessaan vain muokkausosiossa ja artikkeliin tullut teksti on käsittämätön. Sama homma tosin oli jo ennen kuin kajosin siihen. Joku ehkä osaa tehdä sille jotain.

Ei tässä ole kyse siitä esiintyykö kyseinen prosenttiluku po. tutkimuksessa, vaan siitä missä kontekstissa se on. Täällä se on esitetty asiayhteydestä irrallaan, mikä luo kuvan somalien valtavasta rikollisuudesta, kun ei esim. verrata kantaväestöön.

Vuosiluvusta kuittailussa oli kyse siitä, että myöhemmässä virkkeessä oli ristiriitainen viittaus.82.181.25.250 19. heinäkuuta 2008 kello 09.18 (UTC)

ML on hommannut tilastoja ja on tekemässä nyt kunnon artikkelia syrjintäosiostakin. Liekö kellään siitä lähteellistä tietoa, että somalit sattuivat tulemaan tänne pahimpaan lama-aikaan jolloin ulkomaalaiset olivat mahdollisimman epätervetulleita tavallisen suomalaisen mielestä.(?) --Höyhens 2. lokakuuta 2008 kello 22.55 (EEST)

Magdalena Jaakkolan "Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vuosina 1987 - 2003" http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt286.pdf, olepa hyvä. Päätulos: lama kovensi voimakkaasti asenteita, jotka ovat sittemmin lientyneet. Tilastokeskuksen maahanmuuttajien elinolotutkimuksesta löytyisi kyllä tietoa syrjinnästä myös työhönotossa. Nythän tuo syrjintäosuus on jäänyt vähäiselle huomiolle ja sanamuodotkin on epäuskoiseen sävyyn kirjoitettu.82.181.25.250 20. marraskuuta 2008 kello 22.07 (EET)

Lähteet ja artikkelin väittämät

Miksi artikkelissa sanotaan että somalialaisten opiskelia todistus ei käy Suomessa ja heidän on opiskeltava uudestaan?

(Väittämän antamasta lähteestä) Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta valtion tai kunnan virkaan tai tehtävään Suomessa. Niihin voi olla koulutusta koskevia kelpoisuusvaatimuksia, kuten tietyn tasoinen tutkinto, tietty suomalainen tutkinto tai määrätyt opinnot. Yleensä ulkomaisesta koulutuksesta annettu todistus ei sellaisenaan anna kelpoisuutta, vaan ulkomailla opiskellut tarvitsee opetushallituksen päätöksen koulutuksensa tunnustamisesta . Yksityisen sektorin työnantaja sen sijaan arvioi itse ulkomaisen tutkinnon antaman pätevyyden päättäessään työntekijöidensä valinnasta.

Eli todistus ei käy vain siinä tapauksessa että hakia pyrkii valtion virkaan ja saa kielteisen päätöksen opetushallitukselta. Lähteessä ei siis sanota mitään todistuksen kelpaamattomuudesta vaikka sinänsä viimeinen virke yksityisestä sektorista varmasti vaikuttaakin sen käytännön pätevyyteen. Nykyisellään virkkeestä saa kuitenkin sen kuvan että kelpaamattomuus olisi jotenkin virallinen juttu.

+Lähdettä väittämään 38% työnantajista suhtautuu kielteisesti maahanmuuttajiin ei löydy.

Lähde on, mutta linkki ei enää toimi. laitoin lähde tarkemmin pyynnön jos joku löytäisi jutusta kirjallisen version tai uuden linkin jos kyseinen teos ei ole poistunut verkosta vaan vaan siirretty uuteen paikkaan.--kalamies 7. elokuuta 2008 kello 15.22 (EEST)

Olisiko kyseessä tämä asiakirja? Linkki on vähemmistövaltuutetun lausuntosivulla.--Paappa 7. elokuuta 2008 kello 21.56 (EEST)

Kiitos paljon, juuri tuo asiakirja on tosiaan kyseessä--kalamies 8. elokuuta 2008 kello 00.09 (EEST)

Tiedotteessa[[2]] sanotaan vain että Somalia verkosto piti seminaarin, ei mitään mistään auttamisesta! Ja onko oikein käyttää artikkelia jossa kerrotaan maahanmuuttajanaisista lähteenä, ja yleistää se kaikkiin? J.K Nakkila 10. elokuuta 2008 kello 21.18 (EEST)

Täh

Eikö lauseesta Somalian vähemmistöt ovat maailman uhanalaisimpia yhteisöjä. saa sellaisen kuvan että somalialais vähemmistöt maailmalla ovat uhattuja? Miten koko lause liittyy tähän artikkeliin? J.K Nakkila 10. elokuuta 2008 kello 21.18 (EEST)

Tuo yksittäisen tietojenkäsittelytieteilijän puheenvuoro ei todellakaan kuulu artikkeliin. Ei liity mitenkään aiheeseen. Välillä on hyvä ottaa pää pois puskasta ja vaikkapa miettiä, voisiko tällainen artikkeli olla jossain oikeassa tietosanakirjassa. --SM 13. elokuuta 2008 kello 23.34 (EEST)

Jos jollain on pää puskassa nii se kannattaa toki ottaa pois sieltä. Mutta mitä tähän tulee niin kun mainitaan tietty tutkimus ja sen kiistanalainen tulos, kuuluu kritiikki tutkimusmenetelmästä ehdottomasti samaan yhteyteen. Jos ei muuten niin jotta artikkeli säilyisi neutraalina ja kattavana.--kalamies 13. elokuuta 2008 kello 23.49 (EEST)

"mainitaan tietty tutkimus ja sen kiistanalainen tulos" - kenen mukaan? -tKahkonen 13. elokuuta 2008 kello 23.56 (EEST)

Eihän artikkelissa ole kuin yksinkertaisesti todettu että tuollainen tilasto on olemassa ja tulos. Mitään syitä sille, että lukema on juuri tuollainen, ei ole mainittu, eikä myöskään mitään tulkintoja esitetty, paitsi tuon yksittäisen henkilön haihattelujen kohdalla. Ihmeellistä että tällaiset artikkelit menevät todella naurettaviksi juupas-eipäs-väittelyiksi, minkä kyllä mahdollinen lukijakin artikkelista huomaa. --SM 13. elokuuta 2008 kello 23.59 (EEST)

Totta, olet oikeassa. Tarkemmin kyseistä kohtaa lukiessani ja pohtiessani päädyin samaan. Eli ei kyseinen juttu liity niin paljon tähän aiheeseen., että se kuuluisi juuri tähän artikkeliin.--kalamies 14. elokuuta 2008 kello 00.04 (EEST)

Argumentti Somalian turvallisuudesta

"Tämä ei ole kuitenkaan estänyt kymmeniä Suomen kansalaisuuden saaneita somaleita vierailemasta Somaliassa,[11] mikä onkin herättänyt kritiikkiä Somalian väitettyä vaarallisuutta kohtaan."

Viitteen 11. Ilta-Sanomien jutussa kerrotaan, miten suomensomalit ovat jääneet loukkuun taisteluiden keskelle. Aika huvittavakin päätelmä, että samassa yhteydessä ja samalla lähteellä joten perustellaan Somalian turvallisuutta.

Siinä, että somalit käyvät kotimaassa, vaikka se on turvaton, ei sinänsä ole mitään kovin ihmeellistä. Halua tavata läheisiä voi johtaa riskinottoonkin. --ML 21. syyskuuta 2008 kello 11.20 (EEST)

Jos Suomen somalit käyvät vierailemassa Somaliassa ahkeraan sopii se oikein hyvin mainita artikkelissa Suomen somalit. Huomaa myös että olet kumonnut muokkaukseni jo kahdesti. Seuraavasta tulee sääntöjen mukaan estoa. --Korttelikranaatti 21. syyskuuta 2008 kello 11.26 (EEST)

Tarpeettomien lähteiden summaarinen palauttelu

Kalamies näkyy palauttelevan asiaankuulumattomia lähteitä ym. urakalla. Ole hyvä ja katso ensin muokkauskommenteista, miksi muutokset on tehty, ennen kuin noin vain kumoat ne. --Jmk 23. syyskuuta 2008 kello 23.17 (EEST)

Kalamies palauttaa myös toimimattomia linkkejä yhä uudelleen lähteeksi, vaikka ne ollaan poistettu jo monesti. --Korttelikranaatti 23. syyskuuta 2008 kello 23.23 (EEST)

Artikkelissa on väite: "Yksi syy työnsaannin vaikeuteen on oman maan opiskelutodistuksen kelpaamattomuus Suomessa, joten heidän on aloitettava opiskelu uudestaan pyrkiessään julkishallinnon virkaan." Lähteeksi oli merkitty Työvoimatoimisto, ohjeita ulkomaiselle työntekijälle. Nyt kuitenkin on niin, että lähteessä ei sanota, että "on aloitettava opiskelu uudestaan". Siellä sanotaan, että ulkomaisesta koulutuksesta annettu todistus ei sellaisenaan anna kelpoisuutta, mutta opetushallitukselta voi saada päätöksen koulutuksen tunnustamiseksi. Koska tarjotussa lähteessä ei ole väitettyä tietoa, lähdepyyntö on edelleen aiheellinen. Kalamies on kuitenkin poistanut lähdepyynnön jo kahteen kertaan. Jos oikeata lähdettä ei löydy, väite on syytä poistaa. --Jmk 23. syyskuuta 2008 kello 23.59 (EEST)

Artikkelin kehittämisestä

Artikkelia tulee kehittää keskustellen, ei muokkaussotien. Keskustelua eivät ole tiuskaisut muokkausyhteenvedoissa. Lisäksi voitte lopettaa vandalismi- ym. mallineiden lätkimisen toistenne keskustelusivuille, eriävä näkökulma artikkelin kehittämisestä ei ole vandalismia. -- Piisamson 23. syyskuuta 2008 kello 23.35 (EEST)

Kalamies näkyy hermostuneen siitä, että artikkelia lähdettiin kehittämään, ja rupesi kumoamaan muutoksia täysin sokkona. Sellainen toiminta kyllä jo lähestyy vandalismia. Toivotaan, että sokkopalautukset loppuvat. --Jmk 23. syyskuuta 2008 kello 23.42 (EEST)

En hermostunut kehittämisestä vaan alikehittämisestä eli siitä, että artikkelia alettiin palauttamaan kivikautiseen versioon, missä siitä puuttui paljon tietoa ja lähteitä.--kalamies 23. syyskuuta 2008 kello 23.50 (EEST)

Väite, että artikkelia olisi "alettu palauttaa kivikautiseen versioon", ei pidä paikkaansa. Artikkeliin on lisätty aiheellisia lähdepyyntöjä (joita Kalamies on poistellut), vääriä lähteitä on poistettu (niitä hän on palautellut), turhaa toistoa on poistettu (sen hän palautti), ja artikkeliin on lisätty tietoa (jonka hän poisti). Mitäpä jos moinen sokkopalauttelu loppuisi; jokaiseen muutokseen tai lähdepyyntöön, josta Km. on eri mieltä, hän voinee ensin keskustelusivulla kommentoida oman mielipiteensä. Sitten harkitaan, mitä tehdään. --Jmk 24. syyskuuta 2008 kello 00.05 (EEST)

Työllisyys

Artikkelissa mainitaan "Yksi syy työnsaannin vaikeuteen on oman maan opiskelutodistuksen kelpaamattomuus Suomessa, joten heidän on aloitettava opiskelu uudestaan pyrkiessään julkishallinnon virkaan." ja "Yksityisellä puolella työnantaja arvioi kelpaako ulkomainen opiskelutodistus työhön vai ei."

• annetussa lähteessä http://www.turuntyovoimatoimisto.fi/UserFiles/File/EURES_OPAS.pdf ei sanota että yksikään somali olisi noiden syiden takia jäänyt ilman työpaikkaa

"Monen maahanmuuttajan ongelma on myös ulkomaisen ammattitodistuksen kelpaamattomuus, joten paljon ammattilaisia on työttöminä."

• annetusta lähteestä http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-03-02,104:2:442307,1:0:0:0:0:0: asia käy kyllä ilmi, mutta ei mainita että yhdelläkään somalilla olisi ollut ammattitodistusta, edes kelpaamatonta

"Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ongelma taas on se, ettei Suomessa ole tarjolla riittävästä kyllin korkeatasoista suomen kielen opetusta, jota vaaditaan työpaikan saamiseksi."

• kyllä, mutta myöskään lähde http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/koulutettu-maahanmuuttaja-j%C3%A4%C3%A4-suomessa-vaille-ty%C3%B6t%C3%A4(91269).ece ei mainitse sekään somaleista mitään

"Syitä työttömyyteen ovat myös kohtuuttomat kielitaitovaatimukset[30] ja työnantajien ennakkoluulot"

• http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajanaisen+menestys+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4+kovan+ty%C3%B6n+takana/1135238525982?ref=rss tässäkin puhutaan vain yleisesti maahanmuuttajista, somaleita ei myöskään tässä mainita sanallakaan.

"Peräti 38 prosenttia suomalaisista ilmoittaa suhtautuvansa kielteisesti ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen."

• http://www.intermin.fi/intermin/vvt/home.nsf/files/equal_yhteisoaloiteohjelma/$file/equal_yhteisoaloiteohjelma.pdf ei sanallakaan mainita että myöskään tämä seikka olisi syynä juuri somalien työttömyysluvuille

Toisin sanottuna koko työllisyyttä käsittelevä kappale lukuunottamatta arviota työttömien somalien määrästä perustuu lähteiden vääristelyyn melko törkeällä tavalla. Lähteitä on lukuisia, mutta yhdessäkään ei mainita että yksikään somali olisi jäänyt ilman töitä näiden takia. On toki mahdollista että näin on, mutta siitä ei ole mainintaa, ja omien arvioiden tekeminen ei sovellu Wikipedia-artikkeliin. Hieman kärjistetysti sanottuna kappale yrittää antaa lukijalle vaikutelman, että somalit olisivat jokin erityisen koulutettu väestöryhmä, jonka suuret työttömyysluvut ovat vain seurausta Suomen byrokratiasta ja kantaväestön asenteista. Tämä on ilmeisen virheellinen, kun otetaan huomioon ko. väestöryhmän suuri lukutaidottomuus ja äärimmäisen alhainen koulutustaso. Yhtä tärkeää kuin lähteiden merkitseminen, edes siinä tapauksessa että ne vastaisivat artikkelin tietoja, on itse artikkeliteksti ja miten asiat siinä esitetään. Poistan nyt ko. kohdat artikkelista asiaankuulumattomina. Niiden palauttamisesta on syytä käydä keskustelua ja olla erittäin hyvät perusteet. --SM 24. syyskuuta 2008 kello 00.00 (EEST)

Olen samaa mieltä. Suomessa asuu noin 200 000 ulkomailla syntynyttä tai ulkomaalaistaustaista henkilöä. Siitä määrästä 10 000 somalia on vain 5 %. --Korttelikranaatti 24. syyskuuta 2008 kello 00.41 (EEST)

Väite "Työministeriön arvion mukaan 53 prosenttia työikäisistä Suomessa asuvista Somalian kansalaisista oli työttömiä vuonna 2007" ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa. Työttömyysprosentti ilmoitetaan osuutena työvoimaan kuuluvista eikä koko väestöstä. Esim. vuonna 2005 oli taulukon mukaan Somalian kansalaisista työvoimaan kuuluvia 1345 kpl ja heistä työttömiä 59 % (työllisiä siis, jos nyt oikein laskin, 41 % eli noin 551 kpl). Olisiko ideoita, miten nämä prosentit saisi ilmoitettua tekstissä oikein, mutta samalla ytimekkään selkeästi niin että normaali ihminen ymmärtää ne kertalukemalla. --Jmk 24. syyskuuta 2008 kello 00.50 (EEST)

... eipäs, kun väite olikin oikein muotoiltu, siinähän sanotaan työikäisistä (ei siis kaikista kansalaisista). Tätä kohtaa ei siis tarvitsekaan korjata! --Jmk 24. syyskuuta 2008 kello 00.54 (EEST)

Suuri turvapaikanhakijaryhmä

Artikkelissa kerrotaan ("yllättäen" kalamiehen lisäys) somalien olevan Suomen suurin turvapaikanhakijaryhmä. Lähdettä väitteelle ei ole "yllättäen" aivan vielä löytynyt. Tarkistin asiaa itse ja huomasin, että vuonna 2006 bulgarialaiset olivat suurin turvapaikanhakijaryhmä [3], vuonna 2005 taas bulgarialaiset [4], vuonna 2004 entisen Jugoslavian asukit [5] kuten myös vuonna 2003 [6]. En tiedä miten tilanne on viime vuosina kehittynyt, mutta lauseen voisi muotoilla niin, että somalit ovat kuuluneet vuosia suurimpien turvapaikanhakijaryhmien joukkoon. --Korttelikranaatti 27. syyskuuta 2008 kello 11.35 (EEST)

Kuulostaa mainiolta. Eikun vaan muokkaamaan artikkelia. --Joonasl (kerro) 27. syyskuuta 2008 kello 11.44 (EEST)

Mietin tässä uutena käyttäjänä lähteistystä. Lätkinkö kaikki maahanmuuttoviraston raportit lauseen perään? Niitä on kuitenkin kymmenisen kappaletta. Entä termi "vuosia"? Erittelenkö ne vuodet jotka Maahanmuuttoviraston nettiraportit kattavat? Totuushan kuitenkin on, että somalit ovat olleen suurimpien turvapaikanhakijaryhmien joukossa niinäkin vuosina, joita raportit eivät kata. --Korttelikranaatti 27. syyskuuta 2008 kello 11.51 (EEST)

Linkit kaikkiin raportteihin voi laittaa samojen <ref></ref>-tagien sisään, jolloin ne näkyvät vain yhtenä yläviitteenä. Mielestäni tässä tapauksessa linkit niihin raportteihin on täysin riittävä lähteistys. Jos joku on erimieltä, keskustellaan sitten lisää.--Joonasl (kerro) 27. syyskuuta 2008 kello 15.32 (EEST)

Tässä lista raakamuodossaan. Millä tavalla osoiteet saa erotettua niin, että ne näkyvät kuitenkin lähdeosiossa erillisenä klikattavina linkkeinä?

<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.migri.fi/download.asp?id=Turvapaikanhakijat+kansalaisuuksittain+1997%2D2003;667;{420E3B70-66E1-4B3F-AC89-41E0C1E561BE} http://www.migri.fi/download.asp?id=Turvapaikanhakijat+2003%2D2005;1217;{586DC72E-1B18-4F91-8C9B-7F15272EB70E} http://www.migri.fi/download.asp?id=Turvapaikanhakijat+2004%2D2006;1184;{E2F51DE5-BB72-4570-8A5C-F64D912A5F5F} http://www.migri.fi/download.asp?id=Turvapaikanhakijat+2007;1233;{ED29EEF6-3348-4D06-9574-A6BAD9AFAA22} http://www.migri.fi/download.asp?id=tp%2Dhakijat+2008;1334;{52458940-7CE1-4E44-A790-A2A863830BFE} | Nimeke= Maahanmuuttoviraston turvapaikanhakijatilastot vuosilta 1997-2008 }}</ref> --Korttelikranaatti 27. syyskuuta 2008 kello 16.27 (EEST)

Parempi laittaa suoraan useampi {{Verkkoviite}}-malline vaikka <br/>-tageilla eroteltuna saman <ref></ref>-tagin sisään. Näin minä ainakin olen tehnyt useassa artikkelissa. Tällöin tulee yksi alaviite,jossa on selkeästi listattu useita lähteitä. --Joonasl (kerro) 27. syyskuuta 2008 kello 17.43 (EEST)

Lähde tarkemmin

Toisin kuin käyttäjä Kalamies väittää, nuo rikosmäärät kyllä löytyvät annetusta lähteestä kun syöttää oikeat muuttujat. Valitettavasti tuloksiin ei pysty linkittämään. Ainoastaan diagrammiin [7] pystyy, mutta tuosta ei näe yhtä tarkkaa lukemaa. --SM 2. lokakuuta 2008 kello 22.30 (EEST)

En sanonut ettei niitä löydä, vaan etten itse niitä löytänyt. Mitkä ovat ne oikeat muuttujat, ja voisiko ne kirjoittaa suomeksi lähdeviitteeseen?--kalamies 2. lokakuuta 2008 kello 22.34 (EEST)

"Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli 1 459 Somalian kansalaisen tekemää rikosta, joista 1 241 tapauksessa oli kyse rikoslakia vastaan tehdystä rikoksesta" tuossahan ne on melkein sanottukin, mutta väännetään nyt vielä rautalangasta: 1. Vuosi: 2007, 2. Kunta: Kunnat yhteensä, 3. Rikos: kaikki rikokset, tai jos haluaa nähdä nuo 1241 rikoslakia vastaan tehtyä rikosta, niin siinä tapauksessa rikoslakia vastaan tehdyt rikokset, 4. Tiedot: Kansalaisuus Somalia. Voit kokeilla itse ja jos ymmärrät tietokoneista enemmän kuin minä, katsoa olisiko mahdollista jotenkin saada suora linkki tulossivulle. --SM 2. lokakuuta 2008 kello 22.38 (EEST)

En usko tietäväni, mutta voihan sitä kokeilla. taisin unohtaa tuon viimeisen kohdan, kun en löytänyt ko tuloksia.--kalamies 2. lokakuuta 2008 kello 22.41 (EEST)

Suora linkki: [8] ja toinen [9] --Korttelikranaatti 2. lokakuuta 2008 kello 22.43 (EEST)

Kerran osaat, voisit laittaa nyt nuo lähteet artikkeliin tarkemmin ja kumpaankin kohtaan. --SM 2. lokakuuta 2008 kello 22.45 (EEST)

Mikäs siinä, vaikka tuo kalamiehenkin lisäys on hyvä. Siinä tulee samalla tuo ohjelma esiin, jolla voi laskea muidenkin vuosien tietoja. --Korttelikranaatti 2. lokakuuta 2008 kello 22.51 (EEST)

Kun konteksti on "yliedustus", niin absoluuttiset luvut sopivat siihen huonosti. Laitoin edes jonkinlaiseksi vertailukohteeksi Suomen kokonaisrikollisuusmäärän siltä lähivuodelta, jolta se netistä löytyi. --ML 2. lokakuuta 2008 kello 22.52 (EEST)

Hannu Niemen tilastoista löytyy muistaakseni se yliedustuskerroin. Ehdotan sen käyttöä rikosten lukumäärän sijaan. --Korttelikranaatti 2. lokakuuta 2008 kello 22.56 (EEST)

Kappaleen nykymuotoilu antaa jo nyt tilastoihin nähden hieman myönteisen kuvan somalirikollisuudesta. Tämä yliedustushan on voimakkainta erityisesti vakavimmissa rikoksissa kuten ryöstöissä ja väkivaltarikoksissa. Nämäkin tiedot saa kyllä kiinnostunut lukija ongittua tuosta samasta Statfin-palvelusta. --SM 2. lokakuuta 2008 kello 22.58 (EEST)

Olisiko paras ottaa artikkelista pois esimerkkirikos, ryöstö, ja sen lukumäärätä? Artikkelissa on jo kerrottu yleiset luvut ja yhden esimerkin valinta on aina mielivaltaista ja osatotuus. Osatotuus taas on pahin valhe. Samulili 2. lokakuuta 2008 kello 23.03 (EEST)

Olisi, kokonaisluvut ovat tärkeitä. mutta yksittäistapausten esiinnostaminen on mielivaltaista ja riippuu siitä mitä asian esiin nostava käyttäjä haluaa esimerkillään korostaa.--kalamies 2. lokakuuta 2008 kello 23.07 (EEST)

Toisaalta on kuitenkin huomionarvoista jos ryhmä on erityisen kunnostautunut jollakin tietyllä rikollisuuden alalla. Toisin sanottuna "valhe" olisi myös tällaisten tietojen hukuttaminen muun ei niin huomionarvoisen tiedon sekaan.--SM 2. lokakuuta 2008 kello 23.09 (EEST)

Myös seuraava Niemen tutkimuksen kohta pitäisi lisätä:"Samalla on kuitenkin myös todettava, että eri kansalaisuusryhmien rikosten määrää osoittava suhdeluku ja eri kansallisuuksien keskinäinen järjestys näyttävät pysyvän vuodesta toiseen melko samanlaisina." Nyt olen liian väsynyt lisäämään mitään. --Korttelikranaatti 2. lokakuuta 2008 kello 23.20 (EEST)

Jos joku ryhmä on "kunnostautunut" tietyssä jutussa sen voi toki kertoa, mutta silloin pitää sanoa että tämä on erityistapaus. Ei sanoa että esim tässä, ikäänkuin tilanne olisi yhtä huono kaikilla aloilla--kalamies 2. lokakuuta 2008 kello 23.23 (EEST)

Korttelikranaatti poisti artikkelista kohdan somalian kansalaisten, koska lähteessä puhutaan somaleista. Kuitenkin tilastoja on vain eri kansalaisten kuten somalian kansalaisten ja suomen kansalaisten tekemistä rikoksista, eli turun sanomien artikkelissa puhutaan somalian kansalaisista vaikka se on arkisesti lyhennetty vain somaleiksi. Etniseltä taustaltaan somalialaisia olevat suomen kansalaiset kun ovat suomalaisia. Myös tilastoissa.--kalamies 3. lokakuuta 2008 kello 11.55 (EEST)

Näinhän se on. Suomessa ei muiden sivistysmaiden tapaan jostain syystä tilastoida lainkaan etnistä koostumusta vaikka muuten väestötilastot ovatkin maailman tarkimpia. Tämä vaikeuttaa myös tämän artikkelin kirjoittamista. Jos tuossa lähteessä somaleilla tarkoitettiin vain Somalian kansalaisia, niin on syytä rikostilastot huomioon ottaen olettaa, että tosiasiassa somalien (Somalian ja Suomen kansalaiset somalit) kokonaisosuus on vielä paljon merkittäämpi? --SM 3. lokakuuta 2008 kello 12.08 (EEST)

Myös ulkomaalaistausta (missä maassa on syntynyt) tilastoidaan, vaikka sitä ei nettitilastoista löydykään. Jos ainoastaan Somalian kansalaiset tekisivät 12 % ryöstöistä, nousisi kaikkien somalien tekemien ryöstöjen osuus vielä korkeammaksi. Minusta on parempi pysyä tuossa Turun Sanomien ilmoittamassa tiedossa (somalit = 12 %) eikä potentiaalisesti ja lähdettä tulkiten liioitella somalien rikollisuutta (vain Somalian kansalaiset = 12 %). --Korttelikranaatti 3. lokakuuta 2008 kello 12.10 (EEST)

Tottakai se missä maassa on syntynyt tilastoidaan, mutta ei etnisiä taustoja tilastoida kun rikoksia tilastoidaan, vaan kuten kaikista noista tilastoista selviää, rikostilastoihin laitetaavn vain rikoksen ja kansalaisuuden mukaan. Tietenkin ongelma on, tuon turun sanomein artikkelin kohdalla, että somalit voi sekä tarkoittaa somalian kansalaisia, että etniseltä taustaltaan niitä olevia tai sitten vain somalian kansalaisia. tosin kun meillä ei ole kuin tuo artikkeli, emme valitettavasti voi lähteä sitä tulkitsemaan koska se oli uutta tutkimusta, enkä siksi artikkelia muuttanutkaan vaan kirjoitin vaan tänne. Tietenkin ideaalitapaus olisi jos löytäisimme lähteen josta selviäisi ketä tuolla 12% oieastaan tarkoitetaan. Mutta enen sitä joutunemme tyytymään turun sanomien artikkeliin ja sen ympäripyöreään lauseeseen somalit.--kalamies 3. lokakuuta 2008 kello 12.16 (EEST)

Toisaalta onhan siinä mainittu toisen etnisen ryhmän, romanien osuus myös, vaikkei tilastokeskus heidänkään rikoksiaan tilastoi.

Yritin tuolta Statfin-palvelusta vähän etsiä tietoja aiheesta. Sen mukaan vuonna 2007 poliisin tietoon tuli 1 581 ryöstöä ja 203 törkeää ryöstöä, kun taas Turun Sanomien mukaan 1 796 ryöstörikosta, joista 209 oli törkeätä. Statfin-palvelun mukaan Somalian kansalainen oli ryöstön tekijänä 33 kertaa ja törkeän ryöstön tekijänä 5. Eli melko ristiriitaista tietoa Turun Sanomien jutun kanssa. --SM 3. lokakuuta 2008 kello 12.23 (EEST)

Ei, vaan 33 Somalian kansalaisista syyllistyi ryöstöihin. Yksi tekijä on voinut syyllistyä ryöstöön vaikka 100 kertaa. --Korttelikranaatti 3. lokakuuta 2008 kello 12.30 (EEST)

Höpöpedistit taas hakoteillä. Martti Lehden "Ryöstörikoskatsaus 2007" löytyy täältä: http://www.optula.om.fi/42469.htm. Ei pitäisi käyttää epämääräisiä lehtiartikkeleita lähteenä, kun itse tutkimus on julkaistu jo 15. 2. Po. vuosi on oikeasti 2005 ja 12% koskee somalinkielisiä. Korttelikranaatti on pielessä myös tuon StatFin-tulkintansa kanssa. Rikosten kirjaantuminen ei ole aivan yhtenäistä, mutta kyllä nuo luvut tarkoittavat, että Somalian kansalainen on ollut epäiltynä 33 kertaa eli kyseessä voisi vaikka olla yksi henkilkö, joka on ollut epäiltynä 33 ryöstöstä tai 3 henkiköä, jotka ovat olleet epäiltynä samoista 11 ryöstöstä. Saas nähdä kuinka pian korjaukseni ja lisäykseni on taas poistettu/väärennelty lähteitä lukemaan kykenemättömien toimesta.82.181.25.250 20. marraskuuta 2008 kello 21.27 (EET)

Järjestöt

Onko yhteen järjestöön kohdistuva rikosepäily millään tavalla asiallinen tieto? Nythän se on peräti pääsisältönä ja selvästi pyrkii todistamaan/vihjaamaan, että aktiivisen järjestötoiminnan motiivi on epärehellinen.82.181.25.250 21. marraskuuta 2008 kello 12.40 (EET)

Poistin Maahanmuuttajien Tuki Ry:n rikosepäilyä koskevan kohdan, koska se ei kerro somalialaisten järjestötoiminnasta ja sen luonteesta mitään. Lisäsin tietoa somaliliitosta ja pyydetyn lähteen. Miksi Kanava Nuoriso ry:tä koskeva kohta on poistettu? Kohdassa kerrottiin viitteiden kanssa, mitä järjestö tekee. Kohta olisi havainnollistanut ja konkretisoinut hyvin somalialaisten järjestötoiminnan spektriä. 62.120.110.158 22. elokuuta 2009 kello 00.50 (EEST)

Millä tavalla Kanava liittyy artikkeliin Suomen somalit? Yhdistys on sivujensa mukaan nuorisoyhdistys, jonka jäsenistöstä pääosa on maahanmuutajia. Somaleita ei kuitenkaan järjestön esittelyssä mainita. Yhdistyksessä todennäköisesti on myös somalijäseniä, mutta niin on SAK:ssakin. Sivuilla on tarkoitus esitellä somaliyhdistyksiä, ei yhdistyksiä joissa on somalijäseniä.

Miksi merkittävän somaliyhdistyksen laaja huijausvyyhti ei kerro mitään somalien järjestötyöstä? Se kertoo oleellisen paljon ainakin kyseisen järjestön toiminnasta. Ei täällä sensuroida ikäviä tietoja mistään yhdistyksestä.

Lopeta myös termin "somali" korvaaminen termillä "somalialainen". Somali on etnisen ryhmän jäsen ja somalialainen taas jonkun maan kansalainen. Terminologian oikean käyttötavan huomaat jo otsikosta. Tämä artikkeli kertoo Suomen somaleista. Somalialaisista voi kertoa artikkelissa Somalia. --Ivan 22. elokuuta 2009 kello 13.23 (EEST)

Ali Qassimin aktiivisuus järjestötyössä on mainitsemisen arvoinen ja lähteiden tukema tosiasia. Onko jokin syy, miksi jotkut haluaisivat nyt siivota vähin äänin hänet näkymättömiin? --Jmk 22. elokuuta 2009 kello 13.53 (EEST)

Somalit ovat Somalimaassa eli Somalian pohjoisosassa asuva/sieltä kotoisin oleva etninen ryhmä. Somalialaiset puolestaan ovat Somalian valtion alueelta tulleita ihmisiä useista eri etnisistä ryhmistä. Suurin osa Suomessa asuvista somalialaisista tulee muualta kuin Somalimaasta. Itse asiassa koko artikkeli pitäisi nimetä "Suomen somalialaiset". Syyllistytään asiavirheeseen, mikäli termejä ei korjata näissä yhteyksissä missä korjaukset on tehty. Lukekaa Tiilikaisen kirja ja perehtykää asioihin.

Artikkelin järjestökohta käsittelee Suomen somalialaisten järjestötoimintaa. Maahanmuuttajien tuki ry ei ole "somaliyhdistys". Maahanmuuttajien tuki ry järjesti sanojensa mukaan esimerkiksi kehitysyhteistyötoimintaa Filippiineillä. Vaikka järjestössä toiminut Ali Qassim on somalialainen, tulisi häntä koskevat seikat siirtää artikkeliin "maahanmuuttajajärjestöt" tai Ali Qassimia varten oma artikkeli. Tai sitten Kanava Nuoriso Ry - artikkeli pitää olla kohdassa myös, tasapuolisuuden vuoksi.

Mikäli Maahanmuuttajien tuki Ry- kohta jätetään nykyisessä laajuudessaan paikoilleen, mutta kaikki muu maahanmuuuttajajärjestöjen (esimerikiksi Kanava Nuoriso ry) otetaan pois, artikkeli ei ole enää neutraali, vaan tahallisen tarkoitushakuinen pyrkimyksenä osoittaa että somalialaisten järjestöt huijaavat rahaa. Se olisi melkein sama jos pahamaineinen Syöpäsairaiden Tuki ry mainittaisiin merkittävimpänä syöpäjärjestönä Suomessa. Kanava Nuoriso Ry- artikkelia ei olisi tullut ottaa pois, vaan pyytää laittamaan parempi lähde: järjestö on käytännössä suurimmaksi osaksi somalialaisista koostuva, ja sen johtohahmot ovat kaikki somalialaistaustaisia. 194.252.5.66 22. elokuuta 2009 kello 15.48 (EEST)

Somaleja on Somalian väestöstä 95 %. Tämä artikkeli koskee Suomen somaleja eli niitä henkilöitä, jotka ovat etniseltä taustaltaan somaleja ja jotka asuvat Suomessa. Voit tehdä uuden artikkelin Suomen somalialaisista eli niistä henkilöistä, jotka ovat Somalian kansalaisia, mutta jotka asuvat/oleskelevat Suomessa. En kuitenkaan usko, että tällaista artikkelia säilytetään. Somalian kansalaisille riittää artikkeli Somalia ja sen erillinen väestöosio.

Kanavan kohdalla ei ollut mitään mainintaa siitä, että toimintaa pyörittävät somalit. Jos lisäät tietoa, etsi sille myös kunnolliset lähteet. Opettele myös tekstien sisennys. Se tapahtuu kaksoispisteillä. Oikeanlainen sisennys helpottaa keskustelun seuraamista. --Ivan 22. elokuuta 2009 kello 16.28 (EEST)

Kanavan kohdalle lisätty viitteet siitä, että toimintaa pyörittävät somalit. Mikäli kohta kaipaa korjausta, laittakaa merkintä toivottavasta lähdeviittauksesta älkääkä poistako koko kohtaa heti ensi alkuun. 62.120.208.184 22. elokuuta 2009 kello 18.33 (EEST)

Keskustelun seuraamista helpottaisi myös, jos rekisteröisit itsellesi käyttäjätunnuksen etkä keskustelisi usealla IP:llä. Samalla et tulisi paljastaneeksi sitä, että tästä artikkelista poistetaan tietoa ulkoasiainministeriön koneilta.--Ivan 22. elokuuta 2009 kello 19.37 (EEST)

Muokkaaminen ilman käyttäjätunnusta on sallittua miltä tahansa koneelta silloin, kun muokkaamiseen on perustellut syyt. Maahanmuuttajien Tuki Ry:tä koskevan kohdan poistaminen "Suomen somalit"- artikkelin alta on edelleen aiheellista, koska järjestö ei ollut "somalijärjestö", ei koostunut yksinomaan somaleista eikä kohdistanut toimintaansa vain somaleille. Suomen somalit- artikkeli käsittelee suomen somaleja, ja sen "järjestöt"-alakohta somalien järjestöjä. Maahanmuuttajien Tuki Ry pitäisi mainita artikkelissa, jonka nimi olisi esimerkiksi "Maahanmuuttajajärjestöt Suomessa". Syytökset "sensuroinnista" tai "ikävän tiedon" poistamisesta ovat täysin vailla mitään pohjaa. Kyse on vain siitä, että tieto pitäisi laittaa sinne -toiseen artikkeliin - missä sen kuuluu olla. Toisaalta yksittäiset rikosepäilyt ja rikostapaukset - niin kuin Espoon junatyttökin joka on jo poistettu - ovat uutismaisia seikkoja joiden tarpeellisuutta tietosanakirjassa tulee miettiä, ainakin wikipedian ohjeiden mukaan. 62.120.208.184 22. elokuuta 2009 kello 21.03 (EEST)

Lähdeiden tarkennus

Poistan turhat tarkennuspyynnöt kohdasta syrjintä+rikollisuus sillä sivunumerot lukevat lähteessä, Martti Lehti. Ryöstörikoskatsaus 2007. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: sivut 31-32, 34-37. J.K Nakkila 8. joulukuuta 2008 kello 21.05 (EET)

tarkta sivunumerot pitäisi laitta eri väitteiden perään, epämääräiset 6 sivua kaikille mahdollisille eri väitteille ei riitä, varsinkin kun itse yrittäessäni tarkistaa eri väitteitä en löytänyt ko sivuilta lähdeaineistoa joka tukisi eräitä artikkelin väitteitä, joten kyllä pitäisi saada tarkka sivunumero eri väitteille.--kalamies 9. joulukuuta 2008 kello 22.15 (EET)

Olit poistanut tiedon siitä, että ryöstöissä on tyypillisesti useampi kuin yksi tekijä (s. 31-32). Tämä yhdessä sen kanssa, että sama henkilö on usein epäiltynä useammasta rikoksesta, on kuitenkin olennaista. Esim. myöhemmin viitatun HS:n jutun perusteella 2005 kahteenkymmeneen nuoreen kohdistui yli sata epäilyä. Tämä lukumäärä ei ole siis sen kummemmin epäiltyjen henkilöiden kuin ryöstöjenkään määrä. Jos viisi henkilöä tekee kaksi ryöstöä, niin se näkyy rikostilastoissa kymmenenä epäilynä. Tämä kerrotaan kyllä Lehdenkin tutkimuksessa (sivu 35: alaviitta 9). Artikkelista pitäisi jollain tapaa selkeästi ilmetä, minkä verran rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä oikeasti on.82.181.25.250 23. joulukuuta 2008 kello 14.29 (EET)

Koulutus

Miksei artikkelissa voi sanoa somalien opiskelevan vähemmän kuin muiden maahanmuuttajien? Mikseivät luvut paina yhtä paljon kuin sanat? J.K Nakkila 16. helmikuuta 2009 kello 23.25 (EET)

Etsi väitteelle selkeä lähde. Vain selkeästi lähteistettyjä väitteitä voi esittää asioista, joista voi olla ristiriitaisia näkemyksiä. Antamasi taulukko yksinään ei tuota asiaa kerro. Hyvin yksinkertaisia ja ilmiselviä laskelmiakin voi parin lähteen kautta tehdä, mutta mitään uutta tutkimusta (ja arvailua) ei hyväksytä. --Aulis Eskola 17. helmikuuta 2009 kello 12.03 (EET)

Alunperin tekstissä oli lähde myös soamlien osuuten väetöstä, mutta se poistettiin. Ja onko kahden tilaston lukujen vertailu "uutta tutkimusta"? J.K Nakkila 17. helmikuuta 2009 kello 12.21 (EET)

Lukuja voi verrata ja niillä voi laskea ilman että mennään uuden tutkimuksen puolelle, jos päätelmät ovat "ilmiselviä" ja kiistattomia. Pelkällä somalien osuudella väestöstä ja somalien tietynlaisen opiskelun määrällä ei kuitenkaan tässä pärjää - opiskelua kun voi olla kovin monen muotoista ja pitäisi tutkia vertaillen eri kansanryhmistä hyvin samanlaisessa elämäntilanteessa olevien toimintaa, jotta "opiskeluahkeruus" selviäisi. Pitäisi siis lähinnä löytää lähde, jossa tuollainen vertaileva tutkimus olisi tehtynä ja rätkäistä se lähteeksi. --Aulis Eskola 17. helmikuuta 2009 kello 16.29 (EET)

Somalian lippu vai ei?

Mielestäni Somalian valtion lippu ei kuulu edustamaan Suomen somaleita ryhmänä. Perusteluita on useita: 1) Pitäisikö kaikkien etnisten vähemmistöjen kohdalla etsiä valtion lippu mikäli heillä ei ole omaa diaspora-, järjestö- tms. lippua? Esimerkiksi tulisiko suomenjuutalaisista kertovassa artikkelissa olla Israelin lippu? Tai suomenruotsalaisista Ruotsin lippu? 2) Somalia on käytännössä kahdessa osassa: Somalia ja Somalimaa. 3) Somalijärjestöjä on useita ja yhdellä niistä on oli jossain sivun sisällä yhdessä kohti somalilippu heilumassa. Ei siis mitään suurempaa tai virallisempaa. --Peltimikko 17. toukokuuta 2009 kello 18.39 (EEST)

Kannatan lipun poistamista. Tilalle vaikka kuvia tunnetuista Suomen somaleista jos mahdollista. --A333 12. joulukuuta 2009 kello 16.25 (EET)

Yksittäistapaus

Voiko yhden yksittäisen tapauksen (Espoon junatyttö) perusteella kirjoittaa kokonaisen kappaleen lapsiin kohdistuvan rasismin kasvusta ja siitä huolestumisesta. Muutenkin erirotuisten lasten määrä on maassamme kasvanut mm. adoption myötä ja mielestäni lapsiin kohdistuva rasismi on ennemminkin vähentynyt. Muutenkaan tuosta asiasta ei sen erikoisemmin mielestäni huolestuttu, tapaus ainoastaan uutisoitiin sen poikkeuksellisuuden takia. Korkki74 19. toukokuuta 2009 kello 20.02 (EEST)

Muokkaa rohkeasti. --qWerk 19. toukokuuta 2009 kello 20.06 (EEST)

Jotenkin pelottaa että jos tätä menee muokkaamaan niin heti on rasisti :) Korkki74 19. toukokuuta 2009 kello 20.07 (EEST)

Sama kirjoittaja taisi lisätä tapauksesta maininnan muistaakseni kahdeksaan eri artikkeliin... --Otrfan 19. toukokuuta 2009 kello 20.08 (EEST)

Otin kohdan pois. Kyllä mielestäni Suomessa on jo totutti niin hyvin ulkomaalaisiin ettei tuollaisesta kannata mainita.Korkki74 19. toukokuuta 2009 kello 20.10 (EEST)

Omituista junatytön tapauksessa on se, että tekijää ei saatu kiinni, hänestä ei saatu turvakamerakuvaa eikä tapauksella ollut silminnäkijöitä. Lähteenä oli vain somalitytön kertomus. Eli jos meinaatte lisätä artikkeliin rasismitapauksia, paras olla sellaisia, joista on tullut tuomio! 80.221.6.32 4. toukokuuta 2011 kello 15.20 (EEST)

Järjestöjen osuus kaikista Suomen järjestöistä

Hei, olen IP-käyttäjän kanssa samaa mieltä siitä, että somalien perustamien järjestöjen osuus Suomen kaikista järjestöistä on täysin merkityksetön tieto. Onko tämä tieto jossain lähteessä mainittu vai mistä se on keksitty artikkeliin lisätä? --Jannex (keskustelu) 6. marraskuuta 2012 kello 18.02 (EET)

Olen samaa mieltä, mutta vielä oleellisempaa on, että edeltävä virke Suomen somalit ovat perustaneet noin 40 järjestöä ei vastaa annetun lähteen tekstiä. Lähteessä [10] sanotaan: Suomessa on noin 40 somaliyhdistystä. 1997 perustettiin niiden "kattojärjestö", Suomen Somaliliitto. Tämä on aivan eri asia, ja lähteessä ei siis lainkaan puhuta siitä, kuinka monta järjestöä somalit ovat kaiken kaikkiaan perustaneet. --Ryhanen (keskustelu) 6. marraskuuta 2012 kello 18.38 (EET)

Somalien määärä 2010-2013

Päivittäkää taulukkoa somalien määrästä, uusin luku on 2010. Tilastokeskuksesta sai ainakin aiemmin kaivettua ilmaiseksi tiedot. Thank you in advance.

--88.195.116.155 27. lokakuuta 2013 kello 10.08 (EET)

Somalien työllisyys vs esim. Keniasta tulleiden työllisyys?

Somaleiden keskuudessa työttömyys on liki 70%. Kantaväestön rasismilla tämä ei selity, koska esimerkiksi Kenialaisten työttömyys on kantaväestöäkin pienempi, 7%. Kenia on Somalian naapurimaa. Jos löydätte tälle hyvän lähdeviitteen, lisätkää artikkeliin !!!

--88.192.39.165 8. kesäkuuta 2015 kello 13.11 (EEST)

Työllisyys- ja rikollisuustilastoista.

Hei, Olen itse Suomessa syntynyt somali ja tätä wiki artikkelia on masentavaa lukea. Se ei ole tarpeeksi hyvä syy että ollaan "kriittisiä" tai että "se on totuus". Miksi en näe muiden Suomen ulkomaalaisryhmien työllisyys/rikollisuustilastoja mutta vain somalien? Nämä työllisyys/rikollisuustilastot ovat Somalian kansalaisten eivätkä ota huomioon että yli puolet Suomen somaleista eivät ole Somalian kansalaisia ja se sitten vaikuttaa meihin muihin somaleihin koska peruslukija ei erota niitä toisistaan.

Olisiko järkevää tehdä niin kuin Suomen virolais tai venäläis otsikoiden tyyliin että Väestö, Historia ,Kulttuuri ja tunnettuja Suomen somaleita? Eikä mitään Katuryöstöt,Huumeet,Tyttöjen ympärileikkaus, Rasistiset rikokset ja Rikollisten karkottaminen.  –Kommentin jätti Kmkm1 (keskustelu – muokkaukset)

Joo olisi. Noin 10 vuotta sitten samaa keskustelua käytiin artikkelin Suomen venäläiset ympärillä. Wikipediassa on suositus, että laajoista muutoksista keskustellaan ensin täällä keskustelusivulla. Voit aloittaa keräämällä linkkejä tietolähteisiin, joissa kerrotaan historiasta ja kulttuurista, ja tunnetuista somaleista, vaikka tähän alapuolelle. terveisin --Tappinen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 12.40 (EEST)

On vaikea lisätä mitään uutta koska ne on jo hyvin selitetty tässä wiki artikkelissa kuten esimerkiksi Somalien diasporassa. "Osa Suomen somaleista noudattaa islamia tiukemmin kuin osa Suomen kurdeista" kuulostaa epäjärkevältä ja en tiedä mikä sen tarkoitus on. Saar-riitti olisi yksi kiinnostava kulttuuri aihe jota jotkut Suomen somalit tekevät. –Kommentin jätti Kmkm1 (keskustelu – muokkaukset)

Tuon tilalle voisi laittaa tietoa rukoushuoneista - Suomen Islam-seurakunnan jäsenet ovat pääosin tataareita, onko jossain yhteistössä Luokka:Islam Suomessa somalienemmistö. Islam Suomessa on aika vanha. Laitoin kulttuuriotsikon, uutisissa on aina juhlista joita järjestetään kun ramadan loppuu, löydätkö siihen hyvän linkin ? Ruokaperinteestä olisi myös kiva sanoa jotain. Ja perhejuhlista. Tunnettuja somaleita - luettelon aloitin myös. --Tappinen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 18.06 (EEST)

Rikollisuus-osio on tosiaan artikkelin kokonaisuuten nähden turhan laaja ja silmiinpistävä, mikä tekee artikkelista epätasapainoisen ja epäneutraalin esityksen aiheesta. Onko tuollainen osiointi ylipäänsä tietosanakirjatyyliä? Ehkäpä rikollisuuden käsittely menisi luontevammin muiden osioiden alle (esim. sosiaalinen integraatio). Vrt [11].--Olimar 17. huhtikuuta 2016 kello 20.29 (EEST)

Päivitystarpeita

Monet asiat ja numerot artikkelissa alkavat olla kymmenen vuotta vanhoja, ilmaukseista "nyt", "edelleen" ei voi hahmottaa mihin ne viittaavat. Myös painopistettä olisi syytä siirtää kertomaan Suomen somaleista, otsikon mukaan. --Tappinen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2016 kello 12.48 (EEST)

Artikkeli kaipaisi lyhentämistä. Esimerkiksi katuryöstöjä tapahtui sen verran vähän ja niistä on 10-20 vuotta, että ne tuskin ovat oleellisia. Mutta mistä tahansa ryhmästä saa kertoa myös negatiivisia asioita, esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_romanit#Romanikulttuurin_kritiikki --Vesahjr (keskustelu) 7. toukokuuta 2016 kello 20.01 (EEST)

Tämä artikkeli tuottaa vain vihaa molemmin puolin, normaali työssäkävijä/opiskelija somali alkaa vihaamaan suomalaisia ja joku random ennakkoluuloton lukija alkaa ajattelemaan somaleita rikollisiksi ja tyttöjen ympärileikkaajiksi. Rikollisuus ja syrjintä osio pitäisi kokonaan poistaa. Tuossa esimerkissäsi arvostellaan kulttuuria jota voi vaihtaa kun taas Suomen somalit osiossa "arvostellaan" ihmisryhmää jota ei voi vaihtaa. Voisin toki käydä jokaisen ihmisryhmän osiolle jauhaamaan paskaa mutta siitä ei seuraa mitään hyvää. Wkmkm1 (keskustelu) 8. toukokuuta 2016 kello 12.04 (EEST)

Wikipediaan tosiaan lisäillään liikaa negatiivisia asioita tiettyjen kohteiden mustamaalaamiseksi. Poliittisia äärilaitoja edustavat kirjoittajat yrittävät mustamaalata vastakkaista laitaa, ja tiettyjen etnisten ryhmien vihaajat kirjoittelevat ylipitkiä kuvauksia jonkin ryhmän rikollisuudesta ja muista ongelmista. Niitä voi karsia rohkeasti silloin kun ongelmateksti näyttää selvästi vihatarkoituksessa lisätyltä tai se on kasvanut ylipitkäksi, vaikka lähteenä olisikin jokin julkaistu uutista tai raportti. Mutta asiallisesti voi mainita jonkin ryhmän ongelmista tai kiistanalaisista perinteistä, kunhan säilyttää suhteellisuudentajun. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2016 kello 12.31 (EEST)

Ehkä osan poistetusta voisi laittaa artikkeliin Islam Suomessa, jolloin kritiikki kohdistuu kulttuuriin eikä väestöryhmään.--Vesahjr (keskustelu) 8. toukokuuta 2016 kello 12.56 (EEST)