Huostaanotto Suomessa
Huostaanotto on lastensuojelun toimenpide, jossa lapsi otetaan pois vanhemmiltaan tai muulta yksityiseltä huoltajaltaan yhteiskunnan hoidettavaksi.
Huostaanotto Suomessa muokkaa
Lapsen huostaanottoon voidaan Suomen lastensuojelulain mukaan turvautua vain, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
- Kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä
- Avohuollon toimenpiteet ovat riittämättömiä tai eivät ole mahdollisia
- Huostaanoton arvioidaan olevan lapsen edun mukainen toimenpide
Huostaanotto voidaan toteuttaa joko kiireellisenä turvaamistoimenpiteenä, jolloin kyse on yleensä tilapäisestä huostaanotosta, tai varsinaisena huostaanottona, joka tarkoittaa yleensä lapsen pidempiaikaista sijoittamista kodin ulkopuolelle. Huostaanotto voi olla joko suostumukseen perustuva tai kunnan sosiaalilautakunta voi toteuttaa sen tahdonvastaisesti. Mikäli lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vastustaa huostaanottoa, päätös on vahvistettava hallinto-oikeudessa.
Huostaanotto päättyy viimeistään sinä päivänä, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tämän jälkeen nuori on oikeutettu jälkihuoltoon, kunnes hän täyttää 21 vuotta. Huostaanotto voidaan lakkauttaa aiemminkin, mikäli lakkauttamisen ei katsota olevan vastoin lapsen etua. Sosiaaliviranomaisilla ei kuitenkaan ole velvoitetta tutkia huostaanoton tarkoituksenmukaisuutta sen tapahduttua.
Huostaanottojen määrät Suomessa muokkaa
Huostaanottojen määrä on kasvanut 2000-luvulla. Vuonna 2013 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 022 lasta ja nuorta, joista 10 735 oli huostaanotettuna. Vuoden aikana kiireellisesti sijoitettiin 4 202 lasta.[1] Vuosien 1995 ja 2010 välillä etenkin tahdonvastaiset huostaanotot ja kiireelliset sijoitukset lisääntyivät voimakkaasti: tahdonvastaiset huostaanotot yli kaksinkertaistuivat ja kiireelliset sijoitukset yli seitsemänkertaistuivat. Laitossijoitusten määrä on yli kaksinkertaistunut tällä aikavälillä.[2].
| Vuosi | Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0..20-vuotiaat | Huostaanotto | Näistä tahdonvastainen huostaanotto | Kiireellinen sijoitus |
|---|---|---|---|---|
| 1995 | 10 739 | 6 160 | 940 | 232 |
| 2000 | 12 673 | 6 975 | 1 226 | 362 |
| 2005 | 15 257 | 8 681 | 1 671 | 643 |
| 2010 | 17 175 | 9 681 | 2 097 | 1 730 |
Huostaanotto-ongelmat Suomessa muokkaa
Lastenhuollossa on havaittu olevan turhia asiakkaita[3]. Suomessa huostaanottoja tapahtuu usein kyseenalaisin perustein ja lastensuojelussa on monissa kunnissa ammattitaidon puutetta. Poliitikoista ainakin Päivi Räsänen ja Päivi Lipponen ovat ottaneet kantaa huostaanottoihin liittyviin ongelmiin[4].
Valtion tukea on arvosteltu perheiden tukemisen sijaan huostaanottoihin kannustavana[5][6]. Vuonna 2014 tukijärjestelmää on harkittu muutettavan[7]. Joissakin huostaanottotapauksissa lapsen psyykkinen vointi voi pikemminkin huonontua huostaanoton aikana, jolloin huostaanotto olisikin kyseenalainen toimenpide lapsen hyvinvoinnin kannalta. Vaikka huostaanoton tukitoimia lisättäisiin vastaavanlaisessa tilanteessa, saattaisivat ne pahentaa tilannetta entisestään.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Lastensuojelu 2013 (PDF) 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.2.2015.
- ↑ a b Lastensuojelu 2011, sivu 7; THL
- ↑ Hanna Heinonen: Sosiaalihuoltolain uudistus poistaisi turhaa lastensuojelun asiakkuutta (Arkistoitu – Internet Archive) Lastensuojelun Keskusliitto, 8.5.2014.
- ↑ Lapsia huostaanotetaan kyseenalaisin perustein (Arkistoitu – Internet Archive) MTV, 10.8.2010.
- ↑ Valtion tukea arvostellaan: kannustaa huostaanottoihin (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Uutiset, 19.6.2012.
- ↑ Asiantuntija: Suomessa tehdään liikaa huostaanottoja (Arkistoitu – Internet Archive) MTV, 8.1.2014.
- ↑ Huostaanotoista kunnille maksettava valtionapu muuttuu - "lastensuojelukerroin" poistuu käytöstä YLE, 17.1.2014.