Koronaviruspandemia Suomessa

osa maailmanlaajuista koronaviruspandemian levittäytymistä

Koronaviruspandemia Suomessa vuonna 2020 on osa maailmanlaajuista koronaviruksiin kuuluvan SARS-CoV-2:n levittäytymistä. Virus aiheuttaa taudin nimeltä COVID-19.

Koronaviruspandemia Suomessa
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Lähtöpaikka Wuhan, Hubei, Kiina
Ensimmäinen tapaus
Aika 28.1.2020
Paikka Inari
Tapaukset
Vahvistetut 7 398[1]
Parantuneet 6 920[2]
Kuolleet 329
Vahvistetut COVID-19 -tapaukset Suomessa n · k · m
Kunta tai sairaanhoitopiiri[a] Havaittuja tapauksia [b] Ilmaantuvuus [c]
7 414 133,89
Ylitornion vaakuna Ylitornio 29 740,17
Kolarin vaakuna Kolari 18 468,02
Reisjärven vaakuna Reisjärvi 12 441,50
Kittilän vaakuna Kittilä 28 433,91
Kiuruveden vaakuna Kiuruvesi 34 425,11
Helsingin vaakuna Helsinki 2 774 424,27
Vantaan vaakuna Vantaa 915 391,40
Kauniaisten vaakuna Kauniainen 38 387,87
Sipoon vaakuna Sipoo 76 359,00
Uudenmaan vaakuna HUS 5 412 321,0
Askolan vaakuna Askola 15 303,46
Espoon vaakuna Espoo 843 290,96
Kemin vaakuna Kemi 60 289,76
Järvenpään vaakuna Järvenpää 118 269,95
Koski Tl:n vaakuna Koski Tl 6 259,97
Lapin vaakuna Länsi-Pohjan shp 150 248,8
Tornion vaakuna Tornio 52 240,72
Pornaisten vaakuna Pornainen 12 238,33
Sotkamon vaakuna Sotkamo 23 222,52
Keravan vaakuna Kerava 81 220,37
Kirkkonummen vaakuna Kirkkonummi 83 209,67
Siuntio vaakuna Siuntio 11 179,01
Tuusulan vaakuna Tuusula 68 176,17
Nurmijärven vaakuna Nurmijärvi 72 167,47
Vetelin vaakuna Veteli 5 160,57
Paltamon vaakuna Paltamo 5 152,77
Auran vaakuna Aura 6 152,25
Hausjärven vaakuna Hausjärvi 12 145,28
Loimaan vaakuna Loimaa 23 144,88
Hyvinkään vaakuna Hyvinkää 66 142,03
Maarianhaminan vaakuna Maarianhamina 16 137,00
Porvoon vaakuna Porvoo 65 129,02
Laitilan vaakuna Laitila 11 128,09
Maskun vaakuna Masku 12 125,87
Lohjan vaakuna Lohja 57 124,01
Loviisan vaakuna Loviisa 18 121,85
Mäntsälän vaakuna Mäntsälä 25 120,65
Vihdin vaakuna Vihti 33 113,18
Inkoon vaakuna Inkoo 6 111,40
Kuhmon vaakuna Kuhmo 9 109,89
Turun vaakuna Turku 212 109,87
Eurajoen vaakuna Eurajoki 10 106,36
Raaseporin vaakuna Raasepori 29 105,32
Nivalan vaakuna Nivala 11 103,39
Iin vaakuna Ii 10 101,58
Salon vaakuna Salo 52 100,32
Muuramen vaakuna Muurame 10 98,39
Oriveden vaakuna Orivesi 9 98,27
Iisalmen vaakuna Iisalmi 20 93,60
Kainuun vaakuna Kainuun sote 65 89,9
Keminmaa vaakuna Keminmaa 7 86,64
Varsinais-Suomen vaakuna Varsinais-Suomen shp 389 80,7
Jyväskylän vaakuna Jyväskylä 110 77,25
Riihimäen vaakuna Riihimäki 22 76,41
Kajaanin vaakuna Kajaani 28 76,28
Janakkalan vaakuna Janakkala 12 73,11
Hämeenlinnan vaakuna Hämeenlinna 49 72,45
Mikkelin vaakuna Mikkeli 36 67,75
Kanta-Hämeen vaakuna Kanta-Hämeen shp 115 67,3
Ahvenanmaan vaakuna ÅHS 20 66,9
Lahden vaakuna Lahti 80 66,77
Valkeakosken vaakuna Valkeakoski 14 66,76
Lapin vaakuna Lapin shp 78 66,7
Mynämäen vaakuna Mynämäki 5 65,33
Vaasan vaakuna Vaasa 44 65,05
Hollolan vaakuna Hollola 15 64,08
Lopen vaakuna Loppi 5 63,87
Sastamalan vaakuna Sastamala 15 61,79
Tampereen vaakuna Tampere 140 58,79
Uudenkaupungin vaakuna Uusikaupunki 9 57,98
Päijät-Hämeen vaakuna PHHYKY 121 57,6
Pohjois-Savon vaakuna Pohjois-Savon shp 138 56,5
Orimattilan vaakuna Orimattila 9 56,24
Pirkkalan vaakuna Pirkkala 11 56,06
Keski-Suomen vaakuna Keski-Suomen shp 140 55,4
Etelä-Savon vaakuna Essote 53 53,6
Paraisten vaakuna Parainen 8 52,87
Kuopion vaakuna Kuopio 62 51,98
Pirkanmaan vaakuna Pirkanmaan shp 263 51,1
Jämsän vaakuna Jämsä 10 49,55
Ylöjärven vaakuna Ylöjärvi 16 48,11
Äänekosken vaakuna Äänekoski 9 47,96
Nokian vaakuna Nokia 16 47,16
Kaarinan vaakuna Kaarina 16 47,15
Oulun vaakuna Oulu 95 46,23
Kangasalan vaakuna Kangasala 14 43,93
Seinäjoen vaakuna Seinäjoki 28 43,90
Rauman vaakuna Rauma 17 43,36
Forssan vaakuna Forssa 7 41,42
Rovaniemen vaakuna Rovaniemi 25 39,66
Kurikan vaakuna Kurikka 8 38,69
Kempeleen vaakuna Kempele 7 38,14
Kotkan vaakuna Kotka 19 36,45
Savonlinnan vaakuna Savonlinna 12 36,39
Keski-Pohjanmaan vaakuna Soite 28 36,2
Pohjois-Pohjanmaan vaakuna Pohjois-Pohjanmaan shp 144 35,1
Pohjanmaan vaakuna Vaasan shp 58 34,2
Satakunnan vaakuna Satasairaala 72 33,2
Kymenlaakson vaakuna Kymsote 54 32,8
Etelä-Savon vaakuna Sosteri 13 32,3
Naantalin vaakuna Naantali 6 31,07
Porin vaakuna Pori 26 30,98
Haminan vaakuna Hamina 6 29,83
Lempäälän vaakuna Lempäälä 7 29,76
Varkauden vaakuna Varkaus 6 29,32
Kouvolan vaakuna Kouvola 24 29,23
Heinolan vaakuna Heinola 5 26,79
Pietarsaaren vaakuna Pietarsaari 5 26,03
Liedon vaakuna Lieto 5 25,01
Etelä-Pohjanmaan vaakuna Etelä-Pohjanmaan shp 48 24,8
Lappeenrannan vaakuna Lappeenranta 18 24,78
Etelä-Karjalan vaakuna Eksote 24 18,8
Pohjois-Karjalan vaakuna Siun sote 29 17,6
Joensuun vaakuna Joensuu 13 16,92
Kokkolan vaakuna Kokkola 8 16,78
Lähde: THL: Koronakartta
Päivitetty 29.7.2020
Huomiot
  1. Sairastuneen kotikunnan mukaan.
  2. Vain kunnat, joissa on vahvistettu vähintään viisi tapausta.
  3. Tapauksia 100 000:a asukasta kohden.

6. elokuuta 2020 mennessä Suomessa oli 7 554 vahvistettua tartuntaa. Näistä 22 oli uusia. Sairastuneista kolme oli sairaalahoidossa, eikä ketään tehohoidossa. Ainakin 331 henkilöä on kuollut tartuntaan.[3]

Eniten tartuntoja on toistaiseksi ollut Uudenmaan maakunnan alueella.[4][5]

Epidemian edetessä Suomeen alkuvuodesta 2020, kävi ilmi, että Suomen valmistautuminen pandemiaan oli ollut puutteellista ja tämän epidemian alussa haparoivaa.[6] Sairaaloissa ilmeni pulaa varusteista ja henkilöstöstä.[7][8]

Maaliskuussa arvioitiin, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tulee venymään äärirajoilleen. Tilanne eteni kuitenkin odotettua lievemmin tiukkojen rajoitusten takia.[9][10][11][12][13] Rajoituksia säädettiin lakitasolla että asetuksina, jonka lisäksi annettiin vahvoja suosituksia.

Suomessa oli voimassa valmiuslaki 17. maaliskuuta 2020 – 15. kesäkuuta 2020[14][15] Tämän seurauksena muun muassa julkisten kokoontumisten enimmäisiä sallittuja ihmismääriä rajoitettiin ja kouluissa siirryttiin etäopetukseen.[16]

Rajoitustoimet aiheuttivat monenlaista haittaa. Pandemian aiheuttamat talousvaikeudet kohdistuivat eniten muun muassa ravintola- ja[17] matkailualoille.[18][19][20] Yritykset lomauttivat työntekijöitään ja ihmisiä jäi työttömiksi.[21]

Tilanne näytti vakautuvan huhtikuussa, jolloin Suomen tehohoitopaikkojen ennustettiin riittävän, eikä terveydenhuollon ylikuormittumisesta ollut merkkejä.[22]

Touko-kesäkuussa purettiin useita rajoitustoimia. Siirryttiin hybridistrategiaan, jossa ajatuksena on testaaminen, jäljittäminen, eristäminen ja hoitaminen.[23][24] Suomen hallitus ei tavoitellut laumasuojaa sairastamisen kautta.[25]

Tautitapauksien lisääntyminen on kuitenkin todellinen uhka, jos riskejä vähentäviä ohjeita ei noudateta.[26] SARS-CoV-2 saattaa vielä levitä Suomessa hallitsemattomasti uudelleen.[27] Tällöin valmiuslakiin saatetaan palata, mutta sitä pyritään välttämään.[28] Uusia COVID-19-tautihuippuja tai tartuntaryppäitä ennustettiin syksyksi tai talveksi. [29] Niiden pelättiin olevan aiempaa tappavampia.[30][31] Suomen sairaanhoitopiirit pyrkivät varautumaan niihin.[32]

Tartuntamäärä kasvoi elokuun alussa.[33] Tämän pelättiin vievän uuteen tautiaaltoon.[34]

TautiMuokkaa

Pääartikkeli: COVID-19

COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, yskä, nuha, väsymys ja hengitysvaikeudet.[35] Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään.[36] Tartunta voi myös johtaa monielinvaurioon, verenmyrkytykseen tai veritulpan takia kuolemaan.[37]

Tilanteen eteneminenMuokkaa

Kiinalaisella matkailijalla todettiin Lapissa käydessään vuoden 2020 tammikuun lopussa SARS-CoV-2-infektio. Matkailija parani ollessaan eristyksissä Rovaniemen terveyskeskuksessa.[38] Ensimmäinen SARS-CoV-2-infektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS). Tartunta oli saatu Italiasta.[39]

HoivakoditMuokkaa

Suomen hoivakodeissa kuoli iäkkäitä vanhuksia COVID-19-tautiin ja niissä oli pulaa suojavarusteista ja henkilökunnasta. Oireeton hoitaja tai potilas levittää helposti SARS-CoV-2:ta sellaisessa hoivakodissa, jossa on iäkkäitä ja pitkäaikaissairaita.[40]

SairaalatMuokkaa

Uudenmaan alueella Laakson ja Suursuon sairaaloissa oli sekä potilailla että henkilökunnalla kymmeniä tartuntoja keväällä 18. toukokuuta 2020.[41][42]

KuvaajatMuokkaa

Suomen valmiudetMuokkaa

AlkuMuokkaa

Tammi-helmikuussa vuonna 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivitti ohjeitaan SARS-CoV-2:n varalta. Laivoissa, junissa ja Helsinki-Vantaan lentoasemilla kehotettiin kiinnittämään huomiota käsihygieniaan. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25. helmikuuta työryhmän ohjaamaan SARS-CoV-2:n vastaisia toimia.[43][44]

Suojavarusteiden- ja tarvikkeiden puuteMuokkaa

Suomen sosiaali- ja terveysministeriö huomasi vakavan virukselta suojaavien hengistyssuojaimia ja muita suojavarusteita koskevan pulan 7. helmikuuta 2020.[45]

Suomen hallitus arvioi vielä helmikuun lopulla, että suojavarusteita riittää terveydenhoitohenkilökunnalle.[46][47] 12. maaliskuuta 2020 sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi eduskunnassa että suojavarusteita on runsaasti, ja kaiken lisäksi ovat varmuusvarastot.[48] Vuonna 2012 mahdollisen influenssapandemian varalta tehtyä pandemiasuunnitelmaa ei kuitenkaan oltu pantu täytäntöön.[49] Suojavarusteita oli joissakin sairaaloissa ja hoitolaitoksissa vähän ja toisissa sairaaloissa kohtalaisesti.[50] Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin oli hankittu kertakäyttöisiä sadetakkeja siltä varalta, ettei muita suojatakkeja olisi käytettävissä. HUS:n alueella niitä ei tarvittu. Eräs vastaaja kertoi Sairaanhoitajaliiton kysellessä esimiehen viestineen, että suojavarustepulan ilmetessä hengityssuojain syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista.[51]

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varastot avattiin 23. maaliskuuta 2020. HVK:n ensimmäinen yritys hankkia sairaalatasoisia suojamaskeja Kiinasta epäonnistui. Keskus oli ehtinyt maksaa epämääräisinä tunnetuille liikemiehille maskeista, jotka eivät olleet sairaalatasoisia.[52]

Pula suojavarusteista Suomen sairaaloissa kasvoi huhtikuun aikana.[53] Suojatakeista ja visiirimaskeista oli puutetta vielä toukokuussa.[54][55]

Toukokuussa 2020 käynnistyi Suomessa hengityssuojainten tuotanto ja käytettyjen puhdistus.[56][57]

Kesäkuussa muita suojavarusteita oli kylliksi, mutta FFP2- ja FFP3-suojaustason hengityssuojaimien riittävyys oli vain kohtalainen.[58][59]

Hengityskoneet ja henkilökuntaMuokkaa

Hengityskoneista arvioitiin tulevan pulaa, jos SARS-CoV-2 leviäisi laajalle. Teknologiayhtiöiden Mariachin ja Innocal Medicalin mukaan hengityskoneiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden valmistusta voitaisiin lisätä Suomessa, jos SARS-CoV-2:n leviäminen sitä edellyttää.[60]

Hoito- ja tehohoitopaikat ja henkilökuntaMuokkaa

Maaliskuussa 2020 Suomessa oli 11 000 potilaspaikkaa, 300 täysivarusteista tehohoitopaikkaa ja 200 hengitysavusteista paikkaa. Määrien arvioitiin voitavan puolitoista- tai kaksinkertaistaa tarvittaessa. Paikkojen arvioitiin riittävän riippuen rajoitetoimien onnistumisesta.[61]

Toukokuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri varautui toiseen SARS-CoV-2-tartuntojen aaltoon kokeilemalla Meilahden parkkihalliin tehtävää tilapäissairaalaa.[62]

MaskitMuokkaa

Hengistyssuojaimien tehosta on kiistelty. VTT:n mukaan ei ole näyttöä siitä, että kotitekoiset kankaiset "kansanmaskit" estävät käyttäjäänsä saamasta tartuntaa, mutta ne saattavat estää viruksen kantajaa tartuttamassa muita.[63] STM:n julkaiseman tutkimuskatsauksen mukaan teollisvalmisteisilla kirurginmaskeilla ei ole olennaista vaikutusta hengitystieinfektioiden leviämiseen.[64] Suomen hallituksen tiedepaneeli suositteli 2. kesäkuuta 2020 maskien käyttämistä muun muassa julkisessa liikenteessä.[65] 3. kesäkuuta Suomen hallitus suositteli maskien käyttöä julkisissa liikennevälineissä ja muissa paikoissa, joissa turvavälien pitäminen ei onnistu.[66] THL ilmoitti 28. heinäkuuta, että laajempien maskisuositusten asettamista harkitaan syksyllä, jos tautitilanne pahenee.[67]

Toimenpiteitä SuomessaMuokkaa

COVID-19:n vastaiset toimenpiteet Suomessa ovat olleet pääosin epidemiologisia ja taloudellisia. Epidemiologisia ovat olleet lähinnä erilaiset liikkumisrajoitukset, paikkojen sulkemiset, turvavälit, maskisuositukset, hygieniaohjeet ja muut vastaavat. Taloudellisia ovat olleet valtion antamat tukirahapaketit.

TalousvaikutuksetMuokkaa

 
Suomessakin ostettiin WC-paperihyllyjä tyhjäksi SARS-CoV-2:n pelon takia.

COVID-19-pandemian alku näkyi muun muassa maaliskuussa Suomen kaupoissa esimerkiksi hengityssuojainten, käsidesin ja WC-paperin hamstraamisena.[68] Ihmiset varastoivat myös ruokaa koteihinsa.[69][70]

 
Oululaisessa ravintolassa ei saanut syödä, mutta ruuan sai ottaa mukaan.

COVID-19:n torjuntatoimet Suomessa ja muissa maissa aiheuttivat Suomen talouden taantumisen.[71][72] Hallitus aloitti maalis-huhtikuussa joitain aloja koskevat tukitoimet.[73] Nämä eivät estäneet talouden heikkenemistä. Yritykset ja muut tahot lomauttivat[74] ja ihmisiä jäi työttömiksi, kun liiketoiminta ei sujunut normaalisti.[75] Etlan toukokuun lopulla tekemän arvion mukaan Suomen talous supistuisi pandemian takia vuonna 2020 kahdeksan prosenttia. Etla arvioi erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnan kärsivän ja sen arvonlisäyksen supistuvan 2020 lähes 30%.[76][77] Suomen hallitus teki toukokuussa ennennäkemättömän suuren lisätalousarvion, jossa 5,5 miljardia euroa kohdennetaan COVID-19-epidemian vastaisiin tukitoimiin Suomessa. Tämän seurauksena Suomen arvioitiin ottavan vuonna 2020 velkaa kokonaisuudessaan 18,8 miljardia euroa.[78][79]

Sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja terveydelliset vaikutuksetMuokkaa

COVID-19 aiheutti sairastumisia ja kuolemia, mutta sairastumisen ja kuoleman uhkaa lisäsi myös se, että sairaalat ja potilaat peruivat kiireettömiä hoitoja.[80][81] Ihmiset välttivät hoitoon menoa,[82] josta on arvioitu syntyvän syksyllä 2020 terveydenhuollon palveluiden ruuhkautumista.[83]

Pandemian takia säädetyt rajoitukset ja paikkojen sulkeminen loivat ongelmia. Kun ihmiset eivät voineet juoda alkoholia ravintoloissa, sen käyttö lisääntyi kodeissa ja aiheutti ongelmia.[84][85]

Ikäihmisten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien ihmisten eristäyminen ja eristäminen aiheutti näille ihmisryhmille ongelmia.[86] Palvelujen väheneminen heikensi myös asunnottomien asemaa.[87][88][89]

COVID-19-pandemia kasvatti Suomen pääministeri Sanna Marinin ja hänen puolueensa SDP:n suosiota.[90][91] Suosion kasvu hidastui toukokuussa.[92]

Strategia ja sen kritiikkiMuokkaa

Suomen nykyinen strategia on hybridistrategia tai "kultainen keskitie". Siinä ajatuksena on se, että virusta on vaikea hävittää.[93] Strategiassa sairastuneita pyritään testaamaan, eristämään, jäljittämään ja hoitamaan. Näin pyritään sammuttamaan tartuntaryppäät.[94] Strategian tavoitteena on hidastaa viruksen etenemistä niin, että hoitopaikat riittävät. Viruksen ei-lääketieteellisillä vastatoimilla aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa yhteiskunnalle. Tarkoitus on välttää mahdollisimman pitkälle laajaa yhteiskunnan sulkemista.

Laumasuojaa ei Suomen hallituksen ja THL:n mukaan tavoitella sairastamalla.[95][96] Arvostelijoiden mielestä hybridistrategia, joka perustuu Suomen avaamiseen, on kuitenkin tosiasiassa laumasuojan rakentamista.[97][98] Laumasuojan ajatus on, että virus ei enää leviä yhteisössä, kun riittävä osa ihmisistä on läpikäynyt taudin ja saanut vastustuskykyä. COVID-19 on kuitenkin paljon kausi-influenssaa vakavampi.[99] Tällöin tauti sairastuttaa vakavasti ja tappaa paljon ihmisiä, ennen kuin laumasuoja on saavutettu. Erään arvion mukaan laumasuojan saavuttaminen vaatisi yksin Uudellamaalla 10000-20000 kuollutta.[100] Terveydenhuollon kapasiteetti saattaa myös ylittyä tuhoisasti.[101] Taudin tukahduttamisen kannattajien mielestä tehokkaammat rajoitukset olisivat parempi vaihtoehto kuin vähäiset rajoitukset. Näillä hillittäisiin taudin leviämistä rokotteen saamiseen asti.[102] Tukahduttamisen kannattajat kirjoittivat toukokuussa 2020 asiasta avoimen kirjeen hallitukselle.[103]

Vielä kesällä 2020 epäiltiin testauksen riittävyyttä.[104]

Joidenkin kriitikoiden mielestä testauksen, jäljityksen ja maskien käyttöä tulisi lisätä ja suojella ikäihmisiä paremmin.[105]

LähteetMuokkaa

  1. Tilannekatsaus koronaviruksesta yle.fi. 11.6.2020. Viitattu 11.6.2020.
  2. Tilannekatsaus koronaviruksesta yle.fi. 11.6.2020. Viitattu 11.6.2020.
  3. Tilannekatsaus koronaviruksesta - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.8.2020.
  4. Tilannekatsaus koronaviruksesta – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 22.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  5. Husissa hoidettiin yli 600:aa koronapotilasta – tällaiset asiat yllättivät kokeneet ammattilaiset ja niistä otettiin opiksi Ilta-Sanomat. 22.6.2020. Viitattu 22.6.2020.
  6. Varautuminen | Suomea on hehkutettu maailmalla varautumisen mallimaana – ministeriön sisäinen viesti kertoo maaliskuussa valjenneesta suojatarvikeahdingosta Helsingin Sanomat. 19.4.2020. Viitattu 19.4.2020.
  7. Suojautuminen | Sairaalat hoitavat koronaviruskriisiä puutteellisilla varusteilla – potilaita on hoidettu Tehyn kyselyn mukaan jopa sadetakeissa Helsingin Sanomat. 22.4.2020. Viitattu 8.5.2020.
  8. Hoitohenkilökunnan suojavarusteista on yhä pulaa myös Kanta-Hämeessä – "On aika pelottavaa pohtia, onko suojaus riittävää" Hämeen Sanomat. Viitattu 8.5.2020.
  9. THL:n arvio koronasta: Jos epidemian hidastuminen jatkuu pitkään, tulee suuri riski isoon epidemiaan myöhemmin Yle Uutiset. Viitattu 27.4.2020.
  10. Katso, miten tehohoitoa tarvitseville potilaille käy, jos koronatartuntojen määrää ei pystytä rajoittamaan Yle Uutiset. Viitattu 26.3.2020.
  11. Johanna Mattinen, Jaakko Mäntymaa, Riku Roslund: Yle selvitti: Suojavarusteet paikoin loppumassa – kertakäyttöisiä käsidesipulloja pestään, HUSissa hengityssuojainten käyttöä alettu valvoa Yle Uutiset. 21.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  12. Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat – 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  13. Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin – Sairaanhoitajien liiton kysely karua luettavaa, sairaanhoitopiirien mukaan takit ovat hätävara Yle Uutiset. Viitattu 20.4.2020.
  14. Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Yle Uutiset.
  15. Hallitus päätti luopua valmiuslain käytöstä, Suomi palaa normaalioloihin – pääministeri Marin: "Epidemian uhka ei ole ohi" Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
  16. Suomessa poikkeusolot, valmiuslaki voimaan, koulut kiinni – katso lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta Turun Sanomat. Viitattu 14.5.2020.
  17. Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 6.5.2020.
  18. Suomalaisfirmat tylyinä: Koronan aiheuttama talouskriisi hoidettu surkeasti – epidemian hoidossa muutoin pärjätty hyvin Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
  19. Kunnat ajautuneet syvään talouskriisin koronan takia: “Hallituksen toiveilla ei makseta palkkoja” sanoo pienen kunnan johtaja Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
  20. Matkailu | Majoitusala menetti kysynnästään 95 prosenttia – Helsinkiin on yhä suunnitteilla 30 uutta hotellia Helsingin Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
  21. Duunitori: Näin korona on lisännyt työttömyyttä ja lomautuksia – kuva näyttää karun tilanteen – Duunitori Duunitori.fi. 2.4.2020. Viitattu 6.5.2020.
  22. Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2020.
  23. Hallitus päivitti Suomen koronavirusstrategiaa, rajoitustoimia mahdollista purkaa asteittain ja hallitusti Valtioneuvosto. Viitattu 6.5.2020.
  24. Teppo Ovaskainen: Hallitukselta periaatepäätös Suomen hybridistrategiasta: Tavoitteena epidemian tehokas hillintä – ”Kaikki päätöksenteon perusteena olleet tiedot ja laskelmat tulee julkaista” Uusi Suomi. Viitattu 6.5.2020.
  25. Pääministeri Marin kertoi Suomen koronastrategiasta – varauduttava toiseen aaltoon Ilta Sanomat. 15.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  26. Eerikki Pitkänen: Tuore arvio Suomen koronatilanteesta julki: Epidemia hidastumassa entisestään, mutta voi ryöpsähtää uudelleen, jos ohjeita ei noudateta mtvuutiset.fi. 20.5.2020. Viitattu 20.5.2020.
  27. Ville Mäkilä: Li Andersson kouluista IS:lle: Tilanne voi kääntyä syksyllä huonommaksi verkkouutiset.fi. 5.9.2020. Viitattu 10.5.2020.
  28. STT: Suomi palaa arkeen, poikkeusaikojen lainsäädäntö puretaan – Henriksson: Toivon, että valmiuslakia ei enää tarvittaisi savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 16.6.2020.
  29. Milloin koronan toinen aalto iskee Suomeen? Asiantuntija esittelee kolme eri skenaariota Ilta-Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 30.7.2020.
  30. Johtavat lääkärit: Koronan uusi aalto iskee syksyllä Suomeen, jo nyt nähtävissä ravintoloiden aukeamisen seuraukset – "Toiset ja kolmannet aallot ovat olleet tappavampia" mtvuutiset.fi. 23.7.2020. Viitattu 30.7.2020.
  31. Analyysi: Koronaviruksen toinen aalto voi olla Suomessa ensimmäistäkin voimakkaampi – näistä 10 syystä www.iltalehti.fi. Viitattu 30.7.2020.
  32. Näin Suomi varautuu koronan toiseen aaltoon – katso oman sairaanhoitopiirisi tilanne www.iltalehti.fi. Viitattu 31.5.2020.
  33. Elisa Hyvärinen: HUS-johtaja varoittaa: Tartuntojen määrä kääntynyt vahvaan nousuun verkkouutiset.fi. 8.5.2020. Viitattu 5.8.2020.
  34. Elisa Hyvärinen: Varsinais-Suomi nousee koronatilastoissa – ylilääkäriltä varoitus Ylellä verkkouutiset.fi. 8.5.2020. Viitattu 5.8.2020.
  35. Oireet ja hoito – koronavirus THL. Viitattu 2.6.2020.
  36. Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2020.
  37. Koronavirus | Veren liiallinen hyytyminen on yksi covid-19-taudin vaarallisimmista mekanismeista Helsingin Sanomat. 19.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
  38. Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi Yle Uutiset. Viitattu 21.5.2020.
  39. Teppo Ovaskainen: Suomessa uusi koronavirustartunta – työikäinen suomalainen nainen hakeutui hoitoon Uusi Suomi. Viitattu 5.6.2020.
  40. Korona leviää hoivakodeissa – suurin huoli on nyt suojavarusteista ja oireettomista tartuttajista Ilta Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 18.4.2020.
  41. Helsingin Suursuon sairaalassa 67 koronatartuntaa Ilta Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 18.5.2020.
  42. Koronavirus aiheutti epidemian Laakson sairaalassa, yli 80 sairastui ennen järeitä suojatoimia – Johtajalääkäri: Olen pahoillani potilaiden tartunnoista Yle Uutiset. Viitattu 18.5.2020.
  43. Sosiaali- ja terveysministeriö perustaa koronavirukseen varautuvan ryhmän, hallitus pitää tiedotustilaisuuden torstaina Helsingin Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
  44. Italian tilanteen vakavuus yllätti Suomen viranomaiset – tätä tekee STM:n koronaviruksen takia perustettu työryhmä Ilta Sanomat. 26.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
  45. STM:ssä havahduttiin suojavarustepuutteisiin helmikuun alussa – miksi maskeja tilattiin vain muutaman päivän tarpeeseen? Ilta Sanomat. 20.4.2020. Viitattu 4.6.2020.
  46. Hallituksen mukaan koronaviruksen tartuntariski Suomessa edelleen pieni – Suojavarusteet riittävät 400 000 terveydenhuollon ammattilaisen suojaamiseen Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2020.
  47. Antti Kirkkala: Miten koronaviruksen leviämiseen on varauduttu? verkkouutiset.fi. 19.2.2020. Viitattu 4.6.2020.
  48. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_22+2020.pdf Pöytäkirja PTK 22/2020 vp 16.22 16.22 Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vastauspuheenvuoro)s. 8
  49. Tällainen on Suomen suunnitelma pandemian varalta www.iltalehti.fi. Viitattu 1.6.2020.
  50. Yle: Eikö Huoltovarmuuskeskuksessa lueta naistenlehtiä? Selvitimme, mitä kaikkia virheitä varustehankinnoissa tehtiin ja kuinka ne korjattiin Yle Uutiset. 7.6.2020. Yle Uutiset. Viitattu 7.6.2020.
  51. Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin – Sairaanhoitajien liiton kysely karua luettavaa, sairaanhoitopiirien mukaan takit ovat hätävara Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  52. STT: Yle: Kaikki Sarmasteelta tilatut hengityssuojaimet ovat Huoltovarmuuskeskuksen mukaan käyttökelvottomia savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
  53. Suojautuminen | Sairaalat hoitavat koronaviruskriisiä puutteellisilla varusteilla – potilaita on hoidettu Tehyn kyselyn mukaan jopa sadetakeissa Helsingin Sanomat. 22.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  54. Aapo Siippainen: Näistä sairaaloiden suojatarvikkeista kovin pula Helsingin – kaupunki teki oman 20 miljoonan Kiina-ratkaisun Helsingin Uutiset. 9.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  55. Aapo Siippainen: Näistä sairaaloiden suojatarvikkeista kovin pula Helsingin – kaupunki teki oman 20 miljoonan Kiina-ratkaisun Helsingin Uutiset. 9.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  56. Puolustusvoimat: Käytettyjen korkean suojatason hengityssuojainten puhdistaminen uudelleenkäyttöön onnistui Kaleva.fi. Viitattu 2.6.2020.
  57. Kolme yritystä aloittanut kotimaisten kasvosuojaimien valmistuksen – Terveydenhuolto tarvitsee suojia miljoonan vuorokaudessa, suomalainen tuotanto kattaa nyt tarpeen Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  58. Suvi Hautanen: Ministeriön mukaan suojavarusteiden tilanne on nyt hyvä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
  59. Suojavarusteiden saatavuus on parantunut Suomessa – ”Paljon on opittu tämän kevään aikana”, sanoo STM:n erityis­asiantuntija - Kotimaa | HS.fi Helsingin Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 18.6.2020.
  60. Suomalaisvalmistajilla riittää kapasiteettia vaikka hengityskoneisiin, jos kysyntää tulee Keskisuomalainen. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  61. Mitä kansalainen saa tehdä poikkeustilanteessa? (17.06 lähtien) Yle A-studio. 18.3.2020. Yle Areena. Viitattu 18.3.2020.
  62. Kasperi Summanen: HUS suunnitteli varasairaalan Meilahden parkkihalliin verkkouutiset.fi. 4.8.2020. Viitattu 2.6.2020.
  63. VTT: kansanmaskit ovat osittainen ratkaisu koronavirusepidemiaan – "Niiden käyttö ei voi olla pakollista, mutta vahvasti suositeltavaa” Hämeen Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  64. STM:n maskiselvitys: Maskien hyödyistä ei mitään näyttöä ­– ”Vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon” Suomenmaa.fi. 29.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  65. STT: Hallituksen tiedepaneeli suosittelee kasvomaskien käyttöä savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  66. Elisa Hyvärinen: Valtioneuvoston mukaan maskia voi käyttää joukkoliikenteessä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
  67. THL:n Salminen: Maskisuosituksen muuttaminen harkinnassa – syksyllä vaanii takaisku epidemian torjunnassa Yle Uutiset. Viitattu 28.7.2020.
  68. Miksi ihmeessä vessapaperia haalitaan nyt kärrykaupalla? Tutkija: "Itsesuojeluvaisto on tärkein syy" Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  69. Suomalaiset hamstraavat ruokaa nyt myös verkkokaupasta – Koronavirus jopa kolminkertaisti kävijämäärät, kuljetuksissa ruuhkaa kaupungeissa Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  70. Jorma Erkkilä: Kuluttajat hamstraavat nyt ruokaa - koronavirus toi myyntipiikin S-kauppoihin SalkunRakentaja. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  71. Suomen talous taantumaan koronaviruksen takia Euro ja talous. Viitattu 1.6.2020.
  72. OP: Suomen talous on nyt pohjalla – vaiheittainen nousu kuitenkin alkamassa Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  73. Uusi koronatuki tarjotaan kaikille yrityksille – ravintolat voivat hakea lisäksi uutta tukea, mutta muista tuista vähennettynä Hämeen Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
  74. Saara Niskanen: Koronan takia on ilmoitettu jo yli 124 000 lomautuksesta Suomessa, ja määrä kasvaa koko ajan – ”Hyvin nopealla tahdilla näitä tulee lisää” Talouselämä. Viitattu 2.6.2020.
  75. Työttömyys voi räjähtää käsiin koronan takia – TEMin tutkimusjohtaja: Vuositasolla jopa 70 000 työtöntä lisää Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  76. Etlan ennuste on synkkä: Bruttokansantuote laskee tänä vuonna 8 prosenttia, vienti lähes viidenneksen Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  77. Etla päivitti ennusteensa: Suomen bkt laskee tänä vuonna 8 prosenttia, hotelli- ja ravintola-alalla 30 prosentin sukellus | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA www.sttinfo.fi. Viitattu 2.6.2020.
  78. Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä Valtioneuvosto. Viitattu 5.6.2020.
  79. Hallitus sopi historiallisen suuresta 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta, kunnille luvassa 1,4 miljardin tukipaketti – Yle seurasi hetki hetkeltä Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2020.
  80. Koronavirus: Espoossa käyttöön laajat varotoimet: kiireettömiä lääkäriaikoja siirretään, neuvolan lääkäriaikoja supistetaan – "On varauduttava siihen, että tilanne heikkenee" Länsiväylä. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  81. Terveys | Hus: Koronaepidemia on saanut pitkäaikaissairaita perumaan lääkärikäyntejään, millä voi olla vakavia seurauksia Helsingin Sanomat. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  82. Koronapelkoiset viivyttävät hoitoon menoa kohtalokkain seurauksin – puolet jättää rintasyöpätutkimukset kokonaan väliin Ilta Sanomat. 21.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
  83. Heikki Jantunen: Hammaslääkärit varoittavat lähestyvästä kriisistä verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  84. Ylen kysely: Koronakriisi on lisännyt alkoholinkäyttöä seitsemällä prosentilla vastaajista – asiantuntija varoittaa tissuttelun jäämisestä päälle Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  85. Koronavirus pompautti Alkon litramyynnin huimaan nousuun – takana 12 miinusvuotta Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  86. Keskisuomalainen: Onko ikäihmisten eristyksessä järkeä? KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 1.6.2020.
  87. Tartunnat | Koronaviruksen pelätään ajavan asunnottomat entistä kestämättömämpään tilanteeseen, Helsinki lupaa apua Helsingin Sanomat. 17.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  88. Korona-aika on erityisen karua asunnottomille – "Ihmiset ovat väsyneitä, nälkäisiä ja likaisia" www.karjalainen.fi. Viitattu 1.6.2020.
  89. MTV yöpartion mukana koronan sulkemassa Helsingissä: Koditon Henkka, 26, kiertelee autioilla kaduilla kun mihinkään ei pääse – "Kerään pulloja ja tapan aikaa" mtvuutiset.fi. 19.4.2020. Viitattu 1.6.2020.
  90. HS-gallup | Sdp nousi Suomen suosituimmaksi puolueeksi Helsingin Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  91. STT: Ylen gallup: Koronakriisi paisutti SDP:n suosiota, pääministeripuolue nousi lähes perussuomalaisten rinnalle Hämeen Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  92. Janne Suutarinen: Euroopan valtaapitävien koronanoste alkaa olla ohi – Tutkija: Sdp:n kannatus tuskin enää nousee Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  93. 12 tiukkaa kysymystä STM:n päällikölle: Miksi koronan tukahduttaminen ei onnistu? Mitä alle yhden laskeneesta tartuttavuusluvusta pitää ajatella? mtvuutiset.fi. 15.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  94. Näin Suomi varautuu koronaepidemian toiseen aaltoon – jos ensisijainen strategia toimii, yhteiskuntaa ei tarvitse sulkea Ilta-Sanomat. 23.7.2020. Viitattu 23.7.2020.
  95. Minna Karkkola: THL:n pääjohtaja Ylelle: Koronavirus pitää tukahduttaa Suomessa – tärkeä arvio on nyt muuttunut Mediuutiset. Viitattu 2.6.2020.
  96. STT: Miksi koronaa ei hävitetä kokonaan, onko tavoitteena laumasuoja? Näin hallitus vastaa savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 3.6.2020.
  97. Minna Karkkola: Pyrkiikö Suomi nyt laumaimmuniteettiin? Hetemäen raportin muotoilu hämmentää Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
  98. Jenni Tamminen: Nyt leimahti keskustelu Sanna Marinin hallituksen koronalinjasta – ”Laumasuoja” sanottiin jo ääneen Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
  99. Here’s Why COVID-19 Is Much Worse Than the Flu Healthline. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
  100. Vasta-ainetesteistä kylmä suihku laumasuoja-ajattelulle – Uudellamaalla vain yksi satunnaisnäyte sadoista sisälsi varman koronaviruksen suojan Forssan Lehti. Viitattu 4.6.2020.
  101. Ravintoloiden avaaminen saattaa johtaa paljonkin sairastuneita tuoviin tartuntaryppäisiin, sanoo tutkija: "Alkaisin tämän viikon jälkeen katsoa..." mtvuutiset.fi. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  102. Pitääkö koronavirus yrittää tukahduttaa vai ei? Tämä avainkysymys jakaa Suomen asiantuntijat kahteen leiriin Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  103. Markku Huusko: Joukko suomalaisia huippututkijoita vetoaa Sanna Marinin hallitukseen – Ajavat koronan ”tukahduttamista” Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  104. Vieraskynä | Koronavirusepidemian kiihtymiseen on varauduttava myös uusin keinoin, kirjoittavat THL:n Markku Tervahauta ja Mika Salminen Helsingin Sanomat. 1.8.2020. Viitattu 1.8.2020.
  105. Pääministeri Marin: Vaikka Suomi suljettaisiin vuodeksi, korona ryömisi kuitenkin takaisin – ”Voisimme varmaan taudin Suomesta hävittää, mutta hyödyttäisikö se mitään?” Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 5.6.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa