Koronaviruspandemia Suomessa

osa maailmanlaajuista koronaviruspandemian levittäytymistä

Koronaviruspandemia Suomessa vuonna 2020 on osa maailmanlaajuista koronaviruksiin kuuluvan SARS-CoV-2:n levittäytymistä. Virus aiheuttaa taudin nimeltä COVID-19.

Koronaviruspandemia Suomessa
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Lähtöpaikka Wuhan, Hubei, Kiina
Ensimmäinen tapaus
Aika 28.1.2020
Paikka Inari
Tapaukset
Vahvistetut 75 545[1]
Parantuneet 46 000[1]
Kuolleet 822[1]

11. huhtikuuta 2021 mennessä Suomessa oli 82 053 vahvistettua tartuntaa, joista 346 uusia.[2]

Virusmuunnostartuntoja oli todettu 3 621. Näistä yleisin oli Britannian tyyppi B.1.1.7. Muut todetut olivat 359 Etelä-Afrikan tyyppiä B.1.351 ja yksi Brasilian tyyppiä P.1 (9.4.2021).

Sairastuneista 224 oli sairaalahoidossa, joista 41 tehohoidossa. Ainakin 868 henkilöä on kuollut tartuntaan liittyen. Tapausten ilmaantuvuus oli 9. huhtikuuta 122,9/100 000 as./14 vrk, laskussa. [3]

Positiivisten tapausten osuus 9 huhtikuuta 2021 testatuista oli 2,8 prosenttia.[4]

Väestöstä oli 9. huhtikuuta 2021 mennessä rokotettu koronavirusta vastaan 1. annoksella noin 19,1% ja 2. annoksella 1,7%.[5]

Teho-osastolle oli koronan takia 28. maaliskuuta 2021 mennessä joutunut Suomessa yhteensä 678 henkilöä.[6]

Koronaviruspandemian ensimmäisessä aallossa keväällä 2020 sairastui noin 7 300 ja kuoli 330 henkilöä. Tehohoitoon joutui yli 220 ja sairaalaan noin 800.[7] Suomi suljettiin valmiuslailla maaliskuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Suojatoimet onnistuivat ja tehohoitopaikat riittivät.[8] Rajoitukset heikensivät merkittävästi Suomen taloutta. Suomi siirtyi loppukeväällä hybridistrategiaan: testaa, jäljitä, eristä ja hoida. Suomi pyrkii välttämään yhteiskunnan täyttä sulkemista, jos tautitilanne sen sallii.[9]

Toinen aalto iski loppusyksyllä. Tautitapausten ja sairaalassa olijoiden määrät kasvoivat hitaasti elokuusta suunnilleen marraskuun kolmannelle viikolle.[10][11][12]

Riski taudin nopeaan leviämiseen oli suuri.[13][14][15] Tauti levisikin marraskuun lopussa nopeasti varsinkin Uudenmaan alueella.[16][17][18] Terveydenhuoltojärjestelmä uhkasi ylikuormittua.[19] HUS:n alueelle määrättiin kiristyviä sulkutoimia, ja keskusteltiin taas mahdollisesta valmiuslaista.[20][21][22]

Ensimmäiset koronarokotteet koronavirusta vastaan annettiin Suomessa 27.12.2020.[23] Nopeasti leviävää muuntunutta koronavirusta esiintyi tammikuussa Suomessakin.[24] Tammikuun 2021 alussa useissa Euroopan maissa esiintyi paniikkia siitä, että koronarokotukset etenevät hitaasti.[25][26] Helmikuun puolivälissä nousi kolmas koronavirusaalto Suomessa.[27] Hallitus julisti 1. maaliskuuta poikkeusolot, muttei valmiuslakia. 8.3 Suomessa alkoi kolme viikkoa kestävä sulkutila kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla.[28]

TautiMuokkaa

Pääartikkeli: COVID-19

COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, yskä, nuha, väsymys ja hengitysvaikeudet.[29] Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään.[30] Tartunta voi myös johtaa monielinvaurioon, verenmyrkytykseen tai veritulpan takia kuolemaan.[31] HUS:in alueella marraskuun lopussa yhden viikon noin 1700 sairastuneesta odotettiin sairaalahoitoon joutuvan 107 ja tehohoitoon 22.[32]

Tilanteen eteneminenMuokkaa

Koronavirusta oli eniten tammikuun 2021 lopussa Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Vaasan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien alueilla.[33] Epidemia etenee eri tahdissa eri puolella maata.

Vahvistetut COVID-19 -tapaukset Suomessa n · k · m
Päivitetty viimeksi 1.2.2021
Kunta tai sairaanhoitopiiri[a] Havaittuja tapauksia [b] Ilmaantuvuus [c]
45 482 820,27
  HUS 26 108 1 536,1
  Vantaa 5 025 2 149,50
  Helsinki 13 064 1 998,06
  Espoo 4 621 1 594,93
  Kauniainen 105 1 071,76
  Kerava 360 979,43
  Sipoo 207 977,80
  Järvenpää 396 905,95
  Nurmijärvi 342 795,48
  Kirkkonummi 313 790,68
  Askola 39 788,99
  Lapinjärvi 19 729,09
  Hyvinkää 308 662,79
  Tuusula 254 658,05
  Siuntio 39 634,66
  Vihti 174 596,75
  Pornainen 29 575,97
  Loviisa 85 575,41
  Karkkila 50 573,79
  Mäntsälä 118 569,47
  Porvoo 283 561,73
  Lohja 166 361,14
  Inkoo 18 334,20
  Raasepori 80 290,53
  Hanko 13 158,56
  Vaasan shp 1 582 931,6
  Vaasa 923 1 364,66
  Korsnäs 22 1 059,22
  Vöyri 65 1 006,04
  Mustasaari 161 827,85
  Luoto 43 793,80
  Närpiö 68 717,38
  Uusikaarlepyy 52 696,68
  Maalahti 38 694,06
  Pietarsaari 117 609,12
  Pedersören kunta 56 505,37
  Kristiinankaupunki 23 354,61
  Laihia 13 162,16
  Kaskinen 1 80,26
  Varsinais-Suomen shp 4 312 890,2
  Turku 2 687 1 392,50
  Masku 85 891,55
  Laitila 68 791,80
  Raisio 189 785,67
  Kaarina 250 736,66
  Aura 29 735,85
  Salo 306 590,36
  Naantali 111 574,71
  Lieto 110 550,17
  Loimaa 85 535,43
  Rusko 32 505,77
  Uusikaupunki 78 502,51
  Paimio 49 451,61
  Mynämäki 34 444,21
  Vehmaa 10 436,11
  Kemiönsaari 27 406,63
  Pyhäranta 8 399,20
  Parainen 59 389,90
  Punkalaidun 9 318,25
  Koski Tl 7 303,29
  Somero 26 298,47
  Nousiainen 14 296,92
  Sauvo 8 271,65
  Pöytyä 21 253,75
  Marttila 5 248,39
Muu Varsinais-Suomi 5
  Länsi-Pohjan shp 440 735,3
  Tornio 250 1 157,30
  Ylitornio 42 1 071,98
  Tervola 16 533,16
  Kemi 102 492,59
  Keminmaa 24 297,07
  Simo 6 200,80
  Keski-Suomen shp 1 533 605,7
  Uurainen 34 923,66
  Jyväskylä 1 198 841,29
  Kyyjärvi 10 761,61
  Hankasalmi 23 471,79
  Petäjävesi 17 442,59
  Muurame 42 413,22
  Äänekoski 68 362,38
  Laukaa 60 317,41
  Joutsa 12 274,16
  Viitasaari 15 242,88
  Konnevesi 6 228,40
  Saarijärvi 20 214,85
  Karstula 5 126,61
  Keuruu 10 104,11
Muu Keski-Suomi 11
  Essote 554 564,8
  Pieksämäki 192 1 085,85
  Kangasniemi 31 578,79
  Puumala 11 511,39
  Mikkeli 265 498,74
  Hirvensalmi 10 468,16
  Juva 21 343,36
  Joroinen 16 335,64
  Pertunmaa 2 118,34
  Mäntyharju 6 103,61
  PHHYKY 1 149 548,0
  Lahti 894 746,10
  Pukkila 8 430,11
  Hollola 87 371,64
  Myrskylä 6 318,81
  Orimattila 47 293,69
  Kärkölä 12 274,73
  Iitti 18 268,22
  Heinola 46 246,42
  Hartola 6 222,47
  Asikkala 14 173,20
  Padasjoki 5 172,65
  Sysmä 6 164,07
  Pohjois-Pohjanmaan shp 2 108 513,1
  Oulu 1 597 777,17
  Pyhäntä 12 760,46
  Tyrnävä 34 512,28
  Sievi 24 488,80
  Kempele 85 463,09
  Ii 37 375,86
  Utajärvi 10 373,69
  Ylivieska 55 360,54
  Haapavesi 22 325,54
  Lumijoki 6 297,03
  Pyhäjoki 8 259,99
  Nivala 27 253,78
  Taivalkoski 9 226,36
  Oulainen 16 219,54
  Muhos 19 213,29
  Liminka 21 206,06
  Raahe 49 198,55
  Siikajoki 9 174,93
  Pudasjärvi 13 165,12
  Siikalatva 8 152,93
  Kuusamo 23 151,98
  Kalajoki 9 72,74
Muu Pohjois-Pohjanmaa 15
  Kymsote 805 491,8
  Kouvola 453 551,68
  Kotka 251 481,53
  Hamina 71 353,04
  Pyhtää 17 330,74
  Miehikkälä 5 269,25
  Virolahti 8 257,32
  Pirkanmaan shp 2 511 464,6
  Parkano 50 780,76
  Tampere 1 508 633,24
  Pirkkala 107 545,28
  Lempäälä 124 527,14
  Valkeakoski 106 505,44
  Mänttä-Vilppula 46 466,77
  Virrat 27 412,59
  Nokia 122 359,57
  Ylöjärvi 102 306,73
  Vesilahti 13 298,51
  Pälkäne 18 279,72
  Orivesi 25 272,99
  Kangasala 85 266,73
  Jämsä 47 232,88
  Ikaalinen 16 230,48
  Sastamala 55 226,55
  Ruovesi 9 210,13
  Hämeenkyrö 17 163,40
  Akaa 22 133,54
  Urjala 5 106,66
Muu Pirkanmaa 7
  Kanta-Hämeen shp 789 461,3
  Hämeenlinna 430 635,78
  Loppi 42 536,54
  Hattula 44 466,99
  Riihimäki 134 465,39
  Hausjärvi 35 423,73
  Janakkala 48 292,45
  Tammela 13 216,13
  Jokioinen 9 175,34
  Forssa 28 165,67
Muu Kanta-Häme 6
  ÅHS 117 388,7
  Brändö 17 3 820,22
  Eckerö 6 630,25
  Maarianhamina 68 582,24
  Finström 6 231,39
  Jomala 10 191,09
Muu Ahvenanmaa 10
  Lapin shp 424 361,9
  Kolari 54 1 404,06
  Utsjoki 11 907,59
  Sodankylä 62 746,72
  Kittilä 41 635,36
  Rovaniemi 213 337,87
  Muonio 5 216,64
  Pello 7 207,53
  Kemijärvi 10 137,48
  Inari 7 101,35
Muu Lappi 14
  Pohjois-Savon shp 806 330,6
  Rautalampi 59 1 890,42
  Kiuruvesi 47 587,65
  Kuopio 524 439,30
  Siilinjärvi 52 242,73
  Sonkajärvi 8 205,29
  Vieremä 7 195,59
  Varkaus 35 171,02
  Iisalmi 33 154,44
  Suonenjoki 10 141,56
  Leppävirta 13 137,51
  Lapinlahti 7 73,80
Muu Pohjois-Savo 11
  Siun sote 485 296,1
  Ilomantsi 29 597,08
  Lieksa 54 496,14
  Kitee 41 404,50
  Joensuu 281 365,65
  Outokumpu 14 209,33
  Tohmajärvi 9 206,37
  Kontiolahti 23 155,19
  Juuka 7 151,98
  Liperi 11 91,03
  Nurmes 8 83,75
Muu Pohjois-Karjala 8
  Kainuun sote 212 294,8
  Sotkamo 58 561,15
  Kuhmo 35 427,35
  Puolanka 8 316,46
  Kajaani 95 258,79
  Paltamo 7 213,87
  Suomussalmi 5 64,71
Muu Kainuu 4
  Etelä-Pohjanmaan shp 486 252,4
  Alajärvi 100 1 045,81
  Soini 18 877,19
  Vimpeli 20 707,46
  Evijärvi 11 453,61
  Lappajärvi 12 400,53
  Seinäjoki 168 263,40
  Kauhajoki 27 204,79
  Alavus 20 174,40
  Kuortane 6 168,97
  Kurikka 34 164,43
  Kauhava 25 158,97
  Isokyrö 7 154,80
  Lapua 18 126,07
  Ähtäri 6 106,84
  Ilmajoki 10 81,51
Muu Etelä-Pohjanmaa 4
  Eksote 309 242,7
  Imatra 82 309,34
  Lappeenranta 178 245,06
  Ruokolahti 12 240,29
  Taipalsaari 11 235,50
  Rautjärvi 6 185,99
  Luumäki 7 150,99
  Savitaipale 5 147,80
  Parikkala 5 105,62
  Lemi 3 100,98
  Satasairaala 505 233,9
  Karvia 66 2 818,10
  Honkajoki 25 1 543,21
  Jämijärvi 9 517,54
  Rauma 149 380,05
  Pori 163 194,20
  Eurajoki 18 191,45
  Eura 19 163,34
  Säkylä 8 119,03
  Ulvila 15 116,54
  Harjavalta 8 115,42
  Nakkila 5 93,83
  Kokemäki 6 84,47
  Kankaanpää 8 70,88
Muu Satakunta 6
  Sosteri 85 212,3
  Sulkava 6 240,77
  Savonlinna 73 221,39
  Rantasalmi 5 145,73
  Enonkoski 1 73,48
  Soite 162 209,6
  Lestijärvi 7 973,57
  Kruunupyy 42 653,39
  Kaustinen 25 586,72
  Reisjärvi 13 478,29
  Kannus 13 237,92
  Veteli 5 160,57
  Kokkola 54 113,25
Muu Keski-Pohjanmaa 3
Lähde: THL: Koronakartta
Päivitetty 1.2.2021
Huomiot
  1. Sairastuneen kotikunnan mukaan.
  2. Vain kunnat, joissa on vahvistettu vähintään viisi tapausta.
  3. Tapauksia 100 000:a asukasta kohden.

Kiinalaisella matkailijalla todettiin Lapissa käydessään vuoden 2020 tammikuun lopussa SARS-CoV-2-infektio. Matkailija parani ollessaan eristyksissä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.[34] Ensimmäinen SARS-CoV-2-infektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS). Tartunta oli saatu Italiasta.[35]

Maaliskuussa arvioitiin, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tulee venymään äärirajoilleen. Tilanne eteni kuitenkin odotettua lievemmin tiukkojen rajoitusten takia.[36][37][38] Rajoituksia säädettiin sekä lakitasolla että asetuksina, jonka lisäksi annettiin vahvoja suosituksia. Ihmiset vähensivät alussa kontaktejaan 70 prosenttia.[39]

Suomessa oli voimassa valmiuslaki 17. maaliskuuta 2020 – 15. kesäkuuta 2020[40][41] Tämän seurauksena muun muassa julkisten kokoontumisten suurimpia sallittuja ihmismääriä rajoitettiin ja kouluissa siirryttiin etäopetukseen.[42]

Rajoitustoimet aiheuttivat monenlaista haittaa. Pandemian aiheuttamat talousvaikeudet kohdistuivat merkittävästi muun muassa ravintola- ja[43] matkailualoille.[44][45][46] Yritykset lomauttivat työntekijöitään ja ihmisiä jäi työttömiksi.[47]

Tilanne näytti vakautuvan huhtikuussa, jolloin Suomen tehohoitopaikkojen ennustettiin riittävän, eikä terveydenhuollon ylikuormittumisesta ollut merkkejä.[48]

Touko-kesäkuussa purettiin useita rajoitustoimia. Siirryttiin hybridistrategiaan, jossa ajatuksena on testaaminen, jäljittäminen, eristäminen ja hoitaminen.[49][50] Suomen hallitus ei tavoitellut laumasuojaa sairastamisen kautta.[51]

Uusia COVID-19-tautihuippuja tai tartuntaryppäitä ennustettiin syksyksi tai talveksi[52] ja niiden pelättiin olevan aiempaa tappavampia.[53][54] Suomen sairaanhoitopiirit pyrkivät varautumaan niihin.[55]

Elokuussa 2020 koronatapausten määrä lisääntyi, testaus ruuhkautui varsinkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ja tartuntojen jäljittäminen osoittautui vaikeaksi.[56] Epidemia kiihtyi syyskuun lopussa, jolloin tartuttavuusluku oli 1,2–1,25.[57]

Epidemian toinen aalto nousi syys-lokakuussa.[58] Tartuttavuusluku oli 15. lokakuuta 1,30–1,55, 90 prosentin luottamusvälillä.[59] Koronavirustapausten määrän kasvu taittui tilapäisesti lokakuun lopussa.[60] Pidemmällä trendillä se oli kasvussa[11][12] ja taudin nopea leviäminen uhkasi.[13][14]

20. marraskuuta Uudenmaan maakunta oli leviämisvaiheessa[61] ja HUS:in terveydenhuoltojärjestelmä uhkasi ylikuormittua.[19][62] Hallitus ja alueet määräsivät marras-joulukuussa tiukkoja rajoituksia ja suosituksia.[63][64] Joulun aikoihin oli HUS:n alueen koronatartuntojen määrä laskussa, mutta yhä suuri.[65] Maailmalla ilmaantui uusia, nopeammin leviäviä koronaviruksen muunnelmia, jotka uhkaisivat pahentaa Suomenkin tautitilannetta.[66][67] Rokotukset etenivät epidemian hillitsemisen kannalta liian hitaasti.[68]

Kolmas koronavirusaalto nousi helmikuussa 2021.[69][27] Hallitus vastasi sulkutoimilla, jotka koskivat pahimpia tautialueita.[70] Hallitus julisti 1. maaliskuuta poikkeusolot, muttei valmiuslakia.[71] Hallitus valmisteli 24. maaliskuuta maskipakkoa ja liikkumisrajoituksia pahimmille tautialueille.[72][73][74]

Kolmas aalto saavutti huippunsa maaliskuun puolivälin jälkeen. Pääsiäisen aikoihin oli havaittavissa selvää laskua tautitapauksissa, mutta tautia oli yhä paljon liikkeellä.[75][76]

Syksyllä 2020 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella vieraskielisten eli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus koronatartunnan saaneista oli noin kolmannes, maaliskuun 2021 alussa jopa 40–50 prosenttia.[77]

HoivakoditMuokkaa

Suomen hoivakodeissa kuoli iäkkäitä vanhuksia COVID-19-tautiin ja niissä oli pulaa suojavarusteista ja henkilökunnasta. Oireeton hoitaja tai potilas levittää helposti SARS-CoV-2:ta sellaisessa hoivakodissa, jossa on iäkkäitä ja pitkäaikaissairaita.[78]

SairaalatMuokkaa

Uudenmaan alueella Laakson ja Suursuon sairaaloissa oli sekä potilailla että henkilökunnalla kymmeniä tartuntoja keväällä 18. toukokuuta 2020.[79][80]

KuvaajatMuokkaa

Suomen valmiudetMuokkaa

AlkuMuokkaa

Tammi-helmikuussa vuonna 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivitti ohjeitaan SARS-CoV-2:n varalta. Laivoissa, junissa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla kehotettiin kiinnittämään huomiota käsihygieniaan. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25. helmikuuta työryhmän ohjaamaan SARS-CoV-2:n vastaisia toimia.[81][82]

Suomen ulkoministeriö suositteli epidemian alussa Kiinassa olevia välttämään eläinkontakteja, toreja joilla myydään eläviä tai kuolleita eläimiä elintarvikkeiksi sekä kypsentämätöntä tai huonosti kypsennettyä lihaa, pastöroimattomia maitotuotteita ja niistä valmistettuja tuotteita sekä pesemättömiä vihanneksia ja hedelmiä.[83]

Suojavarusteiden- ja tarvikkeiden puuteMuokkaa

Suomen sosiaali- ja terveysministeriö huomasi vakavan virukselta suojaavien hengistyssuojaimia ja muita suojavarusteita koskevan pulan 7. helmikuuta 2020.[84]

Suomen hallitus arvioi vielä helmikuun lopulla, että suojavarusteita riittää terveydenhoitohenkilökunnalle.[85][86] 12. maaliskuuta 2020 sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi eduskunnassa että suojavarusteita on runsaasti, ja kaiken lisäksi ovat varmuusvarastot.[87] Vuonna 2012 mahdollisen influenssapandemian varalta tehtyä pandemiasuunnitelmaa ei kuitenkaan ollut pantu täytäntöön.[88] Suojavarusteita oli joissakin sairaaloissa ja hoitolaitoksissa vähän ja toisissa sairaaloissa kohtalaisesti.[89] Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin oli hankittu kertakäyttöisiä sadetakkeja siltä varalta, ettei muita suojatakkeja olisi käytettävissä. HUS:n alueella niitä ei tarvittu. Eräs vastaaja kertoi Sairaanhoitajaliiton kysellessä esimiehen viestineen, että suojavarustepulan ilmetessä hengityssuojain syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista.[90]

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varastot avattiin 23. maaliskuuta 2020. HVK:n ensimmäinen yritys hankkia sairaalatasoisia suojamaskeja Kiinasta epäonnistui. Keskus oli ehtinyt maksaa epämääräisinä tunnetuille liikemiehille maskeista, jotka eivät olleet sairaalatasoisia.[91]

Pula suojavarusteista Suomen sairaaloissa kasvoi huhtikuun aikana.[92] Suojatakeista ja visiirimaskeista oli puutetta vielä toukokuussa.[93]

Toukokuussa käynnistyi Suomessa hengityssuojainten tuotanto ja käytettyjen puhdistus.[94][95]

Kesäkuussa muita suojavarusteita oli kylliksi, mutta FFP2- ja FFP3-suojaustason hengityssuojaimien riittävyys oli vain kohtalainen.[96][97]

Marraskuussa ei oltu vieläkään hyväksytty suomalaisten valmistajien tekemiä hengityssuojaimia käyttöön, koska testauslaboratoriot olivat ruuhkautuneet.[98]

Hengityskoneet ja henkilökuntaMuokkaa

Hengityskoneista arvioitiin tulevan pulaa, jos SARS-CoV-2 leviäisi laajalle. Teknologiayhtiöiden Mariachin ja Innocal Medicalin mukaan hengityskoneiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden valmistusta voitaisiin lisätä Suomessa, jos SARS-CoV-2:n leviäminen sitä edellyttää.[99]

Hoito- ja tehohoitopaikat ja henkilökuntaMuokkaa

Maaliskuussa 2020 Suomessa oli 11 000 potilaspaikkaa, 300 täysivarusteista tehohoitopaikkaa ja 200 hengitysavusteista paikkaa. Määrät arvioitiin voitavan puolitoista- tai kaksinkertaistaa tarvittaessa. Paikkojen arvioitiin riittävän riippuen rajoitetoimien onnistumisesta.[100]

Toukokuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri varautui toiseen SARS-CoV-2-tartuntojen aaltoon kokeilemalla Meilahden parkkihalliin tehtävää tilapäissairaalaa.[101]

MaskitMuokkaa

Pääartikkeli: Hengityssuojain

Hengityssuojainten ja maskien tehosta kiisteltiin Suomessa.[102] Hengityssuojain suojaa myös käyttäjäänsä, mutta maskilla pyritään lähinnä suojaamaan muita.[103]

Suomen hallituksen tiedepaneeli suositteli 2. kesäkuuta 2020 maskien käyttämistä muun muassa julkisessa liikenteessä.[104] 3. kesäkuuta hallitus suositteli maskien käyttöä julkisissa liikennevälineissä ja muissa paikoissa, joissa turvavälien pitäminen ei onnistu.[105] THL antoi maskisuosituksen 13. elokuuta.[106][107] Maskisuositukset tiukkenivat ja yleistyivät lokakuussa.[108]

Toimenpiteitä SuomessaMuokkaa

COVID-19:n vastaiset toimenpiteet Suomessa ovat olleet pääosin epidemiologisia ja taloudellisia. Epidemiologisia ovat olleet lähinnä erilaiset karanteenit, liikkumisrajoitukset, paikkojen sulkemiset, turvavälit, maskisuositukset, hygieniaohjeet ja muut vastaavat. Taloudellisia ovat olleet valtion antamat tukirahapaketit.

RokotuksetMuokkaa

Pääartikkeli: SARS-CoV-2-rokote

Rokotteista oli pulaa tammikuun 2021 lopulla.[109]

Aluksi rokotuksilla pyritään suojaamaan terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä riskiryhmiä.[110][23] Alle 70-vuotiaat saatetaan rokottaa toukokuuhin mennessä, jos rokotteita tulee kylliksi.[111] Laajempi väestö rokotetaan loppuvuodesta 2021.[112]

TalousvaikutuksetMuokkaa

 
Suomessakin ostettiin WC-paperihyllyjä tyhjäksi SARS-CoV-2:n pelon takia.

COVID-19-pandemian alku näkyi muun muassa maaliskuussa Suomen kaupoissa esimerkiksi hengityssuojainten, käsihuuhteen ja WC-paperin hamstraamisena.[113] Ihmiset varastoivat myös ruokaa koteihinsa.[114][115]

 
Oululaisessa ravintolassa ei saanut syödä, mutta ruuan sai ottaa mukaan.

Pandemia ja sen torjuntatoimet Suomessa ja muissa maissa aiheuttivat Suomen talouden taantumisen.[116][117] Hallitus aloitti maalis-huhtikuussa joitain aloja koskevat tukitoimet.[118] Nämä eivät estäneet talouden heikkenemistä. Yritykset ja muut tahot lomauttivat[119] ja ihmisiä jäi työttömiksi, kun liiketoiminta ei sujunut normaalisti.[120] Etlan toukokuun lopulla tekemän arvion mukaan Suomen talous supistuisi pandemian takia vuonna 2020 kahdeksan prosenttia. Etla arvioi erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnan kärsivän ja sen arvonlisäyksen supistuvan 2020 lähes 30 prosenttia.[121][122] Suomen hallitus teki toukokuussa ennennäkemättömän suuren lisätalousarvion, jossa 5,5 miljardia euroa kohdennetaan COVID-19-epidemian vastaisiin tukitoimiin Suomessa. Tämän seurauksena Suomen arvioitiin ottavan vuonna 2020 velkaa kokonaisuudessaan 18,8 miljardia euroa.[123][124]

Toisaalta Suomen talous supistui koronakeväänä tietoja raportoineista EU-maista vähiten. Tähän on useita syitä.[125]

Suomi on suuryritysvaltainen ja vientipainotteinen talous. Lukumääräisesti pieni joukko isoja yrityksiä vastaa isosta osasta tuotantoa ja vientiä. Näillä isoilla yhtiöillä on pitkät tilauskannat, jotka ovat kannatelleet Suomen talousnumeroita. Suomalaisten yritysten ja kuluttajien digivalmiudet ovat kansainvälisten vertailujen perusteella hyvät. Se auttoi monia organisaatioita siirtymään tehokkaasti etätöihin. Lisäksi Suomen talous nojaa vähemmän palveluihin ja turismiin kuin monen muun Euroopan maan talous. Suomessa koronaviruksesta kärsivät eniten matkailu- ja ravintola-ala, jotka eivät ole Suomessa erityisen suuria.[125] Kotona tapahtuvan ruoanlaiton lisääntymisestä kertoi myös reseptikkaan liittyvien Google-hakujen merkittävä kasvu. [126]

Sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja terveydelliset vaikutuksetMuokkaa

 
Kuolleet Suomessa vuosittain. THL:n raportoimien COVID-19-kuolemien osuus kaikista kuolleista on merkitty violetilla (    ). Toisin kuin useissa muissa maissa, Suomessa korona ei ole vaikuttanut merkittävästi kokonaiskuolleisuuteen [127].

COVID-19 aiheutti sairastumisia ja kuolemia, mutta sairastumisen ja kuoleman uhkaa lisäsi myös se, että sairaalat ja potilaat peruivat kiireettömiä hoitoja.[128][129] Ihmiset välttivät hoitoon menoa,[130] josta on arvioitu syntyvän syksyllä 2020 terveydenhuollon palveluiden ruuhkautumista.[131]

Pandemian takia säädetyt rajoitukset ja paikkojen sulkeminen loivat ongelmia. Kun ihmiset eivät voineet juoda alkoholia ravintoloissa, sen käyttö lisääntyi kodeissa ja aiheutti ongelmia.[132][133]

Ikäihmisten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien ihmisten eristäyminen ja eristäminen aiheutti näille ihmisryhmille ongelmia.[134] Palvelujen väheneminen heikensi myös asunnottomien asemaa.[135][136][137]

COVID-19-pandemia kasvatti Suomen pääministeri Sanna Marinin ja hänen puolueensa SDP:n suosiota.[138][139] Suosion kasvu hidastui toukokuussa.[140]

Strategia ja sen kritiikkiMuokkaa

Suomen nykyinen strategia on hybridistrategia tai "kultainen keskitie", jossa oletuksena on, että virusta on vaikea hävittää.[141] Strategiassa sairastuneita pyritään testaamaan, eristämään, jäljittämään ja hoitamaan. Näin pyritään sammuttamaan tartuntaryppäät.[142] Strategian tavoitteena on hidastaa viruksen etenemistä niin, että hoitopaikat riittävät. Viruksen ei-lääketieteellisillä vastatoimilla aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa yhteiskunnalle. Tarkoitus on välttää mahdollisimman pitkälle laajaa yhteiskunnan sulkemista.

Laumasuojaa ei Suomen hallituksen ja THL:n mukaan tavoitella sairastamalla.[143][144] Arvostelijoiden mielestä hybridistrategia, joka perustuu Suomen avaamiseen, on kuitenkin tosiasiassa laumasuojan rakentamista.[145][146] Laumasuojan ajatus on, että virus ei enää leviä yhteisössä, kun riittävä osa ihmisistä on läpikäynyt taudin ja saanut vastustuskykyä. COVID-19 on kuitenkin paljon kausi-influenssaa vakavampi.[147] Tällöin tauti sairastuttaa vakavasti ja tappaa paljon ihmisiä, ennen kuin laumasuoja on saavutettu. Erään arvion mukaan laumasuojan saavuttaminen vaatisi yksin Uudellamaalla 10 000–20 000 kuollutta.[148] Terveydenhuollon kapasiteetti saattaa myös ylittyä tuhoisasti.[149] Taudin tukahduttamisen kannattajien mielestä tehokkaammat rajoitukset olisivat parempi vaihtoehto kuin vähäiset rajoitukset. Näillä hillittäisiin taudin leviämistä rokotteen saamiseen asti.[150] Tukahduttamisen kannattajat kirjoittivat toukokuussa 2020 asiasta avoimen kirjeen hallitukselle.[151]

Elokuun 2020 alussa THL:n johtajat arvelivat mahdolliseksi pullonkaulaksi testauskapasiteettia.[152] Testaus ruuhkautuikin HUS:n alueella[153] ja vaikeutti tartuntojen jäljittämistä.[154]

Joidenkin kriitikoiden mielestä testauksen, jäljityksen ja maskien käyttöä tulisi lisätä ja suojella ikäihmisiä paremmin.[155]

Tunnettuja suomalaisia koronatartunnan saaneitaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Tilannekatsaus koronaviruksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 20.1.2021. Viitattu 21.1.2021.
  2. Suomessa 346 uutta koronatartuntaa: katso tilanne eri kunnissa – rokotteen saanut viidesosa suomalaisista Ilta-Sanomat. 11.4.2021. Viitattu 11.4.2021.
  3. Experience experience.arcgis.com. Viitattu 9.4.2021.
  4. Tilannekatsaus koronaviruksesta - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.4.2021.
  5. COVID-19-rokotusten edistyminen www.thl.fi. Viitattu 9.4.2021.
  6. https://www.psshp.fi/documents/7796350/8536307/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+raportti+2021_03_31.pdf/1cc74a6f-c7a8-4052-b40a-923d86fd0a7e Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla Raportti 31.3.2021 Kansallinen tehohoidon koordinoiva toimisto Kuopion yliopistollinen sairaala
  7. Koronan piti täyttää teho-osastot, mutta ne jäivätkin tyhjilleen: "On isomman arvioinnin paikka", sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2020.
  8. Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2020.
  9. Pääministeri Sanna Marin avasi hallituksen hybridistrategiaa, myös mallinnukset ja mittarit esillä perjantain tilannekatsausinfossa - Valtioneuvosto. Viitattu 24.9.2020.
  10. Pääministeri Marin: Koronatilanne pahenee nopeasti, laajat toimet valmistelussa epidemian hillitsemiseksi Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2020.
  11. a b Siina Ekberg: Ylilääkäri Sanna Marinille: Ennen kuin Suomi on uusi Ruotsi verkkouutiset.fi. 11.5.2020. Viitattu 5.11.2020.
  12. a b "Tilanne ei ole rauhoittava vaan räjähdysherkkä", sanoo STM:n strategiajohtaja – katso STM:n koronatilannekatsaus suorana Yle Uutiset. Viitattu 5.11.2020.
  13. a b Suomen koronatilanne nyt – Pääministeri Marinilta varoitus: ”Riski taudin nopeaan leviämiseen on suuri” iltalehti.fi. Viitattu 16.11.2020.
  14. a b STM ja THL: Uusien koronatapausten määrä nousussa, epidemia voi vaikeutua nopeasti koko maassa – tartuntoja yhä enemmän iäkkäillä ja työpaikoilla Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2020.
  15. Koronavirus | Professori pelkää Uudenmaan tarvitsevan tiukempia koronavirusrajoituksia, mutta muistuttaa, että maanantaisten lisärajoitusten vaikutukset tulevat viiveellä Helsingin Sanomat. 22.11.2020. Viitattu 22.11.2020.
  16. Sairaalahoitoa tarvitsevien määrä tulee nousemaan, tehtiin mitä tahansa, arvioi HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Yle Uutiset. Viitattu 25.11.2020.
  17. Hyvä käänne hyytyi Helsingissä, mutta Vantaalla tartuntojen kasvu vieläkin suurempaa – Katso oman kuntasi tartuntojen kehitys HS:n uudistuneista grafiikoista Helsingin Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 25.11.2020.
  18. Tartunnat | Grafiikka näyttää, miten tartuntoja saavat Uudellamaalla nyt yli nelikymppiset, sairaaloissa tilanne muuttui synkemmäksi Helsingin Sanomat. 24.11.2020. Viitattu 25.11.2020.
  19. a b "Nyt on tosi kyseessä” – Hus-alueen potilashoito voi ylikuormittua parissa viikossa, jos leviämistä ei pysäytetä iltalehti.fi. Viitattu 26.11.2020.
  20. Näin Helsingissä reagoidaan uusiin rajoituksiin: ”Olisivat ohjeet voineet tulla aiemminkin, koska mehän olemme kohta ihan kusessa” Helsingin Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 25.11.2020.
  21. Marin kiittelee uusia rajoitustoimia Yle Uutisille, mutta ei sulje pois ulkonaliikkumiskieltoa, jos tilanne pahenee iltalehti.fi. Viitattu 25.11.2020.
  22. Rajoitukset | Poikkeusolojen valmiuslaki palasi taas poliitikkojen huulille – asiantuntija keksii kolme syytä, miksi sitä voitaisiin tarvita Helsingin Sanomat. 24.11.2020. Viitattu 25.11.2020.
  23. a b Pieni ele hoitajille, suuri ele yhteiskunnalle Ilta-Sanomat. 27.12.2020. Viitattu 27.12.2020.
  24. Vaatiiko muuntunut koronavirus uusia rajoituksia? Yle seuraa hallituksen koronaneuvotteluja kello 16.20 alkaen Yle Uutiset. Viitattu 13.1.2021.
  25. Rokotus | Paniikki hitaasta rokotustahdista kasvaa Euroopassa: EU:n komissio puolustaa arvosteltuja rokotesopimuksiaan Helsingin Sanomat. 6.1.2021. Viitattu 29.1.2021.
  26. Rokotustahti tuskastuttaa: "Pienen maan tulisi pystyä nopeisiin päätöksiin. Nyt vaan tollotetaan paikallaan." Raahen Seutu. Viitattu 29.1.2021.
  27. a b Koronavirus | ”Ilmaantuvuus on todellakin noussut ennätyslukemiin”, THL:n Mika Salminen sanoo Helsingin Sanomat. 25.2.2021. Viitattu 27.2.2021.
  28. Suomeen on todettu poikkeusolot verkkouutiset.fi. 3.1.2021. Viitattu 1.3.2021.
  29. Oireet ja hoito – koronavirus THL. Viitattu 2.6.2020.
  30. Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2020.
  31. Koronavirus | Veren liiallinen hyytyminen on yksi covid-19-taudin vaarallisimmista mekanismeista Helsingin Sanomat. 19.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
  32. Husista siirretään koronan tehohoitopotilaita Turkuun ja Kuopioon – ”Peukalot ja ukkovarpaat pystyssä, että tartuntojen määrä alkaisi kääntyä laskuun” Ilta-Sanomat. 9.12.2020. Viitattu 9.12.2020.
  33. Tilannekatsaus koronaviruksesta: Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.1.2021.
  34. Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä Yle Uutiset. Viitattu 21.5.2020.
  35. Teppo Ovaskainen: Suomessa uusi koronavirustartunta Uusi Suomi. Viitattu 5.6.2020.
  36. THL:n arvio koronasta: Jos epidemian hidastuminen jatkuu pitkään, tulee suuri riski isoon epidemiaan myöhemmin Yle Uutiset. Viitattu 27.4.2020.
  37. Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  38. Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin luettavaa, sairaanhoitopiirien mukaan takit ovat hätävara Yle Uutiset. Viitattu 20.4.2020.
  39. Koronavirus | Näin Helsingissä reagoidaan uusiin rajoituksiin: ”Olisivat ohjeet voineet tulla aiemminkin, koska mehän olemme kohta ihan kusessa” Helsingin Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 20.11.2020.
  40. Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Yle Uutiset.
  41. Hallitus päätti luopua valmiuslain käytöstä, Suomi palaa normaalioloihin Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
  42. Suomessa poikkeusolot, valmiuslaki voimaan, koulut kiinni Turun Sanomat. Viitattu 14.5.2020.
  43. Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 6.5.2020.
  44. Suomalaisfirmat tylyinä: Koronan aiheuttama talouskriisi hoidettu surkeasti Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
  45. Kunnat ajautuneet syvään talouskriisin koronan takia: “Hallituksen toiveilla ei makseta palkkoja” sanoo pienen kunnan johtaja Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
  46. Matkailu | Majoitusala menetti kysynnästään 95 prosenttia Helsingin Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
  47. Näin korona on lisännyt työttömyyttä ja lomautuksia Duunitori.fi. 2.4.2020. Viitattu 6.5.2020.
  48. Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2020.
  49. Hallitus päivitti Suomen koronavirusstrategiaa, rajoitustoimia mahdollista purkaa asteittain ja hallitusti Valtioneuvosto. Viitattu 6.5.2020.
  50. Teppo Ovaskainen: Hallitukselta periaatepäätös Suomen hybridistrategiasta: Tavoitteena epidemian tehokas hillintä Uusi Suomi. Viitattu 6.5.2020.
  51. Pääministeri Marin kertoi Suomen koronastrategiasta Ilta Sanomat. 15.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  52. Milloin koronan toinen aalto iskee Suomeen? Asiantuntija esittelee kolme eri skenaariota Ilta-Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 30.7.2020.
  53. Johtavat lääkärit: Koronan uusi aalto iskee syksyllä Suomeen, jo nyt nähtävissä ravintoloiden aukeamisen seuraukset mtvuutiset.fi. 23.7.2020. Viitattu 30.7.2020.
  54. Analyysi: Koronaviruksen toinen aalto voi olla Suomessa ensimmäistäkin voimakkaampi iltalehti.fi. Viitattu 30.7.2020.
  55. Näin Suomi varautuu koronan toiseen aaltoon iltalehti.fi. Viitattu 31.5.2020.
  56. Testeissä ruuhkaa eikä tartuntojen jäljittäminen onnistu Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
  57. Suomessa todettu 149 uutta koronatartuntaa Ilta-Sanomat. 29.9.2020. Viitattu 29.9.2020.
  58. STM:n strategiajohtaja: Koronaepidemian toinen aalto on nyt käynnissä Suomessa Ilta-Sanomat. 8.10.2020. Viitattu 8.10.2020.
  59. Koronavirustartuntojen määrä on kasvanut merkittävästi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.10.2020.
  60. Koronavirus: ”Huipun katkeaminen on todellista” – Miksi Suomen tautitilanne näyttää nyt rauhalliselta verrattuna muihin Euroopan maihin? Helsingin Sanomat. 29.10.2020. Viitattu 29.10.2020.
  61. Teppo Ovaskainen: Milloin Suomi siirtyisi valtakunnallisiin rajoituksiin? Uusi Suomi. Viitattu 20.11.2020.
  62. Koronapotilaiden määrä sairaalassa kasvoi räjähdysmäisesti mtvuutiset.fi. 7.12.2020. Viitattu 8.12.2020.
  63. Nämä ovat STM:n ja Husin uudet suositukset ja rajoitukset Ilta-Sanomat. 26.11.2020. Viitattu 26.11.2020.
  64. Näillä toimilla korona yritetään nyt kukistaa iltalehti.fi. Viitattu 24.12.2020.
  65. Koronavirus: Rajoitukset näyttävät tehoavan, todettujen tartuntojen määrä kääntynyt Uudellamaalla laskuun Helsingin Sanomat. 21.12.2020. Viitattu 24.12.2020.
  66. Ilkka Jauhiainen: Villisti leviävä koronan mutaatio B117 on havaittu jo Hollannissa ja Tanskassa Uusi Suomi. Viitattu 24.12.2020.
  67. Koronavirus | Suomesta löytyi koronaviruksen muunnosta, joka pysäytti brittien arjen Helsingin Sanomat. 28.12.2020. Viitattu 28.12.2020.
  68. Katja Incoronato: Asiantuntijoiden huomio Suomen hitaasta rokotustahdista: ”Uhkaa alkaa uusi koronakevät” Uusi Suomi. Viitattu 29.1.2021.
  69. Korona levinnyt ennätyslukemiin Uudellamaalla – HUS vaatii tiukempia kokoontumisrajoituksia Yle Uutiset. Viitattu 26.2.2021.
  70. Näin koronarajoitukset kiristyvät Etelä-Suomessa: Urheilutiloissa enintään 10 ihmistä samaan aikaan, kauppakeskuksien oleskelutilat pois käytöstä Yle Uutiset. Viitattu 26.2.2021.
  71. Hallitus on todennut poikkeusolot, ravintolasulkua koskeva esitys eduskuntaan – Marin pyytää anteeksi viranomaisten tulkintaerojen aiheuttamaa epävarmuutta Yle Uutiset. Viitattu 1.3.2021.
  72. THL:n lausunto valtioneuvostolle: Tehohoidon kapasiteetti voi paikoin ylittyä, pelkona räjähtävä kasvu – liikkumisrajoituksia ei voi korvata Ilta-Sanomat. 24.3.2021. Viitattu 24.3.2021.
  73. Rajoitukset | Valtioneuvoston kanslia julkaisi esitysluonnoksen liikkumisrajoituksista: Näistä 12 syystä liikkuminen olisi edelleen sallittua Helsingin Sanomat. 24.3.2021. Viitattu 24.3.2021.
  74. Hallitus neuvottelee liikkumisrajoituksista ja maskipakosta – Marin: ”Kontakteja on edelleen liikaa ja ihmiset sairastuvat” www.iltalehti.fi. Viitattu 24.3.2021.
  75. Pääsiäisen koronaluvuista löytyi hyvää kerrottavaa – Husin Järvinen kertoo, mihin asti pitää vielä jaksaa Ilta-Sanomat. 5.4.2021. Viitattu 5.4.2021.
  76. Sairaalapotilaiden määrä väheni, koronatartunnat laskussa – Husin Lehtonen väläyttelee paluuta epidemian perustasolle: ”On mahdollista, että toukokuussa siihen päästäisiin” www.iltalehti.fi. Viitattu 5.4.2021.
  77. Korkeat vieraskielisten koronaluvut nousseet entistä suuremmiksi – "Meillä on ollut nuorempia maahanmuuttajataustaisia tehohoidossa" Yle Uutiset. Viitattu 30.3.2021.
  78. Korona leviää hoivakodeissa Ilta Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 18.4.2020.
  79. Helsingin Suursuon sairaalassa 67 koronatartuntaa Ilta Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 18.5.2020.
  80. Koronavirus aiheutti epidemian Laakson sairaalassa, yli 80 sairastui ennen järeitä suojatoimia a Yle Uutiset. Viitattu 18.5.2020.
  81. Sosiaali- ja terveysministeriö perustaa koronavirukseen varautuvan ryhmän, hallitus pitää tiedotustilaisuuden torstaina Helsingin Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
  82. Italian tilanteen vakavuus yllätti Suomen viranomaiset Ilta Sanomat. 26.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
  83. Ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustusta koronavirusalueelle Kiinassa Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2020.
  84. STM:ssä havahduttiin suojavarustepuutteisiin helmikuun alussa Ilta Sanomat. 20.4.2020. Viitattu 4.6.2020.
  85. Hallituksen mukaan koronaviruksen tartuntariski Suomessa edelleen pieni Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2020.
  86. Antti Kirkkala: Miten koronaviruksen leviämiseen on varauduttu? verkkouutiset.fi. 19.2.2020. Viitattu 4.6.2020.
  87. Pöytäkirja PTK 22/2020 vp 16.22 16.22 Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vastauspuheenvuoro)s. 8
  88. Tällainen on Suomen suunnitelma pandemian varalta iltalehti.fi. Viitattu 1.6.2020.
  89. Eikö Huoltovarmuuskeskuksessa lueta naistenlehtiä? Selvitimme, mitä kaikkia virheitä varustehankinnoissa tehtiin ja kuinka ne korjattiin Yle Uutiset. 7.6.2020. Yle Uutiset. Viitattu 7.6.2020.
  90. Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  91. Yle: Kaikki Sarmasteelta tilatut hengityssuojaimet ovat Huoltovarmuuskeskuksen mukaan käyttökelvottomia savonsanomat.fi. Savon Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
  92. Suojautuminen | Sairaalat hoitavat koronaviruskriisiä puutteellisilla varusteilla Helsingin Sanomat. 22.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  93. Aapo Siippainen: Näistä sairaaloiden suojatarvikkeista kovin pula Helsingin Helsingin Uutiset. 9.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  94. Puolustusvoimat: Käytettyjen korkean suojatason hengityssuojainten puhdistaminen uudelleenkäyttöön onnistui Kaleva.fi. Viitattu 2.6.2020.
  95. Kolme yritystä aloittanut kotimaisten kasvosuojaimien valmistuksen Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  96. Suvi Hautanen: Ministeriön mukaan suojavarusteiden tilanne on nyt hyvä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
  97. Suojavarusteiden saatavuus on parantunut Suomessa Helsingin Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 18.6.2020.
  98. Huoltovarmuuskeskus jäänyt lähes kokonaan ilman kotimaisia hengityssuojaimia, sertifikaatteja odotetaan yhä Kaleva.fi. Viitattu 16.11.2020.
  99. Suomalaisvalmistajilla riittää kapasiteettia vaikka hengityskoneisiin, jos kysyntää tulee Keskisuomalainen. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  100. Mitä kansalainen saa tehdä poikkeustilanteessa? (17.06 lähtien) Yle A-studio. 18.3.2020. Yle Areena. Viitattu 18.3.2020.
  101. Kasperi Summanen: HUS suunnitteli varasairaalan Meilahden parkkihalliin verkkouutiset.fi. 4.8.2020. Viitattu 2.6.2020.
  102. Valehteliko Sanna Marin suomalaisille kasvomaskeista? Läpivalaisimme pääministerin puheet keväällä ja nyt Yle Uutiset. Viitattu 10.10.2020.
  103. Kangasmaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, mutta voi suojata muita tartunnalta | VTT vttresearch.com. Viitattu 21.10.2020.
  104. Hallituksen tiedepaneeli suosittelee kasvomaskien käyttöä fi Savon Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  105. Elisa Hyvärinen: Valtioneuvoston mukaan maskia voi käyttää joukkoliikenteessä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
  106. Hallitus puoltaa THL:n maskisuositusta julkiseen liikenteeseen, suositus etätöistä palautetaan alueellisesti, riskimaille tulossa liikennevalomalli Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2020.
  107. THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten suojaamiseksi. Tiedote Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.8.2020.
  108. Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Yle Tukholmassa Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2020.
  109. Miksi rokottaminen on niin hidasta? Apulaispormestari vastaa verkkouutiset.fi. 1.6.2021. Viitattu 27.1.2021.
  110. Rokote pian Suomessa? ”Hyvien uutisten sarja jatkuu” verkkouutiset.fi. 23.11.2020. Viitattu 19.12.2020.
  111. THL:n tuore arvio Suomen rokotustahdista: Yli 70-vuotiaat joutuvat odottamaan koronarokotetta vielä kuukausia Ilta-Sanomat. 28.1.2021. Viitattu 28.1.2021.
  112. STM ja THL: Koko kansan rokottaminen voi mennä loppuvuoteen, koronarokotukset ovat kuntien vastuulla Yle Uutiset. Viitattu 27.1.2021.
  113. Miksi ihmeessä vessapaperia haalitaan nyt kärrykaupalla? Tutkija: "Itsesuojeluvaisto on tärkein syy" Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  114. Suomalaiset hamstraavat ruokaa nyt myös verkkokaupasta Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  115. Jorma Erkkilä: Kuluttajat hamstraavat nyt ruokaa SalkunRakentaja. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  116. Suomen talous taantumaan koronaviruksen takia Euro ja talous. Viitattu 1.6.2020.
  117. OP: Suomen talous on nyt pohjalla Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  118. Uusi koronatuki tarjotaan kaikille yrityksille Hämeen Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
  119. Saara Niskanen: Koronan takia on ilmoitettu jo yli 124 000 lomautuksesta Suomessa, ja määrä kasvaa koko aja Talouselämä. Viitattu 2.6.2020.
  120. Työttömyys voi räjähtää käsiin koronan takia Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  121. Etlan ennuste on synkkä: Bruttokansantuote laskee tänä vuonna 8 prosenttia, vienti lähes viidenneksen Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  122. Etla päivitti ennusteensa: Suomen bkt laskee tänä vuonna 8 prosenttia, hotelli- ja ravintola-alalla 30 prosentin sukellus | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA sttinfo.fi. Viitattu 2.6.2020.
  123. Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä Valtioneuvosto. Viitattu 5.6.2020.
  124. Hallitus sopi historiallisen suuresta 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta, kunnille luvassa 1,4 miljardin tukipaketti Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2020.
  125. a b Tuomas Niskakangas: Suomi näyttää nousevan Euroopan-mestariksi koronataantuman torjunnassa Helsingin Sanomat. 15.8.2020. Viitattu 15.8.2020.
  126. Miten koronavuosi vaikutti reseptihakumääriin? Katso maakuntasi hittiruoat Snellman. Viitattu 8.4.2021.
  127. Kokonaiskuolleisuus ei merkittävästi kasva, vaikka korona jylläsikin vuonna 2020 Yle. 12.1.2021. Viitattu 4.2.2021.
  128. Koronavirus: Espoossa käyttöön laajat varotoimet: kiireettömiä lääkäriaikoja siirretään, neuvolan lääkäriaikoja supistetaan Länsiväylä. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  129. Terveys | Hus: Koronaepidemia on saanut pitkäaikaissairaita perumaan lääkärikäyntejään, millä voi olla vakavia seurauksia Helsingin Sanomat. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  130. Koronapelkoiset viivyttävät hoitoon menoa kohtalokkain seurauksin Ilta Sanomat. 21.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
  131. Heikki Jantunen: Hammaslääkärit varoittavat lähestyvästä kriisistä verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  132. Ylen kysely: Koronakriisi on lisännyt alkoholinkäyttöä seitsemällä prosentilla vastaajista Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  133. Koronavirus pompautti Alkon litramyynnin huimaan nousuun Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  134. Onko ikäihmisten eristyksessä järkeä? Keskisuomalainen. Viitattu 1.6.2020.
  135. Tartunnat | Koronaviruksen pelätään ajavan asunnottomat entistä kestämättömämpään tilanteeseen, Helsinki lupaa apua Helsingin Sanomat. 17.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  136. Korona-aika on erityisen karua asunnottomille karjalainen.fi. Viitattu 1.6.2020.
  137. MTV yöpartion mukana koronan sulkemassa Helsingissä: Koditon Henkka, 26, kiertelee autioilla kaduilla kun mihinkään ei pääse mtvuutiset.fi. 19.4.2020. Viitattu 1.6.2020.
  138. HS-gallup: nousi Suomen suosituimmaksi puolueeksi Helsingin Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  139. Ylen gallup: Koronakriisi paisutti SDP:n suosiota, pääministeripuolue nousi lähes perussuomalaisten rinnalle Hämeen Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  140. Janne Suutarinen: Euroopan valtaapitävien koronanoste alkaa olla oh Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  141. 12 tiukkaa kysymystä STM:n päällikölle: Miksi koronan tukahduttaminen ei onnistu? Mitä alle yhden laskeneesta tartuttavuusluvusta pitää ajatella? mtvuutiset.fi. 15.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  142. Näin Suomi varautuu koronaepidemian toiseen aaltoon Ilta-Sanomat. 23.7.2020. Viitattu 23.7.2020.
  143. Minna Karkkola: THL:n pääjohtaja Ylelle: Koronavirus pitää tukahduttaa Suomessa Mediuutiset. Viitattu 2.6.2020.
  144. Miksi koronaa ei hävitetä kokonaan, onko tavoitteena laumasuoja? Näin hallitus vastaa Savon Sanomat. Viitattu 3.6.2020.
  145. Minna Karkkola: Pyrkiikö Suomi nyt laumaimmuniteettiin? Hetemäen raportin muotoilu hämmentää Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
  146. Jenni Tamminen: Nyt leimahti keskustelu Sanna Marinin hallituksen koronalinjasta Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
  147. Here’s Why COVID-19 Is Much Worse Than the Flu Healthline. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
  148. Vasta-ainetesteistä kylmä suihku laumasuoja-ajattelulle Forssan Lehti. Viitattu 4.6.2020.
  149. Ravintoloiden avaaminen saattaa johtaa paljonkin sairastuneita tuoviin tartuntaryppäisiin, sanoo tutkija: "Alkaisin tämän viikon jälkeen katsoa..." mtvuutiset.fi. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  150. Pitääkö koronavirus yrittää tukahduttaa vai ei? Tämä avainkysymys jakaa Suomen asiantuntijat kahteen leiriin Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  151. Markku Huusko: Joukko suomalaisia huippututkijoita vetoaa Sanna Marinin hallitukseen Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  152. Vieraskynä | Koronavirusepidemian kiihtymiseen on varauduttava myös uusin keinoin, kirjoittavat THL:n Markku Tervahauta ja Mika Salminen Helsingin Sanomat. 1.8.2020. Viitattu 1.8.2020.
  153. Koronatestaus on ruuhkautunut monin paikoin Suomessa Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
  154. Koronavirustartuntojen jäljittämisessä alueellisia eroja Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
  155. Pääministeri Marin: Vaikka Suomi suljettaisiin vuodeksi, korona ryömisi kuitenkin takaisin Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 5.6.2020.
  156. Näin Martti ja Eeva Ahtisaaren toipuminen koronasta on sujunut Ilta-Sanomat. 21.8.2020. Viitattu 16.10.2020.
  157. Koronan sairastunut kansanedustaja Tom Packalén sai kuumeen parin päivän viiveellä, mutta parani nopeasti Ilta-Sanomat. 27.10.2020. Viitattu 27.10.2020.
  158. HS: Yritysjohtaja John Hartwall menehtyi koronaan iltalehti.fi. Viitattu 16.10.2020.
  159. Jari Hedman, 60, oli ensimmäisiä koronaan sairastuneita: ”Hapenottokyky tai jalkojen voimataso ei ole lähelläkään sitä, mitä se oli ennen koronaa” Seura.fi. 16.3.2021. Viitattu 17.3.2021.
  160. a b Tunnetut näyttelijät varoittavat koronan järkyttävistä seurauksista: Markku Huhtamo joutui teholle ja tauti surmasi vaimon, Juhani Laitala viikkoja sairaalassa Ilta-Sanomat. 22.8.2020. Viitattu 27.1.2021.
  161. MTV: Linda Lampenius sai koronan – myös 7-vuotias tytär sairastui: ”Sanottiin, ettei lapsilla voi edes koronaa olla” www.iltalehti.fi. Viitattu 21.2.2021.
  162. Kuukausiliite | Tämä on minun hetkeni, ajatteli säveltäjä Anna-Mari Kähärä ja huudatti Musiikkitalossa naistenpäivän konsertin tuhatpäistä yleisöä – Neljä päivää myöhemmin hän heräsi synnytyssupistuksia muistuttavaan kipuun Helsingin Sanomat. 3.10.2020. Viitattu 23.2.2021.
  163. Keväällä koronan sairastanut Baba Lybeck: "Minulla on edelleen välillä hajuharhoja" apu.fi. 20.8.2020. Viitattu 29.1.2021.
  164. Keväällä koronan sairastanut Baba Lybeck: "Minulla on edelleen välillä hajuharhoja" apu.fi. 20.8.2020. Viitattu 29.1.2021.
  165. Satu Tiivola, 95, paljastaa, miten hän sai koronaviruksen ja kuinka vaikeaa siitä on toipua Ilta-Sanomat. 27.4.2020. Viitattu 3.2.2021.
  166. Senja Rapila: MTV: Näyttelijä Maria Ylipää sairasti koronan: "En ole koskaan ollut niin kipeä" Iskelmä. 7.2.2021. Viitattu 7.2.2021.
  167. a b Korona vei rakastetun näyttelijän Aimo Räsäsen sairaalaan viikoksi: "Kun Italian kuolinluvut selvisivät ja keuhkot rahisivat, pelkäsin oikeasti" Yle Uutiset. Viitattu 13.2.2021.
  168. Jääkiekkoilija Aapeli Räsänen, 22, sairastui koronaan kotiuduttuaan Yhdysvalloista – Virus tarttui koko perheeseen: ”Selvisimme säikähdyksellä – kenellekään ei jäänyt pysyviä haittoja” Seura.fi. 11.3.2021. Viitattu 17.3.2021.
  169. IS: Koronavirus iski karulla tavalla Rasmus Ristolaiseen Jatkoaika.com. Viitattu 19.2.2021.
  170. Nämä kaikki tunnetut henkilöt ovat sairastuneet koronaan iltalehti.fi. Viitattu 29.1.2021.
  171. Näin heikkoon kuntoon koronatartunta vei Niklas Hagmanin Ilta-Sanomat. 29.11.2020. Viitattu 13.2.2021.
  172. Aki Linnanahteella on korona – näin hän kertoo tähänastisista oireista Ilta-Sanomat. 20.2.2021. Viitattu 20.2.2021.
  173. Radiojuontaja Suvi Hartlin sai koronatartunnan – ”Shokki oli aikamoinen” Ilta-Sanomat. 22.10.2020. Viitattu 20.2.2021.
  174. Ylilääkäri Hanna Nohynek sairasti koronan – Ei voi vuoden jälkeenkään juoda kahvia Seura.fi. 18.2.2021. Viitattu 20.2.2021.
  175. Pekka Virta joutui sairaalahoitoon koronan takia Ilta-Sanomat. 13.2.2021. Viitattu 13.2.2021.
  176. Pekka Virta julkaisi pysäyttävän kuvan – ”27 päivää teholla vaan tänään heräsin” Ilta-Sanomat. 16.3.2021. Viitattu 16.3.2021.
  177. Pepe Willberg sairasti koronan lieväoireisena: ”Väsymys oli pidempään päällä" Seura.fi. 13.3.2021. Viitattu 17.3.2021.
  178. Jari Litmanen, 49, sairastui koronavirukseen: ”Hengenahdistusta ja kaikkea mahdollista” Ilta-Sanomat. 11.5.2020. Viitattu 14.12.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa