Hengityssuojain

laite, joka suojaa käyttäjäänsä ilmassa olevilta hiukkasilta

Hengityksensuojain on kasvoille asetettava väline, joka suojaa käyttäjäänsä ilmassa olevien epäpuhtauksien, kuten pölyn, höyryjen, kaasujen tai mikrobien hengittämiseltä. Käyttötarkoituksensa ja suojaustason mukaan suojaimista on useita eri rakenteita ja nimityksiä.[1][2] Hengityksensuojaimet soveltuvat myös muille kuin ammattikäyttäjille heidän ollessaan vastaavissa, terveyden suojaamista vaativissa tilanteissa.[3] Sanaa maski käytetään vapaammin monista erilaisista suojista ja peitteistä. Sanan käyttö ole rajoittunut pelkästään hengitysteiden tai edes kasvojen tai pintojen suojaamiseen, peittämiseen tai kätkemiseen (kangasmaski, hitsausmaski, jääkiekkomaski, näyttelijän roolimaski; jonkun ehdon tai säännön mukainen fyysinen tai ohjelmallinen aineiston suodatus; näköeste pelivälineelle, jne).

Uloshengitysventtiilillä varustettu, FFP3-suojaustason hengityssuojain.
Yhdysvaltain viranomaisten ilmoittama ero suunsuojainten ja hengityssuojainten välillä.
Video, jossa kuvataan testiä, jolla määritellään hengityssuojain N95:n sertifiointi.

Hengityssuojainten käyttökulttuuri vaihtelee eri maissa, kuten myös viranomaisten määräykset sen käytöstä yleisillä paikolla.

Tehokkaan hengityssuojaimen ja suodattimen valitsemiseksi tarvitaan usein pitkälle kehitetty analyysi ilman epäpuhtauksista.

Jotkut hengityssuojaimet yhdistetään tuulettimeen tai paineilmalaitteeseen puhtaan ilman ottoa varten. Hengityssuojainta käytettäessä on vaarana, että hengitysilmaan tulee liian vähän happea. Esimerkiksi suljettuun säiliöön ei voi mennä vain yksinkertaisilla suodattimilla varustetulla naamarilla, vaan ilman syöttö on järjestettävä toisella tavalla.

Suusuojaimet ja hengityksensuojaimetMuokkaa

Tarkoitus / Tuote[4] Suu-nenäsuojain[4]
(kutsutaan myös kirurgiseksi suunsuojaimeksi)
Hengityksensuojain[4]
Tarkoitus Nestesuojaus, suojaa käyttäjää suurilta pisaroilta ja roiskeilta.
Suojaa ulkopuolisia käyttäjän uloshengitykseltä.
Vähentää käyttäjän altistumista hiukkasille, kuten suurille pisoille ja aerosolille.
Yhteys kasvoihin Kiinni löysästi. Tiiviisti kiinni.
Vaatiiko tiukkaa kiinnityksen varmistamista. Ei Kyllä, vaaditaan jokaiselta laitteelta.
Suodatin Ei pidetä sisäänhengityksen suojaimena. Ei suojaa käyttäjää pieniä ilmassa olevia hiukkasia vastaan. Suodattaa vähintään 94-95 prosenttia (FFP2-N95) ilman suurista ja pienistä hiukkasista.
Vuoto Vuotaa reunoilta käyttäjän hengittäessä. Jos suojain on oikein asennettu ja asetettu,
vuoto suojaimen reunoilla on merkityksetön
Käyttörajoitukset Kertakäyttömateriaali. Hävitetään jokaisen käyttökerran jälkeen. Ihannetapauksessa hävitetään jokaisen käytön jälkeen.

CE-merkinnätMuokkaa

Henkilökohtaisista suojavarusteista annettu EU:n henkilönsuojainasetus 2016/425 säätää hengityksensuojainten CE-merkinnästä.[5] Hengityksensuojaimet kuuluvat luokkaan III, joka on vahvin luokka ja tarkoitettu käytettäväksi torjumaan vakavia seurauksia, kuten kuolemaa tai pysyviä terveysvahinkoja. Jokainen tuote on merkittävä selvästi CE-merkinnällä. CE-merkinnän yhteydessä on hyväksytyn tuotteen laatutasoa valvovan viranomaisen koodi. Koronaviruspandemia 2019-2020:n aikana EU-komissio antoi uusia suosituksia, jotka myönsivät jäsenvaltioille vapautuksia voimassa olevista EU:n suojalainsäädännöistä, kuten hengityssuojaimista. Esimerkiksi Ruotsin työsuojeluviranomaiset saivat Ruotsin hallitukselta tehtäväksi myöntää väliaikaisia lupia määräajaksi ja rajoituksin hyväksyä muun muassa sellaisten hengityssuojainten myyntiä, jotka eivät ole CE-merkittyjä, koska kaikki testit eivät ole CE-vaatimusten mukaisia. Nämä testit koskevat ikäresistenssiä tai ultraviolettisäteilyn kestävyyttä, jotka eivät ole oleellisia tilanteissa, joissa suojavarusteita vaihdetaan nopeasti.[6]

Erilaiset hengityssuojaimetMuokkaa

  • Puolimaskissa hengitysilma kulkee yhden tai useamman suodattimen läpi suojaimen sisäänhengitysventtiilin kautta ja uloshengitysilma poistuu uloshengitysventtiilin läpi. Suodattimet voidaan vaihtaa, kun ne ovat kätetty, ja itse suojainta voidaan käyttää pitkään. Suojain peittää leuan, suun ja nenän.
  • Täysi maski toimii kuin puolimaski, mutta suojaa suurempaa osaa kasvoista, myös silmät. Suodattimet voidaan vaihtaa tarvittaessa.
  • Huppu on nopeasti asetettava ja täydellinen suoja koko päälle. Huppu voidaan yhdistää erilaisiin suodattimiin.

Hengityssuojainten suojaustasotMuokkaa

Hengityksensuojaimet voidaan ryhmitellä useaan eri suojaustyyppiin ja suojaustasoon, joita ovat:[7]

Suojaintyyppi Tehokkuusluokka Käytännön suojauskerroin Standardi
Suodattava puolinaamari FFP1 4 EN 149
Suodattava puolinaamari FFP2 10 EN 149
Suodattava puolinaamari FFP3 20 EN 149
Puolinaamari P3-suodattimella 20 EN 149
Hupulla tai kasvosuojuksella varustettu puhallinsuojain TH3P SL 200 EN 12941
Kokonaamarilla varustettu puhallinsuojain TM3P SL 1000 EN 12942
  • I, II, IIR - suu-ja nenäsuojusten luokittelu. Suojaavat hiukkaskooltaan suurilta hiukkasilta, bakteerit ja isot hiukkaset kuuluvat tähän luokkaan. Ykköstaso suojaa (Bacterial Filtration Efficiency, BFE) näistä 95 prosenttia, kakkostaso 98 prosenttia. R tarkoittaa kosteutta kestävää (R=resistant), eli IIR suojaa myös isoilta hiukkasilta, myös pisaroilta 98-prosenttisesti. Suojusta ei ole tarkoitettu tilanteisiin, jossa on veri- tai eritteiden mahdollisuus. Suomessa hoitotyössä, jossa on pisaratartunnan riskiä, edellytetään että hoitohenkilökunnalla on työturvallisuuden vuoksi saatavilla vähintään IIR-merkinnällä varustetuja suu- ja nenäsuojuksia.[8] Ykköstason suojaimia voidaan käyttää vähentämään esimerkiksi potilaiden infektiosairastumisen riskiä.[9] Huomaa, että virukset ovat hiukkaskooltaan (kokoluokkaa 10 nm eli 0,01 μm) merkittävästi bakteereita pienempiä, eikä BFE-suodatustaso päde viruksiin.
  • Suodattava puolinaamari, taso FFP1 suojaa lähinnä näkyviltä hiukkasilta, kuten pölyltä ja muilta isoilta hiukkasilta kuten sahausjätteeltä.
  • Suodattava puolinaamari, taso FFP2 (N95) suojaa käyttäjäänsä oikein käytettynä tehokkaasti pienemmiltäkin hiukkasilta kuten bakteereilta ja viruksilta, esimerkiksi koronavirusta vastaan. Tason FFP2 hengityssuojain suodattaa vähintään 94% ilman epäpuhtauksista, N95 suodattaa vähintään 95 prosenttia.
  • Suodattava puolinaamari, taso FFP3 (N100) suojaa FFP2 -tason tavoin käyttäjäänsä pienemmiltäkin hiukkasilta. Tason FFP3 hengityssuojain suodattaa vähintään 99% ilman hiukkasmaisilta epäpuhtauksista.[10]

Hengityssuojainten käyttö terveydenhoidossaMuokkaa

HenkilökuntaMuokkaa

Kirurgista suu-nenäsuojusta käyttää hoitohenkilökunta suojaamaan potilasta uloshengitysilman mahdollisilta taudinaiheuttajilta. Suun ja nenän edessä pidettävä suojus ei suojaa käyttäjäänsä ilmateitse tarttuvilta taudeilta. Kirurgista suu-nenäsuojusta käytetään suojaamaan henkilökuntaa veri- ja eriteroiskeilta esimerkiksi toimenpiteiden yhteydessä tai eristyspotilaiden hoidossa. Jos hoitotilanteissa on riski veri- tai eriteroiskeisiin käytetään myös suojatakkia ja -käsineitä sekä visiiriä tai suojalaseja.[7]

PotilaatMuokkaa

Suu-nenäsuojuksen voi pukea ilma- tai pisarateitse tartuttavalle potilaalle häntä kuljetettaessa. Potilaalle ei saa laittaa uloshengitysventtiilillä varustettua hengityksensuojainta, joka suodattaa ilmaa vain yhteen suuntaan ja suojaa siten vain käyttäjäänsä, mutta ei estä mikrobien leviämistä uloshengitysilman mukana. Jos potilas sairastaa ilmateitse tarttuvaa tautia, käytetään hengityksensuojaimia hoidettessa. Hengityksensuojain on tässä tarkoituksessa henkilökohtainen ja kertakäyttöinen.[7]

Maskien käyttö yleisellä paikallaMuokkaa

SuomessaMuokkaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi maskisuosituksen 13.8.2020 tilanteisiin jossa lähikontakteja ei voi välttää. [11]

Jos kangasmaskia käyttää oikein, se saattaa torjua sitä, ettei tautia levitä omasta suusta pisaratartuntana muihin ihmisiin. Kangasmaskia voi käyttää paikoissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista, esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä tai kaupoissa. Kangasmaski ei suojaa omistajaansa taudeilta.lähde?

Maskin käyttöä ei suositella hengityssairaille, joilla on hengitysvaikeuksia, koska sen käyttö lisää hengitysvastusta. Tiiviiseen maskiin kertyy myös uloshengityksestä hiilidioksidia. Nämä lisäävät hapen puutetta ja vaikeuttavat hengittämistä.lähde?

Jos kangasmaskia käyttettäessä joutuu jatkuvasti korjailemaan maskin asentoa ja koskemaan kasvoja, siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.lähde?

Kangasmaski pitää pestä ja vaihtaa jokaisen käyttökerran jälkeen.lähde?

Itse valmistettuja kasvomaskeja ei saa nimittää hengityssuojaimiksi, sillä niiden suojaavuutta ja käytön turvallisuutta ei voida todentaa.[12] Sisäministeri Maria Ohisalo ilmoitti 4. toukokuuta 2020, että hallitus selvittää kasvomaskien käytön mahdollista ohjeistusta.[13]

Muissa maissaMuokkaa

Eri maissa hengityssuojainten käyttökulttuuri vaihtelee. Viranomaiset ovat antaneet erilaisia ohjeita ja määräyksiä koronaviruspandemian yhteydessä hengityssuojainten käytöstä. Esimerkiksi Beninin hallitus määräsi, että maskeja on käytettävä kaikissa julkisesti ja yksityisesti hallinnoitavissa paikoissa, kokouksissa, kohtaamisissa toreilla, kaupoissa, myymälöissä ja vastaavissa riippumatta siitä, kuinka monta ihmistä on läsnä.[14] Yhdysvalloissa maskien käyttö on politisoitunut. Kongressin demokraatit ovat tukeneet kampanjaa, jossa maskien käyttö olisi pakollista lentokoneissa, kun taas Trumpin hallinto on vastustanut sitä.[15]

VTT:n kokeet kangasmaskeistaMuokkaa

VTT teki toukokuussa 2020 kokeisiin perustuvan tutkimuksen kangasmaskien käyttökelpoisuudesta koronaviruksen torjunnassa. Tutkimuksen tulos oli, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitetun hengityssuojaimen käyttäjään verrattuna.

Kangasmaskin tärkein vaikutus on, että sillä voi suojata lähiympäristöään tartunnalta. Se ei kuitenkaan suojaa maskin käyttäjää altistumasta viruksille. Suun edessä oleva kangas hidastaa pisaroiden etenemistä, ja niiden lentomatka jää alle puolen metrin. Jos pisaroita ei pysäytetä, ne lentävät muutaman metrin etäisyydelle. Pisaroita leviää myös, kun ihminen puhuu, huohottaa ja niistää.

Kangasmaski kerää runsaasti uloshengitettyjä mikrobeja, jonka takia on tärkeää vaihtaa kangasmaski puhtaaseen puolen tai vähintään tunnin välein. Maskit pestään käytön välillä huolellisesti esimerkiksi valkopesuohjelmalla. On myös tärkeää valita sellainen maski, joka ei tukahduta tai haittaa hengitystä. Polyesterimateriaali osoittautui puuvillamateriaalia tehokkaammaksi suodattamaan virushiukkasia.

Kankainen kasvomaski voi tarkoittaa montaa asiaa, eikä sille ole standardeja. Tavallisesti kangasmaskissa on päällekkäin kaksi puuvillakankaasta tehtyä kangaskerrosta. Keskusteluissa hämmennystä aiheuttanut kiinalainen kansanmaski GB/T32610-2016 on tarkoitettu savusumulta ja katupölyltä suojautumiseen, eli hieman samaan tarkoitukseen kuin FFP1-hengityssuojain.[16]

Satunnaistettu hoitohenkilökunnan koe Vietnamissa: kangasmaski vai kertakäyttöinen suojain?Muokkaa

Kangasmaskien ja kertakäyttöisten lääketieteellisten hengityssuojainten käytöstä on tehty myös vertaileva, satunnaistettu koe 14 sairaalan korkean infektioriskin hoitohenkilökunnalla Hanoissa Vietnamissa. Vuonna 2015 julkaistu tutkimus vertasi sairaaloiden ensiapu-, infektio- tai hengitystiesairauksien, tehohoidon tai lastentautien osastolla työskentelevän 1607 hoitohenkilökunnan edustajan sairastumisriskiä hoitotyössä.[17]

Maskien käytön kannatus SuomessaMuokkaa

Toukokuussa 2020 tehdyn kyselyn mukaan julkisissa tiloissa maskipakkoa kannattaa 11 prosenttia, käyttösuositusta 35 prosenttia ja omaa harkintaa 47 prosenttia suomalaista.[18]

Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys käytön hyödystäMuokkaa

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 29.5. selvityksen siitä, voidaanko arjen tilanteissa käytetyillä kasvosuojuksilla estää epidemian leviämistä. Selvitys koski sekä kuluttajille tarkoitettuja tehdasvalmisteisia suu-nenäsuojaimia, että itse valmistettuja kasvomaskeja. Selvityksessä kartoitettiin kasvomaskien käyttöön liittyvää tieteellistä tutkimusta. Siihen on myös koottu lähinnä EU-maiden käytäntöjä ja linjauksia kasvomaskien käytöstä.

Tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon. Kasvomaskien mahdollista vaikutusta on vaikeaa erottaa muiden suojatoimien vaikutuksista.

Viidessä kahdeksasta järjestelmällisestä katsauksesta ei löydetty näyttöä siitä, että kasvosuojusten käyttö hengitystieinfektioissa olisi avuksi tartuntalähteen hallinnassa tai terveiden henkilöiden altistumisen ehkäisyssä. Kolme katsausta oli varovaisen myönteisiä.[19]

Kangasmaskeja ei tutkimuksissa käsitelty, eikä myöskään ammattilaiskäytössä olevia FFP2- ja FFP3-suojuksia.

Eri maiden linjaukset eroavat suojusten käytön suositusten ja velvoitusten laajuudessa. Myös perusteissa on myös suurta vaihtelua. Muissa Pohjoismaissa ei ole käytössä maskien käytön suosituksia tai velvoitteita. Muun muassa Britanniassa, Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Japanissa on annettu erilaisia suosituksia ja sisältöjä. Käytön velvoitteita on annettu Keski- ja Etelä-Euroopan maissa, sekä Aasiassa. Esimerkiksi Hollannissa on velvoite pitää maskia julkisessa liikenteessä.[20]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Hengityksensuojaimet Työterveyslaitos, ttl.fi. Viitattu 28.7.2020.
  2. Malliratkaisu - Hengityksensuojaime (pdf) 2016. Työterveyslaitos, ttl.fi. Viitattu 6.8.2020.
  3. Hilary Brueck & Shayanne Gal: All the different types of face masks, and who should wear them during the coronavirus pandemic Business Insider, businessinsider.com. 10.4.2020. Viitattu 6.8.2020.
  4. a b c Understanding the Difference (pdf) (esite suunsuojaimista ja hengityksensuojaimista) Yhdysvaltain tautikeskus (CDC) ja Yhdysvaltain työterveyslaitos (NIOSH). (englanniksi)
  5. Personal Protective Equipment Euroopan komission verkkosivulla
  6. janmckTKpjE & feature = youtu.be Työsuojelun edustaja, päätuomari Anna Varg, Kansanterveysviranomaisen tiedotustilaisuudessa Covid-19: llä, 7. maaliskuuta 2020
  7. a b c Hengityksensuojaimien käyttö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 11.12.2019. Viitattu 2.5.2020.
  8. Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista - katso kuvat päivitetty 16.4.2020. Työterveyslaitos, TTL. Viitattu 6.8.2020.
  9. Reetta Heiskanen, Laura Kukkonen: Yksi yritys valmistaa Suomessa 750 000 kasvomaskia päivässä, mutta kauppojen hyllyt voivat tyhjentyä maskeista hetkellisesti Helsingin Sanomat, hs.fi. 4.8.2020. Viitattu 6.8.2020.
  10. Hengityssuojainten yleiset suojauskategoriat
  11. THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten suojaamiseksi – käsienpesu ja turvavälit ovat tärkeimmät keinot ehkäistä koronatartuntoja - Tiedote - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 22.10.2020.
  12. Ajankohtaista: hengityssuojain Hengitysliitto. 23.4.2020. Työterveyslaitos. Viitattu 2.5.2020.
  13. Tamminen, Jenni: Pääministeri Sanna Marin: Näin koronarajoitusten purku alkaa – hallitus julkaisi ison listan päätöksiä Talouselämä. 4.5.2020. Alma Media Oyj. Viitattu 5.5.2020.
  14. Benin Orders Citizens To Don Anti-virus Masks Barron's. 7.4.2020. Dow Jones & Company, Inc. / AFP. Viitattu 2.5.2020. (englanniksi)
  15. Lizza, Ryan ja Lippman, Daniel: Wearing a mask is for smug liberals. Refusing to is for reckless Republicans. Politico. 1.5.2020. Viitattu 10.7.2020. (englanniksi)
  16. Kangasmaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, mutta voi suojata muita tartunnalta | VTT vttresearch.com. Viitattu 14.5.2020.
  17. C Raina MacIntyre, Holly Seale, Tham Chi Dung, Nguyen Tran Hien, Phan Thi Nga, Abrar Ahmad Chughtai, Bayzidur Rahman, Dominic E Dwyer, Quanyi Wang: A cluster randomised trial of cloth masks compared with medical masks in healthcare workers (Kirjoittajat ovat laatineet artikkeliin kinkittyvän lisäyksen Covid-19-epidemian johdosta) BMJ Open, 2015;5:e006577, doi: 10.1136/bmjopen-2014-006577. 2015. Viitattu 6.8.2020.
  18. Happo, Pauliina: Ylen kysely: Suurin osa suomalaisista ei pidä maskipakkoa tarpeellisena Yle Uutiset. 14.5.2020. Yleisradio Oy. Viitattu 14.5.2020.
  19. Happo, Pauliina: STM:n selvitys: kasvomaskien hyöty on arjessa vähäinen tai olematon Yle Uutiset. 29.5.2020. Yleisradio Oy. Viitattu 29.5.2020.
  20. Sutinen, Teija: Selvitys: Kasvomaskien käytöstä ei ole juuri hyötyä – Hallitus päättää Suomen linjasta ensi viikolla Helsingin Sanomat. 29.5.2020. Sanoma Oy. Viitattu 29.5.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hengityssuojain.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Andningsskydd