Etätyö
Etätyö on työtä, joka tehdään kiinteän toimiston ulkopuolella, esimerkiksi kotoa, etäpisteestä, hotellista tai liikkuvasta toimistosta käsin. Uusista tavoista organisoida työtä käytetään muun muassa nimityksiä etätyö, eTyö, mobiili työ ja monipaikkainen työ. Yhteinen piirre näille on sähköisen tieto- ja viestintätekniikan keskeisyys.[1]
Etätyön ymmärretään usein olevan vain kotona tehtävää toimistotyötä, mutta monissa muissakin ammateissa (esimerkiksi myyntiedustajat, huoltoasentajat ym. liikkuvat ammatit) raja etätyön ja ”muun työn” välillä hämärtyy tietoliikenneyhteyksien nopeuden ja peiton jatkuvasti parantuessa. Etätyöstä on tullut myös hajautettavampaa ja työtä tehdään liikkuvasti. Nykyisin etätyön rinnalla käytetään myös täsmällisempiä käsitteitä kuten hajautettu työ ja läsnätyö.
Toimistotyössä säännöllinen etätyö on voitu järjestää niin, että työntekijä tekee kaikki tai osan töistään työpaikan ulkopuolella. Käsiteltävä tietoaineisto välitetään yrityksen ja työntekijöiden tietokoneiden välillä esimerkiksi työnantajan järjestämän suojatun verkkoyhteyden (VPN) kautta ja kokoukset pidetään konferenssipuheluiden sekä erityisten virtuaalikokousohjelmien avulla. Etätyömahdollisuuden tarjoaminen työntekijälle edellyttää työnantajan vahvaa luottamusta työntekijään ja mahdollisuutta pilkkoa työ itsenäisesti suoritettaviin palasiin.
Tietoammateissa on helpompi järjestää etätyön mahdollisuus kuin perinteisemmissä ammateissa. Etätyön mahdollisuus voidaan järjestää työntekijöille, joiden työn tekeminen ei ole paikkaan sidottua. Nykyisin työntekijä voi olla tehokkaalla tavalla yhteydessä työnantajaansa tietoliikenneverkkojen avulla ja yhteydenpito onnistuu helposti.
Kiinnostus etätyöhön alkoi 1990-luvun loppupuolella, kun tietokoneiden halventuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen vähensivät riippuvuutta työpaikan toimistoympäristöstä. Ihmiset halusivat työskennellä ainakin osan aikaa kotonaan, mökeillään tai maatiloilla. Työntekijällä on etätyössä mahdollisuus jaksottaa työ pienempiin jaksoihin ja ottaa huomioon henkilökohtaiset ja ympäristölliset seikat. Etätyön kielteisenä puolena pidetään työ- ja vapaa-ajan mahdollista sotkeutumista ja työpaikan sosiaalisten suhteiden heikkenemistä sekä kuunteluväsymystä.
Vuonna 2020 alkanut koronaviruspandemia toi etätyön arkipäiväksi monille.
Etätyön kehittyminen Suomessa ja soveltaminen muokkaa
Suomi on eri tutkimusten mukaan yksi Euroopan kärkimaita etätyösovelluksissa. Tarkkaa etätyön tekijöiden lukumäärää on mahdoton sanoa, koska etätyön määritelmät vaihtelevat suuresti tutkimuksesta toiseen. Arviot vaihtelevat viidestä prosentista lähelle kahtakymmentä.[1]
Suurin etätöitä tekevistä aloista on hallinnon ala, johon on helppo liittää etätyön mahdollisuus. Etätyön mahdollisuus kohdistuu myös selvästi selvemmin yksityiselle sektorille kuin kunnalliselle.
Suomessa on vietetty vuodesta 2011 kerran vuodessa syksyisin kansallista etätyöpäivää, jolloin suomalaisia kannustetaan kokeilemaan etätyötä esimerkiksi ympäristösyistä.
Etätyön johtaminen muokkaa
Etätyöskentely voi asettaa haasteita työn johtamiselle[2], mutta tärkeimpänä tekijänä etätyöskentelyn onnistumiselle voi pitää molemminpuolista luottamusta työntekijän ja esimiehen välillä.[3] Etätyö nousi tärkeimmäksi työsuojeluhenkilöstön tunnistamaksi uudeksi työsuojelutoimintaan vaikuttavaksi haasteeksi Työterveyslaitoksen ja Tapaturmavakuutuskeskuksen toteuttamassa kyselyssä syksyllä 2020.[4]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Etätyö, eTyö, mobiili työ ja monipaikkainen työ Työterveyslaitoksen verkkosivut. 28.8.2014. Arkistoitu 5.3.2015. Viitattu 15.10.2014.
- ↑ Faktaa Kansallisen etätyöpäivän verkkosivut. 2014. Arkistoitu 19.10.2014. Viitattu 15.10.2014.
- ↑ Etätyötä ei tarvitse kytätä, tulosten tarkastelu riittää Työpiste-lehti. 18.9.2014. Viitattu 15.10.2014. [vanhentunut linkki]
- ↑ Työterveyslaitos: Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi Työsuojelupaneeli tarjoaa ajankohtaista tilannetietoa. Viitattu 15.6.2021.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Etätyö Wikimedia Commonsissa
