Euroopan pakolaiskriisi

Euroopan pakolaiskriisi tai Euroopan siirtolaiskriisi on vuosina 2014–2015 alkanut tapahtumasarja, jossa paljon Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta lähteneitä pakolaisia ja siirtolaisia pyrkii Eurooppaan hakeakseen turvapaikkaa. Vuoden 2015 alkupuolella turvapaikanhakijoiden pääreitit kulkivat Välimeren yli Italiaan sekä Egeanmeren saariston ja Balkanin kautta kohti Keski-Eurooppaa. Meritse saapuvien yleisimmät lähtömaat vuonna 2015 olivat Syyria (49 %), Afganistan (21 %) ja Irak (9 %).

Pakolaisia Unkarissa marssimassa kohti Itävallan rajaa syyskuun alussa 2015.

Irlannin merivoimien alus pelasti merihätään joutuneita siirtolaisia kesäkuussa 2015.

Euroopan unionin jäsenmaihin saapui vuonna 2014 noin 560 000 ja vuonna 2015 noin 1 260 000 turvapaikanhakijaa. Meriteitse saapuvista 58 % oli miehiä, 17 % naisia ja 25 % lapsia. Välimeren ylitykseen liittyy suuria riskejä ja ihmissalakuljetusta, ja monet ovat hukkuneet matkalla. Euroopan unioni on vastannut pakolaiskriisiin lisäämällä ulkorajojensa valvontaa ja torjumalla ihmissalakuljetusta. Euroopan komissio on esittänyt toistaiseksi toteutumattomia ehdotuksia turvapaikanhakijoiden jakamisesta unionin jäsenmaiden kesken. Moni jäsenmaa on palauttanut rajatarkistukset Schengen-alueen sisällä tai kiristänyt turvapaikanhakuun liittyvää lainsäädäntöään.

Kriisin tausta

Turvapaikanhakijoiden määrä Euroopan unionin ja EFTA-maissa vuonna 2015. Palkkien korkeus kuvaa turvapaikanhakijoiden määrää valtiossa, kun taas väri kuvaa turvapaikanhakijoiden määrää suhteessa valtion asukaslukuun.

Euroopan unionin jäsenvaltiot saivat Eurostatin mukaan 627 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2014, mikä on suurin määrä vuoden 1992 jälkeen, jolloin hakemuksia tuli 672 000.

Syyrian sisällissota ja Afganistanin sota

Suurin yksittäinen pakolaisuuden aiheuttaja on Syyrian sisällissota, joka on levinnyt myös Irakin ja Libanonin alueille. Syyrialaiset pakenevat paitsi oppositioliikkeiden väkivaltaa myös oman hallintonsa väkivaltaa, kertovat länsimaiset uutislähteet. Afganistanin sodan paheneminen on myös lisännyt muuttoliikettä. Naapurimaissa pakolaiskiintiö on tullut täyteen. Esimerkiksi 80 miljoonan asukkaan Turkki ilmoitti mittansa täyttymisestä, kun maahan oli paennut lähes kaksi miljoonaa syyrialaista. Turkin EU-ministeri sanoi heinäkuussa 2015, että seuraava pakolaisaalto ohjataan Eurooppaan.

Ilmastopakolaisuus

Pakolaiskriisissä on kyse myös ilmastopakolaisuudesta. Esimerkiksi vuosi 2015 oli ennätyslämmin. Ennen sisällissotaa Syyria koki vuosina 2006–2010 dokumentoidun historiansa pahimman kuivuuden. 800 000 ihmistä menetti elinkeinonsa, ja 85 % karjasta kuoli.

Työ

Heinäkuun 2017 alkuun mennessä Euroopan satamakaupunkeihin oli tullut vuoden alusta noin 100 000 siirtolaista, joista lähes kaikki Italiaan. Vuonna 2016 Italiaan saapui Libyasta ennätysmäiset 181 000 turvapaikanhakijaa. Suuri osa oli Länsi-Afrikasta tulleita työnetsijöitä.

Muuttoliike

Lähtömaat ja kulkureitit

Katso myös: Välimeren pakolaisvirta

Euroopan unionin ulkorajayhteistyöstä huolehtivan erillisvirasto Frontexin mukaan voidaan erottaa seitsemän turvapaikanhakijoiden pääreittiä Eurooppaan. Tärkeimmät ovat Keski-Välimeren reitti (Pohjois-Afrikasta Italiaan), Itä-Välimeren reitti (Turkista Kreikan saaristoihin) ja Länsi-Balkanin reitti (Kaakkois-Euroopan läpi Sloveniaan tai Unkariin). Neljä vähemmän merkittävää reittiä ovat Pohjois-Afrikan reitti (Afrikasta Kanarian saarille), Länsi-Välimeren reitti (Afrikasta Espanjaan), Apulian ja Calabrian reitti (Koillis-Afrikasta Italiaan) ja itärajojen reitti, eli Venäjän ja Itä-Euroopan läpi Euroopan unionin alueelle.

2014

Muuttoliike Eurooppaan alkoi kasvaa merkittävästi vuonna 2014, kun Euroopan unionin jäsenvaltioista turvapaikkaa haki ensikertalaisena 562 580 henkilöä, lähes 200 000 enemmän kuin vuonna 2013. Tämä oli suurin määrä sitten vuoden 1992, jolloin suuria määriä entisen Jugoslavian asukkaita haki turvapaikkaa Euroopan unionin jäsenvaltioista. Frontex raportoi vuonna 2014 tapahtuneen 283 532 laitonta rajanylitystä. Huomattavan moni kosovolainen teki laittoman rajanylityksen Euroopan unionin tai Schengen-alueelle joulukuussa 2014, eli 40% tapauksista.

2015

Vuonna 2015 Euroopan unionin jäsenmaista haki turvapaikkaa ennätykselliset 1 255 640 henkilöä.

Muuttoliikkeen painopiste siirtyi alkuvuonna 2015, kun Kreikka ohitti Italian siirtolaisten tärkeimpänä saapumismaana. Vuoden 2015 ensimmäisinä kuutena kuukautena 67 500 siirtolaista saapui Italiaan meritse, kun taas Kreikkaan saapui 68 000 siirtolaista. Italiaan saapuneiden siirtolaisten tärkeimmät lähtömaat olivat pääosin Afrikassa (Eritrea 25 %, Nigeria 10 %, Somalia 10 %, Syyria 7 %), kun taas Kreikkaan saapuneet olivat pääasiassa pakolaisia Aasiasta (Syyria 57%, Afganistan 22%, Irak 7%).

Vuoden 2015 alussa muuttovirta ei vielä juurikaan poikennut vuoden 2014 luvuista, mutta loppuvuotta kohti virta kiihtyi nopeasti. Frontex raportoi vuoden 2015 ensimmäisinä kuutena kuukautena 228 507 laitonta rajanylitystä. Heinä-syyskuussa niitä oli 615 492 ja loka-joulukuussa 978 338. Viraston arvion mukaan laittomia rajanylityksiä oli vuonna 2015 jopa 1,82 miljoonaa.

Kreikkaan (tummansininen) ja Italiaan (vaaleansininen) meriteitse saapuneiden siirtolaisten määrä vuonna 2015.

Kreikkaan ja Italiaan meriteitse saapuneiden siirtolaisten kansalaisuudet vuonna 2015.

2016

Muuttoliike Eurooppaan lieveni hieman vuoden 2016 alussa. Kreikkaan saapui 123 000 siirtolaista tammi–helmikuussa. "Slovenia, Serbia, Kroatia ja Makedonia sulkivat rajansa tehokkaasti uusilta siirtolaisilta tällä viikolla", totesi The New York Times maaliskuun alussa 2016. "Ja ensi viikolla" unioni aikoo tehdä sopimuksen Turkin kanssa, niin että Kreikkaan saapuvat pakolaiset palautetaan automaattisesti Turkkiin, lehti totesi. Frontexin arvion mukaan siirtolaiset alkaisivat käyttää pidempiä reittejä joko Mustanmeren kautta Bulgariaan tai Joonianmeren yli Italiaan. Maaliskuussa Kreikkaan saapuneiden siirtolaisten määrä kutistuikin 26 240:een., ja huhtikuussa saapui vain 2 700.

Toisaalta Italiaan meriteitse saapuvien afrikkalaisten määrä oli kasvussa. Huhtikuussa Italiaan saapui 8 370 siirtolaista ja maa ohitti vastaanottajana Kreikan ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun 2015. Koko vuonna Italiaan saapui Libyasta ennätysmäiset 181 000 turvapaikanhakijaa. Yleisradio kertoi, että Lääkärit ilman rajoja- ja SOS Mediterranee-järjestöt toivat pakolaisia Italian satamiin vuonna 2016.

2017

Vuoden 2017 heinäkuussa uutisoitiin, että Italia uhkaa sulkea satamansa Välimerellä partioivilta ulkomaalaisilta pelastusaluksilta, koska maahan oli saapunut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Avustusjärjestöt tyrmistyivät. Vaikka Eurooppaan tuli turvapaikanhakijoita edellisvuotta vähemmän, Italiaan heitä saapui Libyasta vuosi vuodelta enemmän. Heinäkuuhun 2017 mennessä Italiaan tulijoita (85 000) oli noin 20 % enemmän kuin vuoden 2016 tammi–heinäkuussa. 40 000 oli saapunut Sisiliaan, heistä 10 000 sen toiseksi suurimpaan kaupunkiin Cataniaan. Sieltä on tunnin ajomatka pahamaineiseen, tarkkaan vartioituun ja piikkilanka-aidoin ympäröityyn Mineon vastaanottokeskukseen, jossa joukko Nigerian, Bangladeshin, Guinean ja Norsunluurannikon kansalaisia odotti turvapaikkapäätöstä. Kaikki maista, "joista lähteneiden mahdollisuudet turvapaikkaan Euroopassa ovat heikot". Iso osa pyrkii muualle: Ranskaan, Sveitsiin ja Itävaltaan.

Aiemmin Italiaan tuli paljon syyrialaisia ja eritrealaisia, joista lähes kaikki saivat turvapaikan. Heistä monet jatkoivat matkaansa muihin Euroopan unionin jäsenmaihin. "Nyt tänne tullaan pääosin Länsi-Afrikan maista", Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n tiedottaja Flavio di Giacomo sanoi heinäkuussa 2017. Britannian Libyan suurlähetystön ex-johtaja Joe Walker-Cousins arvioi, että Afrikasta Libyaan ja edelleen Eurooppaan on tulossa jopa miljoona ihmistä. "Kun tähän lisätään IOM:n arvio, että Libyassa on jo noin 700 000–1 000 000 siirtolaista, on selvää, ettei turvapaikanhakijoiden tulo Eurooppaan ole laantumassa."

Euroopan unionin lupaukset Libyan rannikkovartioston vahvistamisesta ovat lisänneet ihmissalakuljetusta. Satojentuhansien ihmisten kuljettaminen yli Välimeren Eurooppaan on isoa bisnestä. Pelko sen tyrehtymisestä on saanut monet ahneiksi. Giacomon mukaan siirtolaiset "pakenevat Libyan sekasortoa Eurooppaan ja monet heistä jopa pakotetaan aseella uhaten Italiaan lähteviin aluksiin", joista osa on huonokuntoisia ja täysinäisiä. Monet eivät kuitenkaan halua poistua Italiasta muihin Euroopan unionin jäsenmaihin, mikä koettelee järjestelmän kestokykyä. Tiloja on enimmillään 200 000 henkilölle, ja suunnilleen sen verran siellä oli heinäkuun alussa väkeä.

Monet turvapaikanhakijoista pakenevat sotaa ja sortoa, mutta heitä tulee Libyaan ja Eurooppaan myös työn ja paremman toimeentulon perässä. "Kielteisen päätöksen saavilla turvapaikanhakijoilla ei ole Italiassa mitään oikeuksia. He voivat jäädä vastaanottokeskuksiin ja valittaa päätöksestä, mutta tosi asiassa monet ajautuvat kadulle paperittomiksi ja joutuvat alttiiksi monenlaiselle hyväksikäytölle", kertoi Borderline Sicilia -kansalaisjärjestön Lucia Borghi.

Kesällä 2017 Yleisradio uutisoi, että uuden järjestön on tarkoitus aloittaa Välimerellä merioperaatio, jonka tarkoituksena on estää siirtolaisveneiden pääsy Italiaan. Järjestön edustajan mukaan se yrittää löytää siirtolaisveneitä pelastaakseen niiden matkustajat. Sitten heidät viedään takaisin Afrikkaan. Tarvittaessa se antaa siirtolaisille ensiapua. Järjestön Italian osaston johtajan mielestä muut avustusjärjestöt tekevät epäsuorasti yhteistyötä ihmissalakuljettajien kanssa. Hänen mukaansa "Salakuljettajat hyötyvät [– –] koska he tietävät, että joku tulee hakemaan siirtolaiset muutaman kilometrin päästä rannikosta. He laittavat siirtolaisia entistä heikompikuntoisiin aluksiin. Ne eivät pelasta henkiä, vaan toimivat taksipalveluna Eurooppaan." Uusi järjestö puolestaan aikoo siirtolaisia löytäessään kutsua paikalle Libyan rannikko­vartioston, joka voi ottaa Eurooppaan pyrkivät ihmiset haltuunsa. Tämä äärioikeistolainen järjestö, Generation identitaire, lakkautettiin 3. maaliskuuta 2021. Ranskan sisäministeri ilmoitti, että järjestö "yllyttää syrjintään tai väkivaltaan yksilöitä kohtaan heidän alkuperänsä, rotunsa ja uskontonsa vuoksi" ja "sotilaallisen muotonsa ja organisaationsa" perusteella Generation identitairea voidaan pitää puolisotilaallisena.

2018

Huhtikuussa 2018 Kreikan korkein hallinto-oikeus poisti turvapaikanhakijoiden liikkumisrajoitukset. Maaliskuusta 2016 alkaen turvapaikanhakijat oli sijoitettu Lesbosin, Lérosin, Kosin, Chíosin ja Sámoksen saarille. Taustalla oli Euroopan unionin ja Turkin sopimus, jolla rajoitetaan pakolaisten pääsyä Eurooppaan. Päätös koski vain uusia saapujia, ei leireillä olevia 15 000:ta ihmistä. Nimetön viranomaislähde piti oikeuden päätöstä "suurena huolena". Vapauden "pelätään rohkaisevan ihmisiä hakeutumaan Turkista Euroopan mantereelle entistä hanakammin", totesi Yleisradio. Kreikan viranomaisten mukaan saarille saapui tammi–maaliskuussa päivittäin 120 turvapaikanhakijaa. Vuoden 2017 vastaava luku oli 60. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan kasvu oli ollut 27 %, ei 100 %. Turvapaikanhaku on hidas prosessi, "mikä on johtanut mielen­osoituksiin".

Elokuuhun 2018 mennessä Espanjasta oli tullut Afrikasta tulevien siirtolaisten tärkein reitti Eurooppaan. Maastakarkoitettavia saa pitää kaksi kuukautta Espanjan suljetuissa internointikeskuksissa. Jos palautus lähtömaahan ei onnistu sinä aikana, karkotettava on päästettävä vapaaksi.

"On vaikea palauttaa" Saharan eteläpuolelta tulleita siirtolaisia, joita Espanjassa on suurin osa. Vuonna 2017 Espanjaan tuli Välimeren yli, usein pienillä kumiveneillä, noin 22 000 maahanmuuttajaa Afrikasta. Vuonna 2018 heitä oli tullut saman verran heinäkuun loppuun mennessä. Espanjan tiedotusvälineiden mukaan etelärannikolla hätämajoitustilat ovat täynnä, mutta Punaisen ristin työntekijä Lola Sanchez sanoi, että tilanne on hallinnassa. Kokonaisuutena muuttopaine Afrikasta oli hellittänyt tuntuvasti huippuvuoden 2015 jälkeen, vaikka määrät Espanjan kohdalla kasvoivat.

Myös Ceutan ja Melillan kautta yritetään Espanjaan. Kaupungit ovat Espanjan eksklaaveja Marokon rannikolla. 26. heinäkuuta 2018 Ceutan raja-aidan yli rynnäköi arviolta 800 miehen joukko, josta 600 pääsi sisään maahan. Poikkeuksellisen väkivaltaisessa rynnäkössä tulijoilla oli omatekoisia aseita ja yli 20 rajavartijaa loukkaantui.

2022

Huhtikuussa 2022 Britannia solmi Ruandan kanssa sopimuksen, jonka mukaan Britannia lähettäisi osan turvapaikkaa hakeneista ihmisistä Ruandaan. Muun muassa Britannian oppositio ja kansalaisjärjestöt arvostelivat hallituksen päätöstä. Ensimmäinen turvapaikanhakijoiden lento Ruandaan peruuntui kesäkuussa 2022 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n päätöksen johdosta. Marraskuuhun 2023 mennessä yhtään lentoa ei ollut lähtenyt, ja lentojen laillisuus oli Britannian korkeimman oikeuden käsittelyssä.

Britanniaan saapui Englannin kanaalin yli vuoden 2022 syyskuuhun mennessä enemmän siirtolaisia kuin kokonaisuudessaan vuonna 2021. Maan puolustusministeriön tilastojen mukaan Ranskasta Britanniaan saapui syyskuuhun mennessä vesiteitse 28 561 siirtolaista. Vuonna 2018 luku oli 299 henkeä, vuonna 2019 1 843, vuonna 2020 8 466 ja vuonna 2021 28 526. Vuonna 2021 kanaalin ylittäneitä siirtolaisia oli syyskuuhun mennessä vajaat 14 500, joten vuonna 2022 ihmisiä on saapunut lähes kaksin verroin. Tuona vuonna tehtiin myös päivittäisten ja kuukausittaisten ylittäjien ennätykset, 1 295 henkeä 22. elokuuta ja 8 644 henkeä koko elokuussa. Vuonna 2021 tulijoista 30 % oli Iranista, 22 % Irakista, 10 % Eritreasta, 9 % Syyriasta ja 5 % Afganistanista. Vuoden 2022 kesäkuun loppuun mennessä tulijoista 18 % oli Afganistanista, 18 % Albaniasta, 15 % Iranista, 13 % Irakista ja 9 % Syyristasta.

2023

Vuonna 2023 Eurooppaan eri reittejä pyrkivien siirtolaisten määrä nousi alustavien tietojen mukaan korkeimmilleen sitten vuoden 2015. Lähi-Idästä, Afrikasta ja Aasiasta tulevat pyrkivät Europpaan lähinnä Välimeren yli tai Turkin kautta. Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontex kirjasi tuona vuonna lokakuun loppuun mennessä yli 300 000 luvatonta rajanylitystä. Siirtolaisreiteissä Eurooppaan tapahtuit huomauttava muutos vuodessa. Länsi-Balkanilta tulijoita oli lähes neljänneksen vähemmän kuin vuonna 2022, kun taas Välimeren ylittäjien määrä oli lokakuun loppuun mennessä noussut lähes 70 prosenttia. Eniten tulijoita oli läntisellä reitillä Tunisian ja Libyan kautta Välimeren yli. Tulijoiden määrä oli lisääntynyt huolimatta siitä, että Tunisia ja Libya ovat tehneet Euroopan unionin kanssa sopimuksia tulijoiden pysäyttämisestä Välimeren eteläpuolelle. Euroopan unioni tarjosi esimerkiksi Tunisialle miljardi euroa, jos Tunisia estää ylitysyritykset tai ottaa siirtolaisia takaisin. Libyaa EU on tukenut muuttoliikkeeseen liittyen 700 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lähtien. Tukea on annettu esimerkiksi Libyan rannikkovartiostolle, joka poimii merestä hätään joutuneita ihmisiä. Turkin kanssa EU sopi puolestaan vuonna 2015, että Turkki pysäyttää esimerkiksi Kreikan saarille yrittäviä ja ottaa heitä takaisin Kreikan puolelta. Lokakuussa 2022 EU-alueella jätettiin yli 100 000 turvapaikkahakemusta. Vuonna 2022 vain kolmannes oikeudessa käsitellyistä noin 15 000 ihmissalakuljetukseen liittyvästä tapauksesta johti tuomioon. Muut jutut raukesivat näytön puutteessa. Tuottoisan rikosteollisuuden haaran voitot ovat jopa 150 miljardia euroa vuodessa.

Saksassa turva­paikan­hakija­määrät kasvoivat niin nopeasti, että Saksan kunnilla oli vaikea löytää majoitusta tulijoille. Syyskuussa Saksa tehosti rajavalvontaa Puolan-vastaisella rajallaan, jossa liikkui paljon ihmissalakuljettajia. Marraskuussa Saksa kiinnostui mallista, jossa turvapaikanhakijat lähetetään kolmanteen maahan odottamaan turvapaikkapäätöstä. Tätä toimea ennen Saksan oli määrä leikata turvapaikanhakijoille myönnettäviä tukia. Lisäksi maassa aiottiin kiirehtiä turvapaikkahakemusten käsittelyä. Toimien tavoitteena oli saada loppu laittomalle maahantulolle. Yksi sovituista toimista on tehostetun rajavalvonnan jatkaminen Puolan, Tšekin, Sveitsin ja Itävallan vastaisilla rajoilla, joissa ihmissalakuljetus on erittäin yleistä. Saksassa Euroopan ulkopuolelta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvussa. Lokakuuhun mennessä turvapaikkaa oli hakenut 230 000 ihmistä. Määrä on nousemassa vuotta 2022 suuremmaksi. Marraskuuhun 2023 mennessä Saksaan oli tehty päivittäin yli tuhat laitonta rajanylitystä. Saksan poliittisen johdon onkin ollut tarkoituksena tehdä muutos edellisen liittokanslerin Angela Merkelin avoimeen pakolaispolitiikkaan. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen totesi pian tuon jälkeen, että Välimeren pakolaiskriisin taustalla on merkkejä siitä, että Venäjän palkka-armeija Wagner kiihdyttää Venäjän käskystä siirtolaiskriisiä Eurooppaan horjuttaakseen Euroopan maiden yhteisiä rivejä.

Kohdemaat

Ensimmäiset turvapaikkahakemukset ja kaikki hyväksytyt hakemukset 2010–2021, ekstra-EU27

	2010		2011		2012		2013		2014		2015		2016		2017		2018		2019		2020		2021
EU27 (2020)	–	–	–	–	–	102 275	–	118 825	530 560	179 465	1 216 860	315 420	1 166 815	698 450	620 265	517 395	564 115	316 350	631 285	295 570	417 070	281 055	534 975	–
Alankomaat	13 290	8 680	11 560	8 385	9 660	6 390	9 815	7 040	21 780	13 250	43 035	17 045	19 285	21 825	16 090	9 090	20 465	4 795	22 485	5 845	13 660	9 700	24 725	14 085
Belgia	21 565	3 790	25 355	5 545	18 335	5 880	11 965	6 710	14 045	8 515	38 990	10 900	14 250	15 395	14 035	12 895	18 130	10 245	23 105	6 940	12 905	6 030	19 545	9 815
Britannia	22 615	14 120	25 870	14 485	27 885	14 750	29 640	13 505	32 120	14 175	39 720	18 645	39 240	17 080	34 355	15 655	38 400	19 150	44 250	25 910	–	–	–	–
Bulgaria	–	160	705	205	1 230	195	6 980	2 500	10 805	7 020	20 160	5 600	18 990	1 365	3 470	1 705	2 465	760	2 075	445	3 460	835	10 890	2 030
Espanja	2 550	625	2 970	1 010	2 350	565	4 285	555	5 460	1 600	14 600	1 030	15 570	6 875	33 035	4 120	52 730	2 965	115 175	38 525	86 380	51 190	62 050	20 510
Irlanti	1 915	155	1 280	150	940	145	940	205	1 440	495	3 270	555	2 235	790	2 910	840	3 655	1 275	4 740	1 550	1 535	1 530	2 615	2 390
Islanti	–	10	–	10	–	10	–	15	–	35	360	85	1 100	115	1 065	175	730	195	805	380	625	580	865	310
Italia	10 000	4 575	40 300	7 470	17 170	22 815	25 720	14 465	63 655	20 625	82 790	29 635	121 185	40 175	126 550	35 130	53 440	47 885	35 005	31 010	21 330	21 275	43 900	31 325
Itävalta	–	4 880	–	5 865	–	5 995	–	6 345	25 675	10 035	85 505	17 750	39 875	31 750	22 455	29 125	11 580	20 700	10 985	13 730	13 400	12 980	36 725	18 780
Kreikka	–	145	9 310	590	9 575	625	7 860	1 410	7 585	3 850	11 370	5 875	49 875	8 545	56 940	12 015	64 975	15 805	74 910	18 595	37 860	35 740	22 660	18 420
Kroatia	–	–	–	–	–	55	1 045	25	380	25	140	40	2 150	100	880	170	675	155	1 265	60	1 540	80	2 725	135
Kypros	2 835	535	1 745	135	1 590	150	1 150	255	1 480	1 220	2 105	1 870	2 840	1 420	4 475	1 300	7 610	1 230	12 695	1 315	7 065	1 675	13 260	2 305
Latvia	60	25	335	30	190	30	185	35	365	25	330	30	345	150	355	270	175	30	180	55	145	25	580	105
Liechtenstein	–	0	–	30	–	20	–	5	–	0	–	10	75	45	145	25	145	10	40	15	25	15	80	5
Liettua	370	15	405	25	560	55	250	60	385	75	275	85	415	195	520	290	385	140	625	90	260	85	3 905	–
Luxemburg	–	105	1 915	85	2 000	45	990	140	1 030	130	2 360	210	2 065	770	2 320	1 130	2 225	1 015	2 200	670	1 295	750	1 355	860
Malta	145	220	1 865	885	2 060	1 455	2 200	1 605	1 275	1 295	1 695	1 320	1 735	1 255	1 610	810	2 035	650	4 015	430	2 410	280	1 200	180
Montenegro	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	270	85
Norja	9 270	5 710	8 520	4 725	9 210	6 125	11 430	6 775	10 910	5 865	30 475	7 150	3 245	13 190	3 350	5 270	2 530	1 740	2 165	2 000	1 325	1 315	1 595	1 290
Portugali	155	55	275	65	290	100	500	135	440	110	870	195	710	320	1 015	500	1 240	625	1 735	170	900	95	1 350	305
Puola	4 330	560	4 985	575	9 175	590	13 970	735	5 610	740	10 255	695	9 780	380	3 005	560	2 405	435	2 765	275	1 510	390	6 240	2 165
Ranska	48 030	10 375	52 140	10 740	54 265	14 325	60 475	16 155	58 845	20 640	70 570	26 015	76 790	35 170	91 965	40 570	126 580	41 440	138 290	42 120	81 735	29 385	103 790	48 865
Romania	–	180	1 695	185	2 420	505	1 405	1 840	1 500	775	1 225	525	1 855	820	4 700	1 330	1 945	665	2 455	635	6 025	710	9 065	1 215
Ruotsi	31 785	9 760	29 630	10 625	43 835	15 290	49 230	26 400	74 980	33 025	156 115	34 605	22 335	69 760	22 190	31 290	18 075	19 665	23 125	11 815	13 595	7 240	10 145	4 895
Saksa	41 245	12 910	45 680	13 045	64 410	22 160	109 375	26 080	172 945	47 555	441 805	148 215	722 270	445 210	198 255	325 370	161 885	139 555	142 450	116 230	102 525	98 035	148 175	89 115
Slovakia	315	95	320	120	550	200	290	75	230	175	270	80	100	215	150	60	155	50	215	40	265	45	330	60
Slovenia	195	25	305	20	260	35	240	35	355	45	260	50	1 265	175	1 435	150	2 800	100	3 615	100	3 465	90	5 220	20
Suomi	–	1 665	–	1 340	2 905	1 870	2 985	1 875	3 490	1 495	32 150	1 810	5 275	7 375	4 330	4 385	2 950	3 960	2 445	2 880	1 445	2 040	1 355	2 090
Sveitsi	13 420	8 250	19 230	6 795	25 780	4 580	19 315	6 605	21 940	15 575	38 060	14 135	25 825	13 330	16 615	14 785	13 465	15 545	12 545	11 045	9 725	10 505	13 240	9 250
Tanska	5 065	1 630	3 945	1 730	6 045	2 105	7 170	3 360	14 535	5 770	20 825	10 280	6 055	7 405	3 125	2 750	3 465	1 650	2 605	1 785	1 420	570	1 995	840
Tšekki	380	225	485	705	505	200	490	365	905	410	1 235	460	1 200	445	1 140	145	1 350	165	1 570	155	790	115	1 055	320
Unkari	–	285	–	205	–	460	18 565	420	41 215	550	174 435	465	28 215	435	3 115	1 290	635	365	465	60	90	130	40	40
Viro	30	15	65	10	75	10	95	10	145	20	225	80	150	130	180	95	90	20	100	45	45	30	75	55

Vuosilukujen palstoilla ovat ensimmäiset turvapaikkahakemukset. Niiden oikealla puolen ovat hyväksytyt hakemukset (1st time decisions positive + final decisions positive). Vuoden 2019 lopussa käsittelemättömiä turvapaikkahakemuksia oli 842 500.

Tapahtumat

Syyrian pakolaisia Budapestin Keleti-rautatieaseman edessä syyskuun 2015 alussa.

Arabikevään levottomuuksien alettua Tunisiassa tammikuussa 2011 Italian Lampedusaan tuli lähes 19 000 ihmistä maaliskuun loppuun mennessä. Koko vuonna 2011 tunisialaisia saapui Italian ja Maltan rannoille BBC:n mukaan yli 64 000. Frontexin pylväsdiagrammin mukaan heitä saapui tuolloin noin 28 000. Muuttovirta väheni jyrkästi syyskuussa 2012, kun Tunisia hyväksyi ottavansa jopa 100 henkilöä takaisin joka viikko. Vuoden 2017 puolivälissä muuttoliike alkoi elpyä. Vuonna 2020 tunisialaisia pakolaisia tuli Italiaan 13 000. Vuonna 2019 heitä oli tullut 2 654 ja 5 200 vuonna 2018. Suunnilleen saman verran oli vuosittain Tunisian viranomaisten pidättämiä lähtöä yrittäneitä. He saivat yleensä sakkoja tai parin päätyvät pariksi päiväksi putkaan. Lambedusa oli vielä vuonna 2023 Välimeren siirtolaiskriisin polttopiste, ja kriisi jatkoi tuolloin syvenemistään.

3. lokakuuta 2013 hutera troolari lähestyi pimeässä Lampedusaa, kun aluksen moottori sammui. Seuranneessa tragediassa kuoli 368 ihmistä. Suurin osa matkustajista oli paennut Eritreasta.

Huhtikuussa 2015 Välimerellä tapahtui historian suurin pakolaislaivan haaksirikko, jossa kuoli 800 henkilöä. Kesän 2015 aikana ainakin yhdeksän ihmistä kuoli tunkeutuessaan Englannin kanaalin alittavaan Kanaalin tunneliin Ranskassa. Vuosina 2014–2015 Ranskan poliisin arvion mukaan noin 39 000 pakolaista yritti päästä tunneliin, joista tiedettävästi vain harva pääsi tunneliin asti ja sieltä Englantiin.

Toukokuussa 2015 Euroopan unioni aloitti EUNAVFOR-operaation, jonka tavoitteena oli estää ihmissalakuljetusta Välimerellä. Parissa kuukaudessa operaatioon osallistuvat laivat pelastivat pari tuhatta merihätään joutunutta pakolaista. Operaatio laajeni myöhemmin salakuljettajien alusten valtaamisiksi lähinnä Libyan rannikolla. Euroopan unioniin huippukokouksessa päätettiin syyskuussa 120 000 pakolaisen uudelleensijoittamisesta Kreikasta ja Italiasta muualle unionin alueelle.

Paljon huomiota saivat muun muassa elokuussa 2015 itäisestä Itävallasta löytynyt ihmissalakuljettajien hylkäämä kuorma-auto, jonka sisältä löyty 59 kuollutta pakolaista, sekä syyskuussa Turkin Bodrumissa rantaan huuhtoutunut hukkuneen pakolaispojan ruumis.

Vaikutukset

Schengen-alue
Värien selitteet

  Schengen-alue (26)

  EU-maat, jotka ovat luvanneet liittyä Schengen-alueeseen (4)

  Valtiot, joissa on avoimet rajat (3)

Vuonna 2015 Unkari rakensi aidan Serbian-vastaiselle rajalleen, joka on samalla myös Schengen-alueen ulkoraja. Myöhemmin Unkari rakensi aidan myös Kroatian rajalleen.

Väliaikainen pakolaisten vastaanottoleiri Saksassa heinäkuussa 2015.

Ulkomaantoimittaja Jukka Huusko luonnehti tilannetta kesällä 2015 suurimmaksi pakolaiskriisiksi sitten toisen maailmansodan. Yleisradion toimittaja Maria Stenroos kutsui kriisiä kansainvaellukseksi. Hallitsematon siirtolaisvirta on aiheuttanut eripuraa Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken, sillä siirtolaisten aiheuttamaa kuormitusta ei ole jaettu tasan. Eniten turvapaikanhakijoita ovat vastaanottaneet Saksa ja Ruotsi.

Ihmissalakuljetuksesta on tullut aseellisiin järjestöihin ja alueellista valtaa pitäviin heimoihin kytköksissä olevien ammattimaisten rikollisliigojen pyörittämää kauppaa. Pariisissa toimivan siirtolaisasiantuntijan mukaan tilanne uhkaa vapaata liikkumista EU-maissa. Syyskuun 2015 alussa Saksan liittokansleri Angela Merkel varoitti ihmisten vapaata liikkuvuutta helpottavan Schengenin sopimuksen olevan uhattuna

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kehui Saksaa siitä, että se on ottanut johtavan roolin pakolaisten vastaanottamisessa. Obama päätti syyskuussa 2015, että Yhdysvallat ottaa vastaan ainakin 10 000 Syyrian pakolaista budjettivuonna 2016.

Amnesty International ja Human Rights Watch ovat kritisoineet etsintä- ja pelastusoperaatioiden rahoitusta. Amnesty International on sanonut, että EU "kääntää selkänsä vastuunkannolleen ja saattaa selvästi tuhansien ihmisten hengen uhatuksi".

Unkari pyrki rajoittamaan siirtolaisten tuloa maahan rakentamalla raja-aidan Serbian vastaiselle rajalle kesällä 2015. Syyskuussa Unkari ilmoitti aitaavansa myös Kroatian ja Romanian rajansa.

Tanskan maahanmuuttoviraston apulaisjohtaja sanoi lokakuussa 2017, että 700 tutkittua turvapaikanhakijaa, jotka sanoivat että heitä vainotaan ja sorretaan, sanoivat olevansa kansalaisuudettomia Kuwaitista. Heistä 634 ei viraston mukaan paennut Kuwaitista, vaan he olivat Irakista, jonka takia heidän hakemuksensa hylättiin kesällä.

Saksassa maahanmuuttoa jyrkästi vastustava liikehdintä on keskittynyt etenkin maan itäosiin. Idän osavaltiot ovat heikomassa taloudellisessa tilanteessa suhteessa länteen. Maahanmuuttoa ja islamia vastustava Pegida-liike aloitti toimintansa Dresdenissä syksyllä 2014, josta se levisi nopeasti muihin Itä-Saksan kaupunkeihin, joissa myös oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue on saanut viime vuosina jalansijaa. Valtaväestön epäluuloja ovat ruokkineet etenkin rikosluvut, joissa nuoret maahanmuuttajamiehet ovat yliedustettuina.

Saksan liittovaltion tilaaman tutkimuksen mukaan Ala-Saksin väkivaltarikosten määrä kasvoi yli 10 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2016. Yli 90 prosenttia kasvusta katsottiin johtuvan turvapaikanhakijoista.

Saksaan saapui vuodesta 2015 kevääseen 2018 yli miljoona turvapaikanhakijaa. Ulkomailla syntyneet saavat tilastojen mukaan enemmän lapsia kuin Saksassa syntyneet. Päiväkotien ja synnytyssairaaloiden paikkoja ei kuitenkaan ole lisätty syntyvyyden ja maahanmuuton vaatimusten mukaisesti. Yleisradion uutisotsikon mukaan Berliinissä oli pelkona niin sanotut parkkipaikkasynnytykset. Vuonna 2016 Saksan syntyvyys oli suurinta 20:een vuoteen (1,59 lasta per nainen). Noususta huolimatta syntyvyys oli Euroopan keskitasoa.

2020-luvulle tultaessa pakolaiskriisi oli muuttanut Euroopan maiden poliittista tilannetta niin, että monet vasemmistolaisetkin puolueet ovat siirtyneet vastutamaan maahanmuuttoa. Ilmiön leviäminen on nähtävissä erityisesti Keski-Euroopassa. Näin on esimerkiksi Saksassa mutta myös Pohjoismaissa Ruotsissa ja Tanskassa. Tanskassa sosiaalidemokraattinen puolue on ajanut jo pitkään tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Keski-Euroopassa puolueet yhdistelevät monenlaisia poliittisia strategioita, eikä ajatus konservatiivisesta vasemmistopuolueesta ole niin erikoinen kuin Suomessa.

Euroopan unionin turvapaikanhakijoiden siirtojärjestely

Euroopan unionin sisäministerit ratifioivat 23 syskuuta 2015 sopimuksen 120 000 turvapaikanhakijan sijoittamisesta kahden vuoden aikana. Heistä 66 000 selvästi suojelun tarpeessa olevaa siirrettäisiin ensimmäisen vuoden aikana Italiasta ja Kreikasta muihin Euroopan unionin jäsenmaihin. Etusija annettiin Irakista, Syyriasta ja Eritreasta tulleille. Siirtäminen vastaanottajamaihin oli määrä alkaa kahden kuukauden kuluessa. Jos maa ei suostu osaansa, sen pitää maksaa sakkoina 0,002 % bruttokansantuotteestaan Euroopan unionille. 14. syskuuta 2015 Eurooppa-neuvosto oli ilmoittanut, että oli sovittu myös 40 000 pakolaisen siirtämisestä, niin että yhteismäärä nousi 160 000 henkeen.

Sijoitettavien turvapaikanhakijoiden määrä tiettyä maata kohden oli päätetty kunkin maan väkiluvun, talouden koon ja keskimääräisen turvapaikkahakemusten määrän perusteella. Italiasta oli tarkoitus siirtää 15 600 ja Kreikasta 50 400 turvapaikanhakijaa muihin jäsenmaihin vuoden kuluessa. Lisäksi 54 000 turvapaikanhakijaa pyritään sijoittamaan Italiasta ja Kreikasta tai muusta jäsenmaasta, johon tulee poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Päätöksessä ilmoitetaan kohdemaat vain alkuvaiheen 66 000 siirrettävälle hakijalle.

Neljä maata äänesti kiintiöitä vastaan. ”Pian huomaamme, että keisarilla ei ole vaatteita”, twiittasi Tšekin ministeri kokouksen jälkeen. Slovakian ministerin mukaan kiintiöjärjestelmän puskeminen oli "järjettömästi" luonut syvän kuilun arkaluonteisessa asiassa. EU:n maahanmuuttovastaisin jäsen, Unkari, sanoi hyväksyvänsä päätöksen, mutta kyseenalaistavansa sen toteutumisen. Ranskan sisäministeri ylisti sopimusta: "Tämä päätös on osoitus Euroopan kyvystä kantaa vastuuta ja edistyä." Suomi äänesti tyhjää.

Myös päätöstä vastustaneet maat joutuisivat ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita, ensi vaiheessa Unkari (1 294), Tšekin tasavalta (1 591), Slovakia (802) ja Romania (2 475). Suomeen tulisi ensi vaiheessa 982 turvapaikanhakijaa Kreikasta ja 304 Italiasta. Eniten ottaisi Saksa, 17 036 hakijaa. Ruotsissa eritrealaisia sijoitettiin muun muassa Luulajaan. Heinäkuuhun 2017 mennessä siirtotavoitteesta vain 14 % oli saavutettu. Syy oli siinä, että koko järjestelmä oli vanhentunut – pakolaissiirrot koskivat vain eritrealaisia ja syyrialaisia, kun Italiaan saapui väkeä Länsi-Afrikasta. Suurin osa uusista tulijoista jäi järjestelmän ulkopuolelle.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan nyt hyväksytty suunnitelma ei yksinään ole riittävä pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Sen mukaan sopimuksen piiriin kuuluvien turvapaikanhakijoiden määrää pitää todennäköisesti nostaa huomattavasti.

6. syskuuta 2017 kiintiöpakolaisia oli siirretty 17 % tavoitteesta. Britannia ja Tanska, jotka eivät osallistuneet koko asiaan, eivät ottaneet kiintiöpakolaisia. Epäileväinen Unkari ja kantaansa muuttanut Puola eivät myöskään ottaneet kiintiöpakolaisia. Slovakia ja Unkari väittivät, että Euroopan unioni rikkoi sääntöjään, kun se hyväksyi kiintiöjärjestelmän "määräenemmistöllä" eli noin 2/3:lla äänistä. Euroopan unionin tuomioistuin EUT totesi, että Euroopan unionin "ei tarvinnut toimia yksimielisesti tehdessään riidanalaisen päätöksen". Saksan ulkoministeri sanoi, että Itä-Euroopan jäsenten on oikeuden mukaan noudatettava pakolaisten jakojärjestelmää. Slovakian pääministeri vastasi: "Kantamme kiintiöihin ei muutu." Unkarin ulkoministeri ilmoitti, että oikeuden päätös oli "pöyristyttävä ja vastuuton". "Tämä päätös vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja tulevaisuuden", hän sanoi lehdistötilaisuudessa lisäten, että päätös on poliittinen: "Politiikka on raiskannut eurooppalaisen lain ja arvot".

2. huhtikuuta 2020 EUT ilmoitti lopullisena päätöksenään, että kolme maata – Puola, Tšekki ja Unkari – oli väistänyt velvollisuutensa ja rikkonut sopimusta pakolaiskiintiöistä. New York Times arvioi, että pakolaiskriisi "uhkasi upottaa Euroopan unionin ytimen, kiihdytti äärioikeiston nousua ja siirsi monien maiden hallitukset konservatiivisempaan ääripäähän". Enää ei voitu velvoittaa ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia, sillä sopimus raukesi vuonna 2017. Ursula von der Leyen, Euroopan komission johtaja, sanoi, että Euroopan unionin tuomioistuimen tärkeä päätös antaa suuntaa tulevaisuudelle. Hän sanoi myös, että komissiossa on tekeillä uusi siirtolaissopimus.

”Vaikka historia on osoittanut meidän olevan oikeassa, Unkari vietiin kuitenkin oikeuteen”, sanoi Unkarin oikeusministeri Judit Varga ja jatkoi: ”Tämä on erityisen järkyttävää ottaen huomioon, että lähes yksikään jäsenmaista ei ole pannut täysimääräisesti täytäntöön vuoden 2015 kiintiöpäätöksiä.” Tšekin pääministeri totesi: ”Hävisimme jutun, mutta se ei ole tärkeää. Tärkeää on, että meidän ei tarvitse maksaa mitään… Olennaista on, että emme ota vastaan yhtään siirtolaista ja että samalla kiintiöjärjestelmä mitätöitiin. Ja se on lähinnä meidän ansiotamme.”

UNHCR:n arvion mukaan samaan aikaan Kreikassa oli 112 300 turvapaikanhakijaa ja pakolaista, joista 41 100 oli Kreikan saaristossa – 36 219 viidessä keskuksessa, jotka on suunniteltu 5 400:lle.

Euroopan unionin komission puheenjohtaja von der Leyen, Italian pääministeri Giorgia Meloni ja Hollannin pääministeri Mark Rutte matkustivat heinäkuussa solmimaan Tunisian presidentin Kais Saiedin kanssa sopimuksen. Euroopan unioni lupasi maksaa Tunisialle siitä, että maa alkaa hillitä siirtolaisten tuloa Välimeren yli. Sopimus hyödyttää Italiaa, joka yrittää hillitä pakolaisten tuloa maahan, sillä vuonna 2023 Italiaan on tullut meren yli kaksi kertaa enemmän siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita kuin vuonna 2022. Suuri osa heistä lähtee kohti Eurooppaa veneellä Tunisian rannikolta.

Vaikutukset Suomessa

Taustaa

Vuonna 2014 Suomeen saapui 1 030 kiintiöpakolaista ja 3 651 turvapaikanhakijaa. Pakolaiskiintiö oli 750 henkeä vuosina 2013 ja 2014. Vuoden 2014 turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli 1 346 ja kielteisiä 2 050. Oleskelulupia Suomen turvapaikkayksikkö myönsi vuonna 2013 eri perusteilla yhteensä 1 827, joka oli 45 prosenttia kaikista turvapaikkapäätöksistä.

Turvapaikkapäätöksiä tehtiin vuonna 2014 eniten irakilaisille (789), sekä venäläisille (295), ukrainalaisille (259), somalialaisille (246) ja nigerialaisille (241). Hakijoita oli vuonna 2014 yhteensä 3 651. Vuonna 2014 turvapakkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 170 vuorokautta.

Lähes joka toisen Suomeen tulevan turvapaikanhakijan henkilöllisyys jää vahvistamatta tavallisesti passin puutteen vuoksi. Joskus turvapaikanhakijoilla ei ole passia lainkaan, mutta he myös piilottavat ja tuhoavat niitä tahallaan henkilöllisyytensä salaamiseksi. Turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittämisaste nousi vuonna 2018 huomattavasti. Tähän lienee suurin syy oli se, että selvitettävää on vähemmän, kun turvapaikanhakijoiden määrä laski vuoden 2015 luvuista noin kymmenesosaan. Vuonna 2016 sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg oli sitä mieltä, että ”Suomi on siinä aivan kärjessä, että me tiedetään jokainen henkilö, joka tänne on tullut, minkälaisella taustalla hän on tullut”.

Määrät Suomessa vuonna 2015

Kansalaisuus	2016	2015	2014	2013	2012	2011	2010	2009	2008
Irak	1 247	20 485	826	819	837	586	575	162	1 255
Afganistan	757	5 214	205	149	213	284	265	461	254
Somalia	432	1 981	411	217	203	356	571	1 180	1 181
Syyria	602	877	149	149	183	110	41	36	24
Albania	83	762	109	51	18	11	12	9	16
Iran	153	619	95	819	129	124	142	162	144
Tuntematon	77	303	64	78	94	18	3	4	4
Yhteensä kaikki kansallisuudet:	5 651	32 476	3 651	3 238	3 129	3 088	4 018	5 988	4 035

13. lokakuuta 2015 mennessä Suomesta oli hakenut kuluvan vuoden aikana turvapaikkaa 21 889 henkilöä. Sisäministeriö arvioi 50 000 henkilön hakevan Suomesta turvapaikkaa vuonna 2015, mutta toteutunut luku jäi lopulta 32 476:een.

Turvapaikanhakijoiden lukumäärä pysyi Suomessa alle tuhannessa kuukautta kohti heinäkuuhun asti, jolloin määrä alkoi nousta. Elokuussa Suomeen tuli 2 894 turvapaikanhakijaa ja syyskuussa 10 836. Syyskuun toisella viikolla Suomesta haki turvapaikkaa 1 683 henkilöä. joista 1 348 eli 80 prosenttia oli kotoisin Irakista. Somaliasta tulijoita oli 122 ja Afganistanista 65. Syyskuun seitsemän viimeisen päivän aikana (24.–30. syyskuuta) turvapaikanhakijoita tuli Suomeen 3 555. Lokakuun ensimmäisen seitsemän päivän aikana saapui 2 853 turvapaikanhakijaa eli lähes yhtä paljon kuin koko elokuussa. 1.–7. lokakuuta perheiden osuus on ollut 31 % turvapaikanhakijoista, yksinäisten miesten osuus laski syyskuun 72 prosentista 65 prosenttiin ja alaikäisten osuus kasvoi syyskuun kahdesta prosentista neljään prosenttiin.

Vuoden 2017 alustavien tilastojen mukaan Suomesta haki turvapaikkaa noin 5 100 henkeä. Kielteisiä päätöksistä oli 43 prosenttia, myönteisiä 40, tutkimatta jätettyjä 11 ja rauenneita 6 prosenttia.

Tapahtumat

Syyskuussa 2015 Pohjois-Suomessa aloitettiin tehostettu rajavalvonta, jossa rajavartiolaitoksen, poliisin ja tullin tarkoituksena on tavoittaa kaikki rajan luvatta ylittäneet rekisteröintiä varten. Sisäministeri ilmoitti, että Suomeen perustetaan järjestelykeskuksia, josta turvapaikanhakijat siirretään myöhemmin vastaanottokeskuksiin. Syyskuun lopulla puolustusvoimien 30 hengen, pääasiassa varusmiehistä koostuva osasto lähetettiin Tornion rajalle auttamaan poliisia järjestelykeskuksen sisäänottotarkastuksissa, alueen suojaamisessa, sekä turvapaikanhakijoiden ohjaustehtävissä. Suomen tulli siirsi Tornioon myös kymmeniä henkilöstön jäseniä muualta maasta ja toi rajalle siirrettävän läpivalaisuauton, jolla voidaan läpivalaista esimerkiksi rekka tai bussi. Ulkomaalaisvalvontaa tehostettiin myös sisämaassa.

Sisäasiainministeriö kutsui syyskuussa viestintäyhtiöitä kehittelemään ministeriön johdolla juttusarjoja ja kampanjoita turvapaikanhakijoista. Tilaisuudessa oli ministeriön omaa tiedotusväkeä, sekä kutsuttuna olivat ainakin Miltton ja SEK&Grey, tuotantoyhtiö Gimme Ya Wallet, Yle ja Radio Helsinki. Myös muun muassa Supercellin, Suomen Punaisen Ristin ja turvapaikanhakijoita auttavien ryhmittymien edustajia kutsuttiin mukaan. Sisäministeriön viestintäpäällikön mukaan kokoontumisen taustasyy oli Suomeen pyrkineiden turvapaikanhakijoiden suuri määrä. Ministeriö halusi kutsua markkinointiviestinnän ja viestinnän toimijoita pohtimaan, miten turvapaikanhakijakysymys pitäisi Suomessa kohdata. Ministeriö halusi myös rakentaa luottamusta tilanteessa, jossa oli suuri määrä turvapaikanhakijoita ja miettiä, muuttaako se Suomea ja miten siihen valmistaudutaan.

Lokakuussa 2015 perustettiin suomalaisten auttamiseen keskittynyt hyväntekeväisyysjärjestö Sininen Risti.

Väkivallan purkauksia

Syyskuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä mielenosoittajat heittelivät kiviä Suomen Punaisen Ristin työntekijää kohti ja laukoivat ilotulitteita turvapaikan hakijoita kuljettavaa linja-autoa kohtaan Lahden vastaanottokeskuksessa Hennalassa. Noin 30–40 mielenosoittajaa, joista yhdellä oli yllään Ku Klux Klan asu, heiluttivat Suomen lippuja. Poliisi epäili toimittajan kehottaneen Ku Klux Klan -asuista pitelemään lippua kuvaamista varten, mutta lippu ei ollut hänellä kauan, mies ei osallistunut rauhattomuuksiin, eikä hänellä ollut asua enää pakolaisten linja-auton tullessa.

24. syyskuuta Kouvolassa heitettiin polttopullo hätämajoitustilan ovelle.

26. syyskuuta Turun Runosmäkeen suunnitellun turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilan ikkunoita rikottiin ja rakennuksen ulko-ovea yritettiin polttaa.

3. lokakuuta "Loppu rasismille" -tapahtuman mielenosoittajat osoittivat mieltään Suomessa ilmenevää muukalaisvihamielisyyttä vastaan. Poliisi otti kiinni kuusi henkilöä ja kahta poliisiautoa vaurioitettiin. Osa Loppu rasismille -mielenosoittajista heitteli kananmunia poliisia kohti, yksi hyökkäsi poliisin kimppuun ja yksi vaurioitti poliisiautoa, kaksi viimeksi mainittua poliisi otti kiinni.

9. lokakuuta neljän miehen porukka usutti Jyväskylässä koiransa kolmen turvapaikanhakijan kimppuun. Poliisi ilmoitti tutkivansa tapahtumia ainakin epäiltynä pahoinpitelynä.

Tukimielenosoituksia

Vuoden mittaan turvapaikanhakijoille järjestettiin useita tukimielenosoituksia, joista suurimmat olivat seuraavat.

27. heinäkuuta järjestettiin joukko "Meillä on unelma" -mielenosoituksia monikulttuurisuuden puolesta. Ne kokosivat yhteensä yli 15 000 osallistujaa Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Porissa.  Mielenosoitukset olivat protesti Perussuomalaisiin kuuluvan kansanedustaja Olli Immosen kaksi päivää aikaisemmin tekemälle Facebook-päivitykselle, jossa hän ilmoitti taistelevansa multikulturalismia vastaan.

11. syyskuuta järjestettiin "Europe Says Welcome" - piknikkejä, joissa kymmenet tuhannet ihmiset ympäri Eurooppaa kokoontuvat toivottamaan pakolaiset tervetulleiksi maahansa. Helsingin Kansalaistorilla järjestettiin Suomi Says Welcome -tilaisuus, joka kokosi noin tuhat osallistujaa. Yleisölle puhui muun muassa suomensyyrialainen Rami Adham, joka painotti, että turvapaikan saaneet saadaan parhaiten kotoutettua tarjoamalla heille työtä. Tapahtuman alulle pannut Fatima Habeb kertoi, että kaikki lähti hukkuneen syyrialaispojan kuvasta. Mukana järjestelyissä ollut Elina Hirvonen katsoi, että suhtautuminen pakolaisiin oli Euroopalle kohtalonkysymys. Ylevä moraalinen puhe ei kuitenkaan ollut riittävää, vaan yhdenvertaisuuden, solidaarisuuden ja lähimmäisenrakkauden toteutuminen vaatii myös tekoja". Teemapäivä kokosi Euroopassa kymmeniä tuhansia mielenosoittajia. Teemapäivän kylteissä toivotettiin pakolaiset tervetulleiksi ja vahvistettiin, että "Meillä on tilaa".

Vastamielenosoituksia

19. syyskuuta Torniossa, Kemissä ja Helsingissä järjestettiin maahanmuuttoa vastustavia mielenosoituksia.

26. syyskuuta vastaanottokeskuksen naapurit järjestivät turvapaikanhakijoita vastustavan mielenosoituksen Turun Runosmäessä. Osallistujia oli noin 250.

3. lokakuuta järjestettiin Helsingissä Rajat kiinni! -mielenosoitus, joka vastusti turvapaikanhakijoiden hallitsematonta maahantuloa.

10. lokakuuta Hommaforumin järjesti "Jotain rajaa" -mielenosoitukseen, johon Helsingissä otti osaa noin 250 henkilöä. Mielenosoituksessa vaadittiin Suomen rajojen väliaikaista sulkemista turvallisista maista, kuten Ruotsista tuleville turvapaikanhakijoille. Puhujina esiintyivät muun muassa eurokansanedustaja Jussi Halla-aho ja Viron entinen ulkoministeri Kristiina Ojuland. Vastamielenosoitus keräsi noin 150 henkilöä, joista osa oli naamioitunut. Poliisi eristi mielenosoitukset toisistaan ja ne sujuivat rauhallisesti.

Suomalaisten mielipiteet

Iltalehden lokakuussa 2015 julkaiseman 1 124 henkilöä kattaneen mielipidetutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista tahtoisi rajoittaa turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan. 24 prosenttia vastanneista ei päästäisi Suomeen enää yhtään turvapaikanhakijaa ja 32 prosentin mielestä heitä pitäisi päästää maahan nykyistä vähemmän. 31 prosenttia vastanneista piti Suomen turvapaikkapolitiikkaa sopivana. 59 prosenttia oli sitä mieltä, että turvapaikanhakijoille maksettavia tukia pitäisi leikata. Otos oli muodostettu siten, että se vastaa Suomen aikuisväestöä, virhemarginaali oli noin 2,5 prosenttiyksikköä.

Vaasan yliopiston tekemän ja sisäministeriön maaliskuussa 2017 julkaiseman mielipidetutkimuksen mukaan turvapaikkatilanteessa huolestuttaa suomalaisia eniten koko yhteiskuntaa leimaava polarisaatiokehitys. Leimautumisen mahdollisuus koetaan hyvin suurena, olipa mielipide turvapaikkakysymykseen mikä tahansa, eikä omaa mielipidettä koeta voitavan esittää suoraan ja mahdollisuudet asialliseen, tietopohjaiseen keskusteluun esimerkiksi turvapaikkapolitiikasta koetaan heikoiksi. Läpi aineiston kannatusta sai esikotouttaminen Tutkimuksen mukaan korostui näkemys, että Suomen tulisi panostaa nykyistä enemmän sekä kehitysapuun että hyödyntää paremmin kiintiöpakolaisjärjestelmää. Turvapaikanhakujärjestelmää toivotaan kehitettävän siten, että kipeimmin apua tarvitsevat saisivat sitä varmimmin. Suomalaisia huolestuttivat myös turvallisuuteen liittyvät kysymykset ja erityisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin laittomasti maassa oleskeleviin henkilöihin suhtauduttiin kriittisesti.

Hakemusten peruminen

Monet Suomesta turvapaikkaa hakeneet henkilöt ovat peruneet hakemuksiaan ja haluavat takaisin kotimaahan, sillä Suomi on ollut heille pettymys, eikä palvelu vastaanottokeskuksessa ole vastannut heidän odotuksiaan. Joillekin ihmissalakuljettajat ovat antaneet väärän kuvan Suomesta. Osa on toivonut saavansa tehdä töitä ja kokenut toimettomuuden ja elämän vastaanottokeskuksissa turhauttavana. Myös kulttuurieroihin liittyvät syyt ovat vaikuttaneet perumisiin: suomalaista ruokaa pidetään ihmisille kelpaamattomana koiranruokana, ja turvapaikanhakijat ovat joutuneet osallistumaan omien majoitustilojensa siivoamiseen ja keittiötöihin. Suomalais-irakilaisen rauhanneuvottelijan ja Irakin asioiden tuntijan Hussein al-Taeen mukaan vuonna 2003 Saddamin vallan kaatumisen jälkeen Irakiin kasvoi rahakas ja suhteellisen koulutettu uusi sukupolvi, joka haluaisi mahdollisimman kauas kaikista alueen konflikteista. Nämä miehet ja pojat olivat tottuneet syömään hyvää ruokaa, ja he muodostivat merkittävän osa Suomeen kriisin aikana tulleista irakilaisista. Myös kallis tupakka, kylmä sää ja baarien puuttuminen ajavat takaisin kotimaahan tai Ruotsiin.

Suomen valtio järjestää muun muassa Irakiin palaaville tilauslentoja. Valtio maksaa paluulentojen kustannukset.

Käännyttäminen

Maahanmuuttovirasto voi tehdä käännytyspäätöksen turvapaikanhakijalle, joka on hakenut oleskelulupaa kansainvälisen tai tilapäisen suojelun perusteella, mutta jolle ei ole myönnetty oleskelulupaa millään perusteella. Hakijalle voidaan määrätä samalla 30 päivän aika, jonka kuluessa hän voi poistua maasta vapaaehtoisesti. Poliisi panee täytäntöön käännyttämisen, eli maasta poistamisen. Viranomaiset voivat myös järjestää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle ulkomaalaiselle palautuslennon takaisin lähtömaahansa. Kesäkuussa 2018 Irak kieltäytyi enää ottamasta vastaan Suomen palauttamia perusteettomia turvapaikanhakijoita, ja palautettavat palautettiin Bagdadin lentokentältä takaisin Helsinkiin.

Vuosina 2015-16 Suomeen saapuneiden irakilaisten turvapaikanhakijoiden yksi yleisimmistä profiileista oli sotilaskarkuruus. "Monet kertoivat toimineensa pelkissä tukitehtävissä, kuten kirjureina, autonkuljettajina tai kokkeina." Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön ylitarkastaja Laurijuhani Tainion mukaan "henkilö ei ole pakolainen, jos ainoa syy karkaamiselle on taistelun pelko".

Sisäministeri Paula Risikon esittämän raportin mukaan 15 663 turvapaikanhakijaa oli 1.1.2015–15.1.2017 saanut kielteisen ja 9 733 myönteisen päätöksen. 1 569 oli itse poistunut maasta ja 5 543 poistettu. 2 411:n paluuta oli tuettu Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n kautta.

Rikollisuus

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan vuonna 2016 turvapaikanhakijoista tehdyt rikosilmoitukset koskivat useimmiten vastaanottokeskuksessa tapahtuneita pahoinpitelyjä tai uhkailuja. Seuraavaksi yleisimpiä olivat epäilyt omaisuusrikoksista, seksuaalirikoksista sekä vastaanottokeskuksiin ja niiden henkilökuntaan kohdistuneista rikoksista. Rikosepäilyistä yli puolet oli turvapaikanhakijoiden välisiä tapauksia. Vastaanottokeskuksissa tapahtuneissa rikoksissa oli usein kyse kulttuuriin ja uskontoon liittyvistä erimielisyyksistä. Toinen esiin tullut syy ongelmille oli turvapaikanhakijoiden tyytymättömyys vastaanottokeskusten oloihin, mikä purkautui rikoksina vastaanottokeskuksia ja niiden henkilökuntaa kohtaan. Omaisuusrikokset olivat useimmiten yrityksiin kohdistuneita näpistyksiä tai myymälävarkauksia. Kaikista rikokseen epäillyistä 62 prosenttia oli Irakin kansalaisia ja 95 prosenttia miehiä. Uhreista noin kaksi kolmasosaa oli miehiä ja noin puolet irakilaisia.

Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen raiskausrikosten määrä kasvoi yli 40 prosenttia vuonna 2016. Kaikkien seksuaalirikosten osalta turvapaikanhakijoiden osuus tekijöistä oli 7–8 prosenttia. Keskusrikospoliisin analyysin mukaan tuhatta Suomessa oleskelevaa Irakin kansalaista kohden oli 12,9 seksuaalirikosepäilyä. Afganistanilaisten suhteellinen luku 10,9. Tuhatta Suomen kansalaista kohden vastaava luku oli 0,3. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijoiden vuonna 2016 tekemien seksuaalirikosten uhreista 46 prosenttia oli alle 18-vuotiaita. Seksuaalirikoksen uhri oli useimmiten suomalainen nainen.

Majoittamisen kustannukset

Kirkkonummen Evitskogiin saapuneista turvapaikanhakijoista koitui maahanmuuttovirastolle 235 000 euron lasku. Summa käsitti 2,5 viikon majoituksen ja ruoan. Vuoden 2016 menoiksi oltiin arvioitu 4,8 miljoonaa euroa joka toteutui 8,4 miljoonaan euroon. SPR myönsi että Evitskogin kustannukset olivat normaalia suuremmat, mutta vetosi tapauksessa kiireeseen. SPR osti myös ruoka, siivouspalvelut ja kiinteistönhoidon Evitskogiin ilman kilpailutusta kiireen vuoksi.

Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan vuonna 2015 turvapaikanhakijoista koitui 90,1 miljoonan euron lisäkulut. Vuonna 2016 ylimääräiset kulut paisuivat 824,5 miljoonaan euroon. Vuonna 2017 lisäkulut olivat 638,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2018 arvio on 485 miljoonaa euroa.

Katso myös

• Maahanmuuttajat Suomessa
• Laittomasti maassa oleskeleva
• Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus Helsingissä 2017
• Suomi Ensin

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euroopan pakolaiskriisi Wikimedia Commonsissa