Ensiapu
Ensiapu tarkoittaa toimenpiteitä toisen ihmisen tai itsensä auttamiseksi onnettomuustilanteessa tai sairauskohtauksen sattuessa, ja sitä voi antaa ilman erityistä ammattitaitoa tai välineitä. Ensiaputilanteessa maallikko voi olla yhtä pätevä kuin sairaalamaailmaan tottunut lääketieteen ammattilainen.lähde? Onnettomuustilanteessa ensiapu on osa potilaan auttamista, johon kuuluvat lisäksi pelastaminen, hätäilmoituksen tekeminen, ensihoito ja jälkihoito.
HätäensiapuMuokkaa
Hätäensiavulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa toimintaa. Hätäensiavulla pyritään estämään potilaan menehtyminen eli turvaamaan loukkaantuneen hengitys, verenkierto ja tajunta siihen asti, kunnes ammattiapua saadaan paikalle. Äkillisesti elottomaksi menneen potilaan painelu-puhalluselvytys on yksi hätäensiavun muoto, muita tärkeitä ovat verenvuodon tyrehdyttäminen ja tajuttoman kylkiasento sekä vierasesineen poistaminen hengitysteistä.
EnsiapuohjeetMuokkaa
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Aivoverenkierron häiriötMuokkaa
Mikäli ihmiselle tulee tukos tai verenvuoto aivojen verisuonistoon, aiheuttaa se aivoverenkierron häiriön, joka voi johtaa aivohalvaukseen. Tila voi hetkessä johtaa hengenvaaralliseen tilaan. Oireiden tunnistaminen ja varhainen hoitoon hakeutuminen on tärkeää. Oireina voi olla toispuolinen jalan tai käden voimattomuus ja tunnottomuus, vaikeutunut puhe- ja näkökyky, huimaus, pahoinvointi, nielemisvaikeudet, päänsärky sekä tajunnan tason muutokset.
Ensiapu: Tunnista oireet. Soita heti hätänumeroon 112. Rauhoita autettavaa ja aseta hänet lepoon. Jos autettava menettää tajuntansa mutta hän hengittää normaalisti, aseta hänet kylkiasentoon. Jos autettava menee elottomaksi, aloita painelu-puhalluselvytys, rytmillä 30 painelua ja 2 puhallusta - Lue lisää aivoverenkierron häiriöistä painamalla vieressä oleva linkki: ensiapu
Diabeetikon heikotusMuokkaa
Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen šokki, joka voi olla hengenvaarallinen. Tunnista oireet: hikoilu, kalpeus, vapina, ärtymys, levottomuus, huimaus, sydämen tykytys, näläntunne, päänsärky, pahoinvointi, näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat ja poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus). Pahimmassa tapauksessa diabetesta sairastava saa kouristuksia ja menee tajuttomaksi, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.
Diabeettisen šokin ensiapu: Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun. Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai hän menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112. Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon - Lue lisää diabeetikon heikotuksesta painamalla vieressä olevaa linkkiä: ensiapu
Lisää ensiapuohjeita: ensiapu
Muu ensiapuMuokkaa
Muussa kuin hätätilanteessa annettu hoito ilman erityisiä apuvälineitä tai ammattiosaamista on myös ensiapua. Tällaisia tilanteita ovat pienet vammat ja sairauskohtaukset, jotka eivät johda elvytystilanteeseen tai välttämättä edes lisäavun tarpeeseen. Tärkeä asia kiireettömissä tilanteissa on huolehtia aseptiikasta eli puhtaudesta. Rauhallinen toiminta rauhoittaa myös potilasta. Likaiset haavat, runsaasti vuotavat haavat tai muu vaikea tilanne, jonka hoitoon pelkkä ensiapu ei riitä, ohjataan lääkärin hoitoon.
VälineitäMuokkaa
Ensiapuvälineitä on monenlaisia, ja ne voivat olla pakattuna ensiapulaukkuun. Seuraava lista ensiapuvälineitä voisi olla esimerkiksi auton varustuksessa.
- Suojakäsineet itsensä ja potilaan suojaamiseksi eritteiden kautta tarttuvilta taudeilta
- Suojasiteitä, joustositeitä ja kolmiliinoja haavojen sitomiseen ja raajavammojen ensiapuun
- Turvavyönleikkuri turvavöiden katkomiseen tai vaatteiden avaamiseen
- Elvytyssuoja puhalluselvytyksessä elvyttäjän suun suojaksi
- Lämpöpeite potilaan pitämiseksi lämpimänä
AuttamisvelvollisuusMuokkaa
Muiden muassa pelastuslaki[1] ja tieliikennelaki[2] velvoittavat jokaista kykyjensä mukaan auttamaan hätätilanteeseen joutunutta. Vaikka ensiapukoulutusta ei olisikaan, täytyy onnettomuuspaikalle saapuneen selvittää, onko kukaan hengenvaarassa ja tarvittaessa soittaa hätänumeroon 112.
Ensiapua voi oppia ohjatusti mm. Punaisen Ristin ensiapukoulutuksessa. Ensiapuun voi osallistua onnettomuustilanteissa vapaaehtoisena palveluna myös Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoinen pelastuspalvelu Suomessa.
LähteetMuokkaa
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379 Pelastuslaki 3 § (Yleinen toimintavelvollisuus)
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267 Tieliikennelaki mm. 4. luku 57 § (Yleinen auttamisvelvollisuus) ja 58 § (Onnettomuuteen osallisen auttamisvelvollisuus)
