Wikipedia

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus Helsingissä 2017

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus Helsingissä 2017 Suomen kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja pakkopalautuksia vastaan vuonna 2017 jatkui yli seitsemän kuukautta Helsingin keskustassa. Turvapaikanhakijoiden sit-in mielenosoitus tunnetaan myös nimellä Oikeus elää ja Right to Live.[1] Mielenosoittajista enemmistö oli irakilaisia.[2][3][4]

Mielenosoitus Helsingin Rautatientorilla 20. helmikuuta 2017.

Mielenosoittajat vaativat pakkopalautusten lopettamista sekä Maahanmuuttoviraston kielteisten turvapaikkapäätösten uudelleenkäsittelyä niissä ilmenneiden lukuisten virheiden vuoksi.[5][6][7] Muita tavoitteita ovat turvapaikanhakijoiden oikeusturvan takaaminen sekä se, että turvapaikanhakijoita ei enää poistettaisi vastaanottokeskuksista ilman että heille olisi tiedossa seuraava majoituspaikka.[8][9][10][5]

Maahanmuuttoviraston linjaa palautuksia kohtaan on vastustettu aikaisemmissakin mielenosoituksissa Helsingissä.[11]

Taustaa muokkaa

Vuosina 2014–2015 Euroopan pakolaiskriisin alettua Suomeen saapui yhteensä yli 36 000 turvapaikanhakijaa.[12][13] Maahanmuuttovirasto palkkasi satoja uusia työntekijöitä päätöksentekojen nopeuttamiseksi.[14] Muun muassa kokemattomien työntekijöiden, kiireellisten aikataulujen ja tulkkivirheiden vuoksi turvapaikkapäätöksissä on ilmennyt lukuisia virheitä.[6][5][7] Vuonna 2016 hallinto-oikeudet palauttivat 3,6 prosenttia turvapaikkapäätöksistä virheellisenä takaisin Migrin käsiteltäväksi, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 0,2 prosenttia.[15] Hallinto-oikeuden arvion mukaan useimmiten palautuksen syynä on, että valittajat ovat esittäneet uusia selvityksiä vasta oikeuskäsittelyssä.[16]

Keväällä 2015 Suomen lainsäädännöstä poistettiin tilapäinen oleskelulupa, joka voitiin myöntää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille, jotka eivät suostuneet poistumaan Suomesta vapaaehtoisesti. Lakimuutoksen jälkeen tilapäinen oleskelupa myönnetään vain, jos vapaaehtoinen paluu ei ole tosiasiassa mahdollinen.[17]

17. toukokuuta 2016 Suomen ulkomaalaista poistettiin humanitaarinen suojelu, jonka mukaan turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa, jos hän ei voi palata kotimaahansa esimerkiksi huonon turvallisuustilanteen vuoksi. Samana päivänä Maahanmuuttovirasto ilmoitti Irakin, Afganistanin ja Somalian olevan aikaisempaa turvallisempia maita palata.[18] Nämä linjaukset ovat vaikuttaneet negatiivisten turvapaikkapäätösten kasvuun. Samaan aikaan Suomen ulkoministeriö kehottaa kuitenkin välttämään matkustamista kaikkiin kolmeen edellä mainittuun maahan huonon turvallisuustilanteen vuoksi.[19][20][21] Ulkoministeriön matkustustiedotteen ja Maahanmuuttoviraston maalinjauksen lähtökohdat ovat erilaiset. Ulkoministeriö katsoo asiaa tavallisen suomalaisen lomamatkailijan näkökulmasta, kun Maahanmuuttovirasto katsoo asiaa paikallisen asukkaan näkökulmasta.[22]

Lokakuussa 2016 Suomi ja Afganistan allekirjoittivat sopimuksen jonka mukaan Suomi pystyy palauttamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita afganistanilaisia vasten tahtoaan.[23] Marraskuussa Suomi aloitti myös irakilaisten pakkopalautukset.[24] Irakin hallitus on ilmoittanut vastustavansa pakkopalautuksia ja toivovansa maiden suorittavan pelkästään vapaaehtoisia paluita[25][26], myös Irakin siirtolais- ja pakolaisministeri Jasim Mohammed Al-Jaf on pyytänyt ”erityisesti Suomea” lopettamaan irakilaisten pakkopalautukset.[27][28]

Tapahtumat muokkaa

 
Rautatientori 11. maaliskuuta 2017 Oikeus elää -tukikonsertin aikana.
 
Mielenosoittajat marssimassa Rautatientorilta Senaatintorille 15. maaliskuuta 2017.
 
Tenting on Solitarity -telttainstallaatio mielenosoituksessa maailman pakolaispäivänä 20. kesäkuuta 2017. Installaatio osoitti tukensa kaduilla eläville turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja paperittomille.

Turvapaikanhakijat aloittivat mielenosoituksen karkotuksia vastaan Helsingissä Kiasman aukiolla perjantaina 10. helmikuuta 2017. Suurin osa mielenosoittajista oli irakilaisia, mukana oli myös afganistanilaisia ja suomalaisia tukijoita. Mielenosoittajia oli saapunut eri puolilta Suomea. Samana päivänä Mannerheimintien toisella puolella maahanmuuttoa vastustava Suomi Ensin -yhdistys aloitti turvapaikanhakijoiden mielenosoitusta vastustavan oman Suomi Ensin Maidan -mielenosoituksensa. Turvapaikanhakijat olivat suunnitelleet viipyvänsä Kiasmalla viikonlopun yli, mutta ilmoittivatkin maanantaina jatkavansa mielenilmaisuaan, kunnes heidän vaatimuksiinsa vastataan. Molemmat mielenosoitukset olivat varustautuneet teltoin, kamiinoin sekä ruuantekovälinein olemaan ulkona vuorokauden ympäri.[29]

poliisi määräsi 16. helmikuuta molemmat mielenosoitukset siirrettäväksi toiseen paikkaan, syynä mielenosoitusten aiheuttamat liikennehaitat ja savu- ja meluvalitukset. Turvapaikanhakijoiden mielenosoituksen uudeksi paikaksi poliisi osoitti Rautatientorin. Kun aamuviiteen mennessä Suomi Ensin -ryhmä ei ollut siirtänyt mielenosoitustaan aikarajaan mennessä, poliisi määräsi mielenosoituksen päättymään. Tämän jälkeen tapahtuneessa virkavallan vastustamisessa poliisi otti kiinni kaksi henkilöä ja poisti alueelta kahdeksan.[30][31][32] Vastamielenosoitus siirrettiin lopulta Rautatientorin toiselle laidallelähde?.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio vieraili 17. helmikuuta turvapaikanhakijoiden mielenosoituksessa vastaamassa heidän kysymyksiinsä.[33]

Irakilais- ja afganistalaisryhmien edustajilla oli 27. helmikuuta tapaaminen Maahanmuuttoviraston kanssa. Tulos ei kuitenkaan ollut mielenosoittajien toiveiden mukainen. Maahanmuuttovirasto korosti, ettei turvapaikkapäätöksiin ja -käytäntöihin tulla tekemään muutoksia tapaamisen perusteella. Turvapaikanhakijat ilmoittivat jatkavansa mielenosoitusta.[34][8]

Mielenosoittajat kutsuivat 1. maaliskuuta päättäjiä kanssaan elokuviin katsomaan tammikuussa ensi-iltansa saaneen Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen -nimisen syyrialaisesta pakolaisesta ja suomalaisesta kauppamatkustajasta kertovan elokuvan.[35][36]

11. maaliskuuta Rautatientorilla järjestettiin Oikeus elää -niminen tukikonsertti. Tapahtuma oli yksityisten ja vapaaehtoisten järjestämä, ilmainen sekä poliittisesti sitoutumaton. Konsertissa esiintyivät muun muassa Laineen Kasperi ja Palava kaupunki, Ivah Sound sekä Kari Tapiiri.[37][38][39] Samana päivänä Rautatientorille kerääntyi turvapaikanhakijoiden mielenosoituksen purkamista vaativia kansallismielisiä tahoja tapahtumaan otsikolla Puhdistus. Kansallismieliset ilmoittivat odottavansa poliisin purkavan turvapaikanhakijoiden mielenosoituksen heidän esittämäänsä eräpäivään mennessä, muussa tapauksessa he ”puhdistaisivat” Rautatientorin itse. Erimielisten yhteydenotoilta kuitenkin vältyttiin poliisin runsaan valvonnan ansiosta.[40][41][42]

15. maaliskuuta mielenosoittajat marssivat Rautatientorilta Senaatintorille viemään kahdeksan kohdan vetoomuksensa Helsingin kaupunginvaltuuston edustajille. Vetoomus käsitteli kaupunkien vastuuta ihmisoikeuksien toteutumisessa. Yli sadan ihmisen kulkue palasi vetoomuksen luovutuksen jälkeen takaisin Rautatientorin mielenosoitukseen.[43][44] Maaliskuun 19. päivä mielenosoituksen turvapaikanhakijat tapasivat Juha Sipilän Helsingin Narinkkatorilla. Sipilä myönsi, että Suomen turvapaikkapolitiikassa on tehty virheitä.[45]

4. huhtikuuta mielenosoittajat kokoontuivat sisäministeriön eteen juttelemaan kansliapäällikkö Päivi Nergin kanssa Suomen turvapaikkapolitiikasta.[46]

22. huhtikuuta mielenosoitus otti kantaa lasten oikeuksiin ja erään lapsiperheen säilöönottoon järjestämällä tapahtuman Narinkkatorilla ja marssimalla sieltä Rautatientorin mielenosoitukseen.[47][48]

26. kesäkuuta Oikeus elää -mielenosoitusta 136 vuorokautta vastustanut Suomi Maidan -leiri purettiin poliisin määräyksestä. Syynä mielenosoituksen lopettamiseen oli poliisin mukaan jatkuva välitön vaara ihmisten turvallisuudelle. Poliisin mukaan mielenosoittajia epäiltiin osallisiksi yli 20 pahoinpitelyyn.[49] Poliisi saapui Rautatientorille, kun mielenosoitusta ei oltu purettu määrättyyn kellonaikaan mennessä ja otti kiinni sitä seuranneissa yhteenotoissa kolme Suomi Ensin -aktiivia. Myös leirin purkamista seuranneina päivinä Suomi Ensin -aktiiveja otettiin kiinni Rautatientorilla poliisin toimesta.[50][51][49]

30. kesäkuuta poliisi määräsi, ettei Rautatientorilla saanut enää sillä hetkellä järjestää mielenosoituksia ja Oikeus elää määrättiin purettavaksi. Päätöksen perusteena oli yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistaminen Helsingin Rautatientorilla ja sen välittömässä läheisyydessä ydinkeskustassa. Poliisi totesi, että mielenosoitus ei ollut itsessään turvallisuusuhka. Mielenosoitus ehti olla Rautatientorilla 135 vuorokautta ja sitä ennen Kiasmalla 6 vuorokautta. Mielenosoituksen purkamisen jälkeen turvapaikanhakijat ja heidän tukijansa marssivat Rautatientorilta Kalasataman Maahanmuuttoviraston toimipisteen eteen.[52][53]

Rautatientorilta poistumista seuranneena päivänä Oikeus elää jatkoi mielenosoitustaan osallistumalla Helsinki Prideen 1.7.2017.[54]

Noin viikon tauon jälkeen 10. heinäkuuta 2017 turvapaikanhakijat jatkoivat mielenosoitustaan alkuperäisellä paikallaan Kiasman aukiolla. Vuorokauden ympäri jatkuvan mielenosoituksen sijaan Helsingin poliisi määräsi mielenosoitukselle aikarajoituksen, jonka mukaan Oikeus elää saa olla aktiivinen vain aamukahdeksan ja iltakymmenen välillä. Myös Oikeus elää -mielenosoitusta vastustavat Suomi Ensin -aktiivit saivat luvan jatkaa vastamielenosoitustaan alkuperäisellä paikallaan Paasikivenaukiolla.[55]

4. syyskuuta mielenosoitus siirtyi Kiasmalta Kolmen sepän aukiolle, jonne Oikeus elää -liikkeen turvapaikanhakijat rakensivat Helsinki Design Weekin Right to Live House -installaation. Yhdessä Architecture for People'n kanssa rakennettu tilapäinen talo oli kaksi viikkoa kestäneen projektin ajan turvapaikanhakijoiden mielenosoituksen käytössä.[56][57][58] Tilataideteoksen purun jälkeen Oikeus elää lakkasi olemasta fyysisenä mielenosoituksena, mutta jatkaa toimintaansa aktivismin muodossa pitäen yhä tavoitteenaan pakkopalautusten lopettamista.

Oikeus elää on ollut järjestämässä mielenosoituksia myös Helsinki-Vantaan lentokentällä yksittäisiä pakkopalautuslentoja vastaan.[59][60][61]

Konfliktit muokkaa

Kantasuomalaiset miehet yrittivät 19. maaliskuuta estää muutaman turvapaikanhakijan pääsyn julkiseen käymälään. Seuranneessa konfliktissa turvapaikanhakija lähestyi tilannetta kuvannutta naista ja häntä sumutettiin kaasusumuttimella kasvoihin. Kaasua käyttänyttä suomalaista miestä epäillään pahoinpitelystä ja kaasusumutuksen kohteena ollutta ulkomaalaista pahoinpitelyn yrityksestä.[62][63][64]

Maaliskuun 23. ja 24. päivän välisenä yönä tunnistamattomaksi jäänyt henkilö kävi sytyttämässä turvapaikanhakijoiden teltan sytytysnesteellä tuleen. Tuhopolton sammuttamisen yhteydessä loukkaantui yksi henkilö.[65][66]

Tuki muokkaa

Rahoitusta mielenosoitukseen on kerätty muun muassa yksityislahjoituksilla.[67] Yhtenä rahoituksen lähteenä toimi myös kristillinen Kotimaanapu, jonka toimintaa hallinnoi Kirkkopalvelut ry.[68] Kotimaanavun Internet-sivuilla on ollut useita Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakonian keräyksiä mielenosoituksen rahallista tukea varten.[69][35] Yksityiset mielenosoittajia tukevat henkilöt avustavat toimintaa myös muun muassa tuomalla ruokaa ja talvella hiiliä lämmitykseen.[69]

Maaliskuun 1. päivänä 24 teatteria eri puolilla Suomea lukivat Migrin kielteisiä turvapaikkapäätöksiä yleisölle We see you Migri -nimisessä tempauksessa.[70][71] Tempauksen innoittamana myös monissa seurakunnissa luettiin ääneen kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.[72]

Maaliskuun 10. päivänä kulttuuri- ja taidealan ammattilaiset ottivat kantaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan ja allekirjoittivat noin 10 000 nimen tukiadressin.[73][74] 29. huhtikuuta yli 200 asiantuntijaa allekirjoitti vetoomuksen, jonka mukaan oikeusvaltion on kannettava vastuunsa pakolaiskriisissä.[75]

Maaliskuun 11. päivänä Oulussa järjestettiin tukimielenosoitus Rautatientorin Oikeus elää -mielenosoitukselle. Oulun mielenilmaisu jatkui lähes kaksi kuukautta yötä päivää, kunnes se lopetti toimintansa 26. huhtikuuta.[76][77] Oulun torilla mieltään osoittaneiden turvapaikanhakijoiden telttaa yritettiin tuhopolttaa polttopulloiskulla.[78]

20. kesäkuuta 2017 Paula Risikolle luovutettiin yli 11 000 allekirjoitusta kerännyt vetoomus, jossa vaaditaan turvapaikanhakijoiden lainmukaista kohtelua tutkivan täysin riippumattoman selvitysryhmän perustamista.[79]

Tukensa turvapaikanhakijoille ovat ilmaisseet myös muun muassa Rautatientorin molemmin puolin sijaitsevat Ateneum Refugees Welcome -tekstillä varustetulla banderollilla, sekä Kansallisteatteri pyörittämällä samaa lausetta rakennuksen julkisivulla olevalla näyttöruudulla.[80] Kiasma puolestaan tukee mielenosoitusta muun muassa varastoimalla heidän kalustoaan.[81]

Lokakuun 27. päivänä oikeudenmukaisempien turvapaikkaprosessien ja päätöksenteon puolesta työtä tekevälle Right To Live -kollektiiville myönnettiin ETMUn tunnustuspalkinto merkittävästä työstä etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen kysymysten parissa.[82]

Eri uskontojen pastoreita, pappeja ja diakoneja on osoittanut tukensa turvapaikanhakijoille ja heidän mielenosoitukselleen.[83]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Yli 10 000 kulttuurialan ammattilaista tukee turvapaikanhakijoiden mielenosoitusta Kansan Uutiset. 10.3.2017. Viitattu 10.3.2017.
  2. ↑ Irakilaiset turvapaikan­hakijat vastustavat palautuksia yöpymällä ulkona Helsingin keskustassa Helsingin Sanomat. 10.2.2017. Viitattu 25.2.2017.
  3. ↑ Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus pakolaispolitiikkaa vastaan jatkuu kolmatta päivää Helsingissä Yle Uutiset. Viitattu 25.2.2017.
  4. ↑ Irakilaiset haluavat jäädä turvalliseen Suomeen kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 28.2.2017.
  5. ↑ a b c Maahanmuuttoviraston Ylijohtaja Jaana Vuorio: turvapaikkapäätöksissä on varmasti tehty myös virheitä Helsingin Sanomat viitattu=2017-05-29. 17.2.2017.
  6. ↑ a b Jeanette Björkqvist: Migrin malliasiakirjat ohjanneet kielteisiin päätöksiin (Migrin työntekijöiden vuoto Migrin tekemistä virheistä ja työskentelytavoista) Long Play. 3.5.2017. Viitattu 29.5.2017.
  7. ↑ a b Vakavia puutteita ulkomaalaisasioissa Juristiuutiset. 24.5.2017. Viitattu 30.5.2017.
  8. ↑ a b Migri ei jäädytä turvapaikanhakijoiden palautuksia Yle Uutiset. Viitattu 12.3.2017.
  9. ↑ Migri kuuli Helsingissä protestoivien turvapaikanhakijoiden vaatimuksia Keskisuomalainen. Viitattu 12.3.2017.
  10. ↑ Afghanistan – mielenosoittajien yksityiskohtaiset vaatimukset demofi.blogspot.fi. Viitattu 18.5.2017.
  11. ↑ Satoja turvapaikanhakijoita Helsingin keskustaan koonnut mielenosoitus sujui rauhallisesti Yle Uutiset. Viitattu 25.2.2017.
  12. ↑ Turvapaikanhakijat 2015 Migri.fi. Maahanmuuttovirasto.
  13. ↑ Turvapaikanhakijat 2014 Migri.fi. Maahanmuuttovirasto.
  14. ↑ Turvapaikkapäätöksentekoa tehostetaan (Lehdistötiedotteet) migri.fi. 20.10.2015. Viitattu 30.5.2017.
  15. ↑ Virheet turvapaikkapäätöksissä lisääntyneet Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2017.
  16. ↑ Turvapaikkavalituksia oikeudessa lähes 9 000 Yle Uutiset. 21.4.2017. Viitattu 2.6.2017.
  17. ↑ Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden vapaaehtoisen paluun järjestelmä vakiinnutetaan Verkkouutiset.fi. 21.5.2015. Viitattu 22.6.2017.
  18. ↑ Humanitaarista suojelua ei myönnetä enää, uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta (Lehdistötiedotteet) migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 25.2.2017.
  19. ↑ Irak: matkustustiedote formin.finland.fi. Viitattu 30.5.2017.
  20. ↑ Afganistan: matkustustiedote formin.finland.fi. Ulkoasiainministeriö Ajankohtaista. Viitattu 30.5.2017.
  21. ↑ Somalia: matkustustiedote formin.finland.fi. Ulkoasiainministeriö: Matkustaminen ja maat: Somalia. Viitattu 30.5.2017.
  22. ↑ Mistä kansainvälisessä suojelussa on kysymys? Migri.fi. 27.7.2016. Viitattu 2.6.2017.
  23. ↑ Suomi ja Afganistan allekirjoittivat palautussopimuksen mtv.fi. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 30.5.2017.
  24. ↑ Suomi on aloittanut pakkopalautukset Irakiin Helsingin Sanomat. 22.12.2016. Viitattu 25.2.2017.
  25. ↑ Suomi pakkopalauttaa Irakiin ihmisiä viikoittain, Irakin vastustuksesta huolimatta Yle Uutiset. Viitattu 30.8.2017.
  26. ↑ Suurlähettiläs: Irak ei hyväksy pakkopalautuksia iltalehti.fi. Viitattu 30.8.2017.
  27. ↑ Irakin siirtolaisministeri pyytää ”erityisesti Suomea” lopettamaan irakilaisten pakkopalautukset Helsingin Sanomat. 16.1.2017. Viitattu 25.2.2017.
  28. ↑ Suomesta on palautettu ihmisiä Irakiin myös väkisin Helsingin Sanomat. 3.11.2016. Viitattu 25.2.2017.
  29. ↑ Irakilaiset ja Suomi ensin -ryhmä ovat pitäneet telttaleirejä Helsingin Sanomat. 15.2.2017. Viitattu 25.2.2017.
  30. ↑ Suomi ensin -ryhmä vastusti poliisin määräystä siirtää leiri Lasipalatsin edustalta Helsingin Sanomat. 16.2.2017. Viitattu 25.2.2017.
  31. ↑ Poliisi siirsi Kiasman ja Lasipalatsin mielenosoitukset Yle Uutiset. Viitattu 25.2.2017.
  32. ↑ Poliisi tutkii rikosilmoitusta Helsingin Suomi ensin -mielenosoitusteltan tapahtumista Helsingin Sanomat. 24.2.2017. Viitattu 25.2.2017.
  33. ↑ Maahanmuuttovirasto tapasi hämmentyneitä mielenosoittajia Rautatientorilla Helsingin Sanomat. 17.2.2017. Viitattu 25.2.2017.
  34. ↑ Tapaaminen Maahan­muutto­viraston kanssa ei riittänyt turvapaikan­hakijoille Helsingin Sanomat. 27.2.2017. Viitattu 28.2.2017.
  35. ↑ a b Turvapaikanhakijoiden mielenosoitukselle sympatiaa kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 2.3.2017.
  36. ↑ Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus jatkuu Helsingin Rautatientorilla Kansan Uutiset. 28.2.2017. Viitattu 14.3.2017.
  37. ↑ Oikeus elää - Tukikonsertti Rautatientorilla facebook.com. Viitattu 12.3.2017.
  38. ↑ Tukikonsertti ja ”puhdistus” samalla areenalla lauantaina Helsingin keskustassa City. Viitattu 12.3.2017.
  39. ↑ Riikka Jokinen: Rautatientorilla pelätään yhteenottoja Helsingin Uutiset. Viitattu 12.3.2017.
  40. ↑ Uusnatsien ”puhdistuksesta” ei merkkiäkään Helsingin Sanomat. 11.3.2017. Viitattu 12.3.2017.
  41. ↑ Uusnatsit mainostavat turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiriin tehtävää ”puhdistusta” Helsingin Sanomat. 8.3.2017. Viitattu 12.3.2017.
  42. ↑ Puhdistus facebook.com. Viitattu 12.3.2017.
  43. ↑ Riikka Jokinen: Rautatientorin turvapaikanhakijat vetoavat kaupunkiin Helsingin Uutiset. Arkistoitu 18.3.2017. Viitattu 17.3.2017.
  44. ↑ Turvapaikanhakijat vetosivat Helsingin poliitikkoihin Helsingin Sanomat. 15.3.2017. Viitattu 17.3.2017.
  45. ↑ Turvapaikanhakijat tapasivat Sipilän demofi.blogspot.fi. Viitattu 18.5.2017.
  46. ↑ Mielenosoittajat vierailevat sisäministeriössä Helsingin Sanomat. 4.4.2017. Viitattu 18.5.2017.
  47. ↑ Monikulttuurinen Lasten Ääni -tapahtuma tukee pakkopalautusta pelkääviä lapsia Keskisuomalainen. Viitattu 18.5.2017.
  48. ↑ Seitsenlapsinen irakilaisperhe vapautui Konnunsuon säilöstä Yle Uutiset. Viitattu 18.5.2017.
  49. ↑ a b Yle Uutiset Uusimaa 12-07-2017 klo 18-13 (vanhentunut linkki) areena.yle.fi. Viitattu 15.7.2017.
  50. ↑ Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla Helsingin Sanomat. 26.6.2017. Viitattu 26.6.2017.
  51. ↑ Poliisi purkaa Suomi Ensin -mielenosoituksen Helsingin Rautatientorilla Yle Uutiset. Viitattu 26.6.2017.
  52. ↑ Sadat ihmiset marssivat kohti maahanmuuttovirastoa mtv.fi. Arkistoitu 3.7.2017. Viitattu 30.6.2017.
  53. ↑ Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus purettiin Yle Uutiset. Viitattu 30.6.2017.
  54. ↑ 35 000 ihmistä marssi vähemmistöjen oikeuksien puolesta Helsingin keskustassa Helsingin Sanomat. 1.7.2017. Viitattu 2.7.2017.
  55. ↑ Turvapaikanhakijat ja Suomi Ensin -ryhmä osoittavat taas mieltään Helsingin keskustassa Yle Uutiset. Viitattu 13.7.2017.
  56. ↑ Turvapaikanhakijat rakentavat talon Kolmen sepän aukiolle demofi.blogspot.fi. Viitattu 5.9.2017.
  57. ↑ Turvapaikanhakijat rakentavat talon Helsingin keskustaan iltalehti.fi. Viitattu 18.9.2017.
  58. ↑ People’s Architecture helsinkidesignweek.com. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 18.9.2017.
  59. ↑ Turvapaikan­hakijoiden palautuslento lähti, yli 200 ihmistä osoitti mieltä lento­asemalla Helsingin Sanomat. 3.4.2017. Viitattu 26.6.2017.
  60. ↑ Pakkopalautus keskeytyi eilen Helsinki-Vantaalla Yle Uutiset. Viitattu 27.6.2017.
  61. ↑ Parisataa mielenosoittajaa vastusti pakkopalautuksia Pasilan poliisitalon edustalla ja Helsinki-Vantaan lentokentällä Helsingin Sanomat. 4.7.2017. Viitattu 4.7.2017.
  62. ↑ Turvapaikanhakijaa sumutettiin kasvoihin Helsingin Sanomat. 20.3.2017. Viitattu 20.3.2017.
  63. ↑ Turvapaikanhakijaa vastaan hyökättiin kaasulla Helsingin Rautatientorilla Helsingin Sanomat. 20.3.2017. Viitattu 20.3.2017.
  64. ↑ Poliisi: Tiedotteet poliisi.fi. Viitattu 26.3.2017.
  65. ↑ Tummiin pukeutunut pyöräilijä yritti polttaa turvapaikan­hakijoiden teltan Helsingin Sanomat. 24.3.2017. Viitattu 24.3.2017.
  66. ↑ Poliisi tutkii Rautatientorin telttapaloa tuhotyönä poliisi.fi. Viitattu 26.3.2017.
  67. ↑ Support the asylum seekers’ demonstration / Tue turvapaikanhakijoiden mielenosoitusta / Stöd asylsökandes demonstration demofi.blogspot.fi. Viitattu 1.7.2017.
  68. ↑ Kotimaanapu kotimaanapu.fi. kirkkopalvelut.fi. Viitattu 4.3.2017.
  69. ↑ a b Vapaaehtoistyö lahjoitaapua.fi. kirkkopalvelut.fi. Viitattu 1.7.2017.
  70. ↑ We see you, Migri Universum. 27.2.2017. Viitattu 2.3.2017.
  71. ↑ ”Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikaksi sen, että Isis kidutti sinua” Helsingin Sanomat. 28.2.2017. Viitattu 2.3.2017.
  72. ↑ Ainakin kymmenen seurakuntaa lukee kielteisiä turvapaikkapäätöksiä kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 12.3.2017.
  73. ↑ Taide- ja kulttuurialan ammattilaisten kannanotto Suomen maahanmuuttopolitiikkaan image.fi. 10.3.2017. Viitattu 17.3.2017.
  74. ↑ Yli 10 000 kulttuurialan ammattilaista tukee turvapaikanhakijoiden mielenosoitusta Kansan Uutiset. 10.3.2017. Viitattu 17.3.2017.
  75. ↑ Oikeusvaltion puolesta - yli 200 asiantuntijan vetoomus Oikeusvaltion puolesta viitattu=2017-05-30.
  76. ↑ Turvapaikanhakijoiden mielenilmaus poikii vastamielenosoituksen Oulussa Yle Uutiset. Viitattu 18.5.2017.
  77. ↑ Poliisi käskytti ilkivaltaa tehneet ja huudelleet Soldiers of Odinin jäsenet pois turvapaikanhakijoiden teltoilta Oulussa Kaleva.fi. Viitattu 18.5.2017.
  78. ↑ Turvapaikan­hakijoiden mielenosoitus­telttaa kohti heitettiin pullolla Oulussa Helsingin Sanomat. 7.4.2017. Viitattu 18.5.2017.
  79. ↑ Turvapaikkapäätösten tutkintaa vaatii yli 11 000 allekirjoittajaa ts.fi. Viitattu 20.6.2017.
  80. ↑ ”Refugees welcome” Helsingin Sanomat. 10.3.2017. Viitattu 12.3.2017.
  81. ↑ Suomi ensin -ryhmittymä ja turvapaikanhakijat leiriytyivät jälleen vierekkäin Helsingin keskustaan Helsingin Sanomat. 11.7.2017. Viitattu 13.7.2017.
  82. ↑ Right to Live Awarded by Researchers! demofi.blogspot.fi. Viitattu 6.11.2017.
  83. ↑ Tukea virtaa turvapaikanhakijoille demofi.blogspot.fi. Viitattu 18.5.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turvapaikanhakijoiden_mielenosoitus_Helsingissä_2017&oldid=22172658”