Narinkka

aukio Helsingissä
Tämä artikkeli kertoo aukiosta. Kirjasarjasta kerrotaan artikkelissa Narinkka (kirjasarja).

Narinkka tai Narinkkatori[1] (ruots. Narinken) on aukio Helsingin Kampissa. Sitä ympäröiviä rakennuksia ovat länsi­puolella Kampin keskus, idässä Turun kasarmin entinen talous­rakennus ja etelässä Scandic-hotelli Simon­kenttä. Pohjoisessa aukio rajoittuu Salomonkatuun, joka on nykyään kävelykatu, etelässä aukion ja Simon­kadun välissä on Kampin kappeli (Hiljaisuuden kappeli). Aukio muodostettiin nykyiselleen Kampin keskuksen rakennus­töiden yhteydessä ja valmistui vuonna 2005. Tällöin se sai myös nimensä.

Narinkkatori. Taustalla Kampin keskus ja Hotelli Presidentti.
Entinen Turun kasarmin talousrakennus, myöhemmin linja-autoasema, Narinkkatorin itäreunalla

Aukiolla on järjestetty useita yleisö­tapahtumia, kuten erilaisia näyttelyitä, urheilu­kilpailuja sekä ulko­ilma­konsertteja. Vuonna 2007 torilla järjestettiin Helsingissä pidettyihin Eurovision laulukilpailuihin liittynyt Eurovillage-tapahtuma.[2] Torilla sijaitsee vuonna 2006 paljastettu Eva Löfdahlin Yrittäjäveistos (Leverty), joka on pystytetty kutsukilpailun perusteella Suomen yrittäjien kunniaksi ja tunnustukseksi.[3]

HistoriaMuokkaa

 
Turun kasarmin sivurakennuksia ja harjoituskenttä nykyisen Narinkkatorin paikkeilla vuonna 1909 Signe Branderin kuvaamana
 
Vanha Narinkka Simonkadun varrella vuonna 1909 Signe Branderin kuvaamana.
 
Linja-autoasema vuonna 1977.

Nykyisen Narinkka­torin paikalla oli aikoinaan Turun kasarmin piharakennuksia ja kasarmialueeseen liittynyt venäläisen sotaväen harjoitus­kenttä. Turun kasarmi tuhoutui Suomen sisällis­sodassa vuonna 1918, ja sen paikalle rakennettiin myöhemmin Lasipalatsi. Jäljelle jäi kuitenkin kasarmin talous­rakennus, joka toimi Helsingin linja-autoasemana vuosina 1935–2005, kunnes linja-auto­asema siirrettiin Kampin keskuksen yhteyteen maan alle. Kauko­liikenteen lähtö­laiturit olivat linja-auto­aseman ja Lasi­palatsin välisellä aukiolla. Sen sijaan nykyisen Narinkkatorin paikalla oli saapuvien autojen laituri sekä pää­asiassa Pohjois-Espooseen ja Länsi-Vantaalle liikennöivien bussien lähtö­laiturit.

Entisestä linja-auto­asema­rakennuksesta alettiin vuonna 2021 rakentaa Kulttuurikasarmia, johon tulee muun muassa elokuvateatteri.[4]

Entinen NarinkkaMuokkaa

Narinkka sai nimensä Simonkadun varrella, nykyisen Scandic-hotelli Simonkentän paikalla vuosina 1876–1929 toimineesta torista, jossa etupäässä juutalaiset ja venäläiset myivät käytettyjä vaatteita.[5] Nimi johtui venäjän sanoista на рынке (na rynke, ’torilla’).[1] Tämän niminen käytettyjen vaatteiden kauppapaikka oli Helsingissä ollut olemassa jo 1700-luvulla, aluksi nykyisen Päävartion paikalla, myöhemmin nykyisen Suomen Pankin tontilla, josta se siirrettiin Kamppiin, kun Suomen Pankin päärakennusta alettiin rakentaa.[6]

Kampin entisen Narinkkatorin paikalla oli myöhemmin Haagan ja Konalan suuntaan liikennöivien bussien päätepysäkkialue Simonkenttä. Maastonmuotojen vuoksi jyrkkä kalliorinne erotti sen vieressä alempana, nykyisen Narinkkatorin paikalla, ollesta kaukoliikenteen laiturialueesta. Nykyisin sen paikalla on hotellirakennus.

Nimi on käytössä myös Helsingin kaupunginmuseon vuosittain julkaiseman, Helsingin historiaa käsittelevän Narinkka-kirjasarjan nimenä.

LähteetMuokkaa

  1. a b Paikannimistä kysyttyä 28.8.2012. Kotimaisten kielten keskus.
  2. Björklund, Nina: Narinkkatori on halpa mutta hiljainen Helsingin Sanomat. 3.3.2007.
  3. http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=473 [vanhentunut linkki]
  4. Aromaa, Jonni: Helsingin vanhalla bussiasemalla tarjoillaan jatkossa laatuelokuvia ja samppanjaa – elokuvateatterin rakentaminen alkaa syyskuussa 19.8.2021. YLE. Viitattu 6.1.2022.
  5. Kaupungin nimet: Narinkka Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 15.7.2010.
  6. Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 123. Helsingin kaupunki, 1970.

Aiheesta muuallaMuokkaa