Avaa päävalikko

Välimeren pakolaisvirta tai siirtolaisvirta on pakolaisten ja siirtolaisten yrityksiä siirtyä Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä Välimeren yli Euroopan unionin alueelle.[1]

Afrikasta lyhyimmät merireitit kulkevat Tripolista ja Bengasista Sisiliaan, Maltalle ja Italialle kuuluvalle Lampedusan saarelle. Lähi-idästä reitti kulkee usein Turkin kautta Kreikan Egeanmeren saarille, joista monet sijaitsevat aivan Turkin rannikon edustalla; kauttakulkupaikkoina toimivat muun muassa Chíos, Kos, Lesbos ja Sámos. Pakolaiset muista maista hakeutuvat usein näiden reittien lähtöpisteisiin.[2]

Pakolaiset lähtevät liikkeelle huonoillakin laivoilla. Vuosina 1988–2009 laskettiin ainakin 14 000 ihmisen kuolleen tällä matkalla.[2]

Vuonna 2013 pakolaisongelma kasvoi entisestään. Tammikuun ja syyskuun välisenä aikana Maltaan ja Italiaan saapui yhteensä 13 000 ihmistä. [3] Syyrian levottomuudet saivat aikaan pakolaisaallon naapurimaihin, ja monet pyrkivät jatkamaan matkaansa Eurooppaan. Syksyllä 2013 uutisoitiin useista pakolaisten laivoja kohdanneista onnettomuuksista.[4]

Vuonna 2015 ongelma kasvoi erityisesti Turkin–Kreikan reitillä muun muassa Syyrian sisällissodan seurauksena, mikä johti niin kutsuttuun Euroopan pakolaiskriisiin. Vuonna 2015 Välimeren ylitti arviolta yli miljoona pakolaista. Vuonna 2016 noin 350 000 ylitti Välimeren.[5]

Välimerellä toimii useita pakolaisten pelastusoperaatioa. Vuonna 2016 noin 20 000 pakolaista pelastettiin merihädästä. Silti yli 5 000 pakolaisen uskotaan hukkuneen vuoden aikana.[6]

Vuonna 2016 Keski-Välimeren reitin kautta tulleet henkilöt olivat pääosin Afrikasta: Nigeria (21%), Eritrea (11%), Guinea (7%), Norsunluurannikko (7%), Gambia (7%), Senegal (6%), Mali (6%), Sudan (5%) ja Somalia (4%). European Political Strategy Centren julkaisun mukaan on oletettavaa, että suurin osa laittomista maahantulijoista eivät ole pakolaisia, koska 70% heistä tulee maista jotka joissa ei ole väkivaltaisia konflikteja.[7]

LähteetMuokkaa