Joonianmeri
Joonianmeri (kreik. Ιόνιο Πέλαγος, Iónio Pélagos, ital. Mar Ionio, alb. Deti Jon) on Sisilian ja Italian eteläosan sekä Kreikan välissä sijaitseva Välimeren osa. Pohjoisessa se liittyy Otrantonsalmen kautta Adrianmereen. Kapea Messinansalmi mannermaan ja Sisilian välillä puolestaan yhdistää Joonianmeren Tyrrhenanmereen. Joonianmeressä sijaitsevat Kreikalle kuuluvat Jooniansaaret.
Joonianmeri | |
---|---|
Ιόνιο Πέλαγος | |
Joonianmeri satelliittikuvassa. |
|
Joonianmeri |
|
Koordinaatit | |
Valtio |
Kreikka Italia Albania |
Merialue | Välimeri |
Pinta-ala | 616 000 km² |
Leveys | 676 km |
Suurin syvyys | 5 267 m |
Keskisyvyys | 4 000 m |
Etymologia
muokkaaJoonianmeren nimi ei välttämättä liity mitenkään joonialaisiin,[1] mutta on mahdollista, että se on saanut nimensä aikana, jolloin joonialaiset vielä asuivat Akhaiassa mereen kytkeytyvän Korintinlahden rannalla.[2] Myöhemmin nimen selitettiin tulleen kreikkalaisen mytologian Iosta. Tämä oli Zeuksen rakastajatar, jonka ylijumala muutti lehmäksi kätkeäkseen tämän puolisoltaan Heralta. Heran lähettämän paarman ahdistamana Io joutui vaeltamaan pitkin meren rantoja.[2][3] Antiikin kirjallisuudessa merialueesta käytetään usein muotoa Joonianlahti (Ionios kolpos).[2]
Maantiede
muokkaaJoonianmeren pinta-ala on noin 616 000 km². Meren suurin leveys on noin 676 kilometriä,[3] ja etäisyys Sisilian Cataniasta Zákynthokselle on noin 496 kilometriä ja Salentosta Korfulle noin 129 kilometriä.[4] Merialueen keskisyvyys on noin 4 000 metriä. Koko Välimeren syvin kohta Kalypson syvänne, jonka syvyys on 5 267 metriä, sijaitsee Joonianmeressä Peloponnesoksen niemimaan lounaispuolella. Alue on maanjäristysherkkää.
Merialueet ja lahdet
muokkaaSisiliassa Joonianmeren länsilaidalla sijaitsee Catanianlahti, Sisilian ja Apenniinien niemimaan välissä Messinansalmi, sekä niemimaan eteläpäässä Squillacenlahti ja Tarantonlahti. Merialueen itälaidalla Manner-Kreikan rannikolla sijaitsee Amvrakikóslahti eli Ambrakianlahti. Etelämpänä Peloponnesoksen niemimaan länsirannikolla sijaitsevat Patraksenlahti, joka yhdistää Joonianmeren Korintinlahteen, sekä Kyparissíanlahti. Peloponnesoksen etelärannikolla sijaitsevat Messenianlahti ja Lakonianlahti.
Saaret
muokkaa- Pääartikkeli: Jooniansaaret
Joonianmeren suurimmat saaret ovat Kreikalle kuuluvat Jooniansaaret, jotka ovat saaneet merestä nimensä. Ne sijaitsevat merialueen itälaidalla Manner-Kreikan länsirannikon edustalla. Saariryhmän pääsaaret ovat (pohjoisesta etelään) Korfu, Paxós, Lefkas, Kefaloniá, Ithaka ja Zákynthos sekä Kythera, joka sijaitsee kauempana Manner-Kreikan eteläpuolella Joonianmeren ja Egeanmeren rajalla. Saarten yhteispinta-ala on 2 307 km². Monet saarista ovat suosittuja matkailukohteita.[3]
Liikenne ja talous
muokkaaMerellä on lauttayhteydet Kreikan Patraksesta ja Igoumenítsasta Italian Brindisiin ja Anconaan. Jooniansaarten pääelinkeinot ovat matkailun lisäksi oliivien, viinin ja hedelmien viljely sekä kalastus.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Joonianmeri”, Antiikin käsikirja, s. 241. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c Smith, William: ”Ionium Mare”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d Mäkelä, Pekka et al. (toim.): ”Joonianmeri, Joonian saaret”, Suuri maailmantieto, s. 283. Helsinki: Valitut Palat, 1989. ISBN 951-9079-92-0
- ↑ Ionian Sea World Atlas. Viitattu 1.3.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joonianmeri Wikimedia Commonsissa