Valtiontalouden tarkastusvirasto

Suomen valtion virasto

Valtiontalouden tarkastusvirasto (lyhenne VTV,[2] ruots. Statens revisionsverk) tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja valvoo finanssipolitiikkaa sekä vaali- ja puoluerahoitusta. Se toimii eduskunnan yhteydessä ylimpänä ulkoisena tarkastajana. Riippumattomalla tarkastustyöllä varmistetaan, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi ja että finanssipolitiikkaa hoidetaan kestävällä tavalla. VTV:n tehtävät on määritelty Suomen perustuslaissa.[3]

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV)
Statens revisionsverk
Valtiontalouden tarkastusvirasto logo.svg
Perustettu 1948
Tehtävä tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja valvoo finanssipolitiikkaa sekä vaali- ja puoluerahoitusta
Toimivalta toimii eduskunnan yhteydessä ylimpänä ulkoisena tarkastajana
Päämaja Helsinki
Työntekijöitä 146 (2020)
Vuosibudjetti 15,7 milj. euroa (2020)[1]
Pääjohtaja Matti Okko (vt.)
Aiheesta muualla
Kotisivut

Tarkastusviraston pääjohtajan sijaisena toimii Matti Okko eduskunnan irtisanottua Tytti Yli-Viikarin kesäkuussa 2021. Eduskunta valitsee tarkastusvirastolle pääjohtajan kuuden vuoden toimikaudeksi. Vuonna 2020 virastossa työskenteli 146 henkilöä[1]. Viraston päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä, ja sillä on toimipiste myös Oulussa.[4] Helsingissä toimitilat ovat sijainneet vuodesta 2017 Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1.[5][6]

Tarkastusviraston toiminta-alue käsittää valtioneuvoston ja ministeriöt, valtion virastot ja laitokset, valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot, valtion liikelaitokset ja valtion määräysvallassa olevat yhtiöt, kunnille, yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävät valtionosuudet ja -avut sekä Suomen ja Euroopan Unionin väliset varainsiirrot. Tarkastusvirasto ei tarkasta eduskunnan taloudenhoitoa, eduskunnan vastattavana olevia rahastoja, Suomen Pankkia eikä Kelaa.

HistoriaMuokkaa

Jo Ruotsin vallan aikana perustettiin vuonna 1695 Kamarirevisio-niminen virasto valvomaan kruunun finanssihallintoa. Sen nimi muutettiin 1799 Kamarioikeudeksi.[7]

Suomen autonomian ajan alussa valtion veronkannon ylivalvonta ja tilintarkastus kuuluivat Senaatin kamaritoimituskunnalle, jonka yhteyteen perustettiin tätä tarkoitusta varten revisiokonttori. Senaatin ohjesäännöllä perustettiin 16.12.1824 itsenäinen virasto nimeltä Yleinen revisionioikeus, jonka alaisuuteen revisionikonttori siirrettiin. Sen johtajana oli ylikomissaari. Konttorin tehtävä oli tarkastaa valtion tilit ja oikeuden tehtävä käsitellä havaitut väärinkäytökset sekä nostaa mahdolliset syytteet. Revisionioikeus siirtyi aikanaan kamaritoimituskunnan alaisuudesta valtiovaraintoimituskunnalle.

Viraston nimi lyhennettiin 29.12.1923 annetulla uudella johtosäännöllä muotoon Yleinen revisionilaitos. Revisio-oikeus jatkoi sen alaisuudessa, kunnes korvattiin 1931 revisioneuvostolla.[8]

Laki valtiontalouden tarkastuksesta annettiin 23.12.1947 ja Valtiontalouden tarkastusvirasto aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Laissa valtiontalouden tarkastusvirasto sai tehtäväkseen tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvoa tulo- ja menoarvion noudattamista, mitkä ovat tänäkin päivänä sen päätehtävät. Valtion yleiskirjanpito ja valtion tilinpäätöksen laatiminen siirrettiin 14.4.1965 annetulla asetuksella Valtiokonttorille. VTV:n tehtäviin lisättiin 1993 Valtion vakuusrahaston ja sen mukana pankkituen sekä 1995 Suomen ja Euroopan unionin välisten varainsiirtojen valvonta. Tarkastusvirasto siirrettiin vuodesta 2001 alkaen valtiovarainministeriön alaisuudesta eduskunnan alaiseksi itsenäiseksi virastoksi, koska vuonna 2000 voimaan astunut perustuslaki edellytti virastolta toiminnallista itsenäisyyttä.[8][9] Puoluetuen valvonta siirtyi oikeusministeriöltä VTV:lle vuoden 2016 alusta.

Eduskunnan oikeusasiamies antoi joulukuussa 2020 huomautuksen VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikarille ja VTV:n oikeudellisista asioista vastaavalle johtajalle Mikko Koiraselle. Huomautus koski sitä, että Yli-Viikari ja Koiranen olivat tehneet keväällä 2016 sopimuksen, jolla viraston ylitarkastajalle maksettiin ilman työvelvoitetta vuoden 2016 jälkipuoliskolta täyttä palkkaa ja vuoden 2017 alusta heinäkuun 2018 loppuun asti puolikasta palkkaa.[10]

PääjohtajatMuokkaa

Titteli vuoteen 1897 ylikomissaari, 1897–1947 ylijohtaja, vuodesta 1948 pääjohtaja

Lähde[15]

OrganisaatioMuokkaa

Tarkastusvirastoa johtaa eduskunnan valitsema pääjohtaja, jonka toimikausi on kuusi vuotta. Pääjohtaja vahvistaa tarkastussuunnitelman sekä päättää eduskunnalle annettavista kertomuksista ja tarkastusohjeista.

Tarkastusviraston johtoon kuuluvat pääjohtajan lisäksi vaikuttavuusalueiden johtajat, oppimiskeskusten johtajat sekä hallinnosta ja resursseista vastaava johtaja.

Tarkastus- ja valvontatoimintaa johdetaan neljällä vaikuttavuusalueella. Lisäksi tarkastusvirastoa johdetaan oppimiskeskuksissa sekä hallinnon ja resurssien vastuualueella.

Vaikuttavuusjohtajat:

  • Matti Okko (Kestävä julkinen talous)
  • Heli Mikkelä (Kestävä hallinnon kehittäminen)
  • Anna-Liisa Pasanen (Hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta)
  • Jaakko Eskola (Toimiva tiedonhallinta)

Oppimiskeskusjohtajat:

  • Riitta-Liisa Heikkilä (Tulevaisuuden talous)
  • Pirkko Lahdelma (Digitalisaatio)
  • Leena Juvonen (Menetelmät)
  • Heli Nikander (Vaikuttava asiakastyö)

Hallinnosta ja resursseista vastaava johtaja: Tuula Sandholm

LähteetMuokkaa

  • Oulasvirta, Lasse: ”Valtion virastojen ja laitosten tilintarkastus – tarkastuslaatua verovaroin”, Näkökulmia laskentatoimeen ja tilintarkastukseen. University of Tampere, 2009. ISBN 9514477286. Google books (viitattu 8.2.2014).
  • Pääjohtajakunta. Valtion virastojen ja laitosten johto muuttuvassa valtionhallinnossa 1955–2005. SKS, Helsinki 2005.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Tilinpäätös 2020 (PDF) Valtiontalouden tarkastusvirasto. Viitattu 14.8.2021.
  2. Valtionhallinnon nimet ja niiden lyhenteet U–Y Kielitoimiston ohjepankki. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 7.4.2021.
  3. Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta 14.7.2000/676 Finlex. Edita ja Oikeusministeriö. Viitattu 10.8.2010.
  4. Valtiolle.fi: Valtiontalouden tarkastusvirasto
  5. Pääjohtajakunta, s. 249.
  6. Valtiontalouden tarkastusvirasto Viitattu 20.7.2011.
  7. VTV:n historia Valtiontalouden tarkastusvirasto. Viitattu 20.7.2011.
  8. a b Pääjohtajakunta, s. 248–250.
  9. Valtiontalouden tarkastusvirasto eduskunnan yhteyteen 14.07.2000. Valtiovarainministeriö. Viitattu 8.2.2014.
  10. Liski, Jarno: Valtiontalouden tarkastusvirasto maksoi yli kaksi vuotta palkkaa, jotta virkamies ei tekisi mitään Iltalehti. 23.1.2021. Viitattu 23.1.2021.
  11. a b c d e f g Valtiontalouden tarkastuksella on pitkä historia VTV. Viitattu 28.10.2014.
  12. a b c d Valtiontalouden tarkastusvirasto perustetaan VTV. Viitattu 28.10.2014.
  13. Tuomas Pöysti nousemassa VTV:n johtoon Yle Uutiset. 14.11.2006. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 10.5.2018.
  14. Dr. Tuomas Pöysti – Curriculum Vitae 1.10.2015. Euroopan komissio. Viitattu 18.1.2016. (englanniksi)
  15. Pääjohtajakunta, s. 250–251.

Aiheesta muuallaMuokkaa