Avaa päävalikko

Suomen valtiontalous tarkoittaa Suomen valtion tulojen ja menojen määrää ja rakennetta. Tuloja valtio saa lähinnä keräämistään veroista ja jonkin verran myös esimerkiksi keräämistään maksuista ja omistamiensa osakkeiden tuotoista. Jos tuloja on enemmän kuin menoja, valtiontalous on ylijäämäinen, ja jos tuloja on vähemmän kuin menoja, talous on alijäämäinen. Valtiontalouden alijäämää voidaan pienentää esimerkiksi karsimalla menoja tai keräämällä riittävästi veroja tai muita tuloja. Jos näin ei tehdä, valtion on otettava alijäämän verran lainaa.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Verotulojen määrä suhteessa kansantuotteeseen on pienentynyt Suomessa vuodesta 1995 alkaen lähinnä sen vuoksi, että palkkojen verotusta on pienennetty[1]. Suomen valtionvelka vastasi Tilastokeskuksen vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan 46,4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta[2]. Vuonna 2014 Suomen valtiontalouden alijäämä oli 6,7 miljardia euroa[3]. Suomen valtio paikkasi valtiontalouden alijäämää vuonna 2015 myymällä omistamansa Solidiumin omaisuutta lähes miljardin euron arvosta.[4]

Valtio on leikannut kuntien valtionosuuksia, mikä on siirtänyt säästöt kuntien tehtäviksi ja on syntynyt painetta korottaa kuntien veroja tai velkaantua.[5] Valtio on luvannut korvata valtionosuusmenetyksiä korotetulla yhteisövero-osuudella sekä suuntaamalla jäteveron tuoton kunnille. Valtionosuuksien leikkaukset kurittavat erityisesti maaseudun kuntia, jotka eivät hyödy korotetusta yhteisövero-osuudesta.[6]

Joulukuussa 2018 Suomi lyhensi valtionvelkaa 0,9 miljardilla eurolla.[7]

Valtion budjettitalouden tulot ja menotMuokkaa

Tilinpäätös Talousarvio1) Esitys Muutos
2013 2014 2015 2014–2015
Tulot Milj. € %
Verot ja veronluonteiset tulot 38 740 39 793 40 043 251 1
– tulon ja varallisuuden perusteella 12 062 12 125 12 069 -56 -0
– liikevaihdon perusteella 17 298 17 880 17 850 -30 -0
– valmisteverot 6 573 6 918 7 163 245 4
– muut verot 2 656 2 715 2 853 138 5
– muut veronluonteiset tulot 151 155 109 -46 -30
Sekalaiset tulot 5 137 4 745 5 997 1 251 26
Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 030 1 995 2 783 788 39
Lainat 6 684 7 531 4 882 -2 648 -35
Yhteensä 52 591 54 064 53 705 -359 -1
Menot pääluokittain
Eduskunta 171 158 164 7 4
Tasavallan presidentti 36 38 19 -19 -49
Valtioneuvoston kanslia 199 90 91 0 0
Ulkoasiainministeriö 1 339 1 296 1 224 -71 -5
Oikeusministeriö 884 900 901 1 0
Sisäministeriö 1 355 1 266 1 219 -47 -4
Puolustusministeriö 2 852 2 750 2 687 -63 -2
Valtiovarainministeriö 16 991 17 013 16 950 -63 -0
Opetus- ja kulttuuriministeriö 6 605 6 584 6 769 186 3
Maa- ja metsätalousministeriö 2 641 2 659 2 661 2 0
Liikenne- ja viestintäministeriö 3 182 2 970 2 854 -116 -4
Työ- ja elinkeinoministeriö 3 799 3 376 3 439 63 2
Sosiaali- ja terveysministeriö 12 498 12 880 12 756 -124 -1
Ympäristöministeriö 299 271 204 -68 -25
Valtionvelan korot 1 737 1 814 1 766 -47 -3
Yhteensä 54 587 54 064 53 705 -359 -1
1) Pl. lisätalousarviot

Lähde: Tilastokeskus: Julkinen talous

ValtionvelkaMuokkaa

Velkarahan avulla tapahtuva elvytys on usein tietoinen valinta, jonka tavoitteena on piristää kansantaloutta laskusuhdanteen aikana. Suomi otti paljon lainaa toisen maailmansodan aikana sekä 1990-luvun laman aikana. Molempina ajanjaksoina valtionvelka ylsi jopa 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta[8]. Valtion velkaantumisaste pieneni 1990- ja 2010-luvuilla tasaisen jyrkästi aina 30 prosenttiin asti, minkä jälkeen se alkoi jälleen kasvaa vuonna 2008[8][9].

Euroopan unionin jäsenyys asettaa nykyisin rajoja valtioiden velanottoon, sillä vuonna 1997 solmitun vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan Euroopan unionin jäsenvaltion julkinen velkaantuminen ei saisi ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta[10] eikä alijäämä saisi ylittää kolmen prosentin viitearvoa[11]. Käytännössä vakaus- ja kasvusopimuksen asettamat rajat eivät toteudu, ja EU:n jäsenvaltioista vain osa täyttää kriteerit. Esimerkiksi Saksan velka-aste oli 2017 noin 64 % ja Ranskan noin 97 % BKT:sta.[12]

Valtion omaisuus ja nettovelkaantuneisuusMuokkaa

Suomen valtionvelka oli euromääräisesti noin 105 miljardia euroa ja osuutena bruttokansantuotteesta noin 61,4 prosenttia joulukuussa 2017.[13][12]

Suomen valtio kuitenkin omistaa merkittävästi omaisuutta: Senaatti-kiinteistöjen kautta kiinteistöjä, öljynjalostaja Nesteen osakkeita, energiayhtiö Fortumin osakkeita, Metsähallituksen kautta valtion metsät ja Solidium-yhtiön ja Valtion kehitysyhtiö Vaken kautta yritysten osakkeita. Kun valtionvelasta vähennetään valtion omaisuuseriä, saadaan nettovelkaantuneisuus. Vuonna 2014 Helsingin Sanomat arvioi, että Suomen valtiolla oli noin 83 miljardia euroa omaisuutta.[14]

Matalat korotMuokkaa

Suomen valtio sai tammikuussa 2019 lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta negatiivisella korolla (miinuskorko) 6 vuoden juoksuajalla, puolen prosentin korolla 15 vuoden juoksuajalla ja aavistuksen alle prosentin korolla 30 vuoden juoksuajalla. Suomelle lainataan rahaa yhtä luottavaisesti kuin Saksalle. Negatiivinen korko tarkoittaa, että Suomelle lainataan rahaa siten, että lainanantaja tekee pienen tappion ja nollakorolla lainanantaja ei saa minkäänlaista korvausta.[15]

Suomen Pankin omistama osuus velastaMuokkaa

Vuodesta 2015 alkaen tai sen jälkeen Suomen Pankki on hankkinut omistukseensa noin 28 miljardin euron arvosta Suomen velkaa.[15] Taloustoimittaja Jan Hurrin mukaan Suomen valtio maksaa Suomen Pankille valtionvelan korkoja ja pääoman palautuksia, mutta Suomen Pankki maksaa saamansa korkotulot voitonjakona takaisin valtiolle. Suomen Pankki voi myös sijoittaa velkakirjojen erääntymisistä koituvat pääoman palautukset samanlaisiin Suomen valtion velkakirjoihin. Hurrin mukaan jos velkakirjat jäävät Suomen Pankin haltuun pysyvästi, muuttuu tämä epäsuora velkahuojennus myös pysyväksi.[16]

Julkisuudessa esitettyjä talouspoliittisia näkemyksiäMuokkaa

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Timo Viherkenttä kannattaa rakenteellisia uudistuksia verojen korottamisen ja menojen leikkaamisen sijaan. Virherkenttä jättäisi menojen karsintaehdotukset poliitikkojen tehtäväksi.[17] Talouspolitiikan arviointineuvosto on suositellut, että hallitus ei tekisi uusia talouspolitiikkaa kiristäviä päätöksiä vuosina 2015 ja 2016.[18] Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilän mukaan keväällä 2015 valittava uusi Suomen hallitus joutuu tekemään viiden miljardin euron leikkaukset.[19] Ben Zyskowiczin esittelemässä leikkauslistassa olisi leikkauksia 2,6 miljardia euroa.[20] Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb on pitänyt keskustan kahden miljardin euron säästösummaa liian pienenä.[21] Juha Sipilän mielestä pelkkien leikkauslistojen tekeminen ei ole järkevää. Keskusta on kehitellyt ajatusta yritysten kasvurahastosta.[22] Sipilä on esittänyt idean kasvurahastosta jo vuonna 2012.[23] 2017 eläkkeelle jäävä Verohallinnon pääjohtaja Ruuhonen sanoi että monia tutkijoiden esittämiä uudistuksia ei toteuteta, vaan asioista päättävät etukäteen pienet piirit.[24]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Suomen kokonaisveroaste laskenut kymmenen vuoden aikana. Yle Uutiset 24.5.2011. http://yle.fi/uutiset/3-5365176
  2. Julkinen talous stat.fi.
  3. Stubb: ”Aikakaudelle historiallinen budjetti” uusisuomi.fi.
  4. Valtio myy TeliaSoneraa liki miljardilla – "rahaa lainojen maksuun" hs.fi. 10 February 2015.
  5. Kuntaliitto: Valtionosuuksien leikkaukset ajavat veronkorotuspaineisiin yle.fi.
  6. Valtionosuuksien leikkaus kurittaa maaseutukuntia maaseuduntulevaisuus.fi.
  7. HS: Valtion velka lyhenee ensimmäistä kertaa 10 vuoteen – Sipilä: Suomi otti aiemmin velkaa melkein miljoonan tunnissa yle.fi.
  8. a b Mika Arola: Valtion lainanotto ja kansainvälinen rahoitusjärjestelmä. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 107. vsk. – 4/2011 421. Taulukko 1 sivulla 422. http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK42011/kak42011arola.pdf
  9. Tilastojulkaisu 21.12.2016. Julkisyhteisöjen velka kasvoi 0,9 miljardia euroa vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä. Tilastokeskus. 21.12.2016. http://www.stat.fi/til/jyev/2016/03/jyev_2016_03_2016-12-21_tie_001_fi.html
  10. EU:n velkasääntöihin järkeä ja herkkyyttä kauppalehti.fi.
  11. European Commission - PRESS RELEASES - Press release - Komissio antaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaiset kertomukset Bulgariasta, Kyproksesta, Tanskasta, Suomesta ja Luxemburgista europa.eu.
  12. a b Eurostat: Julkisyhteisöjen rahoitustilastot ec.europa.eu. Viitattu 2.3.2019.
  13. Katsaus valtion taloudellisiin vastuihin ja riskeihin, kevät 2018 4 June 2018. Valtiovarainministeriö.
  14. HS selvitti: Näin Suomen valtion yli 80 miljardin varallisuus jakautuu hs.fi. 9 March 2014.
  15. a b Kommentti: Turha säikkyä valtion velkataakkaa – se on kevyempi kuin näyttää is.fi. 26 January 2019.
  16. Jan Hurrin kommentti: Iso osa Suomen valtion velasta voi näin haihtua kuin itsestään is.fi. 24 February 2019.
  17. VM:n supervirkamies jättäisi leikkauslistat poliitikoille yle.fi.
  18. Uusi vallan vahtija lopettaisi säästöt hetkeksi kauppalehti.fi.
  19. KKK leikkaisi valtion ja kuntien vuosilomia kauppalehti.fi.
  20. http://www.talouselama.fi/uutiset/pida+hatustasi+kiinni+kela+tassa+tulee+zyskowiczin+leikkauslista/a2293905
  21. Sipilältä ja Rinteeltä odotellaan yhä leikkauslistoja – hallituksesta ei haluta 6 puolueen kesäkeittoa mtvuutiset.fi. 28 January 2015.
  22. Talouselämä talouselama.fi.
  23. Sipilä ehdottaa kasvurahaston perustamista hs.fi. 17 December 2012.
  24. Eläkkeelle jäävä Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen arvostelee Suomen veropolitiikkaa: Asiat sovitaan pienissä piireissä eikä virheitä korjata, vaikka tutkimustieto näyttäisi aivan muuta Helsingin Sanomat, 2017

Aiheesta muuallaMuokkaa