Valtionvelka
Valtionvelka on valtion kotimaasta ja ulkomailta ottama luotto. Kotimaisen velan aiheuttajina voivat olla julkisten sijoitusmenojen rahoittaminen, valtion käyttöbudjetin vajaus tai poikkeusoloissa sotamenot.[1]
Valtionvelka on eri asia kuin julkinen velka. Julkinen velka on julkisyhteisöjen velkaa. Julkisyhteisöihin kuuluu valtio ja sen lisäksi esimerkiksi kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta, lakisääteiset työeläkeyhtiöt, työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot sekä työeläkerahastot.[2]
Valtionvelka voi olla joko pitkäaikaista tai lyhytaikaista. Pitkäaikaisen velan muotoina ovat tavallisesti olleet valtionobligaatiot sekä ns. ainaiskorkolainat. Joskus otetaan käyttöön ns. pakkolaina.[1]
Jos kotimainen valtionvelka on suuri, se voi supistaa valtion talouspoliittista liikkumatilaa, heikentää rahanarvoa ja vaikeuttaa täystyöllisyyden ylläpitoa.[1] Järkevä suhdannevaihteluiden tasaaminen on mahdollista, kun julkinen velka on hallinnassa.[3] Ulkomainen velka voi johtaa maan köyhtymiseen, jos sitä ei käytetä maan kansantalouden tuotantokyvyn parantamiseen niin, että kansantuotoksen lisäys on suurempi kuin lainojen korot ja kuoletukset.
Maailmanpankki on herättänyt keskustelua siitä, voiko pahasti velkaantunut valtio tehdä konkurssin.[4] EU-maat takasivat Kreikan velkoja talouskriisissä, jotta maa ei ajautuisi konkurssiin.
Valtion nettolainanotto tarkoittaa sitä, paljonko valtio ottaa lisää velkaa. Tämän lisäksi valtio voi ottaa uusia lainoja pois maksettavien lainojen tilalle. Näiden kahden ilmiön summa on valtion bruttolainanotto. [5]
Valtionvelan ja BKT:n suhde muokkaa
Tilastokeskuksen yliaktuaari Jukka Pyylammen mukaan valtionvelasta pitäisi puhua suhteessa BKT:hen, eikä prosenttiosuutena BKT:stä. Näin on siksi, että bruttokansantuote ei koostu velasta, eikä velka ole osa bruttokansantuotetta. [6]
Valtionvelan maksaminen muokkaa
Kun valtion velka erääntyy, valtio useimmiten maksaa sen ottamalla uutta velkaa. Toisin kuin kotitalouden, valtion ei tarvitse välttämättä koskaan maksaa velkojaan kokonaan pois. Harva valtio maksaakaan. Yksi näistä harvoista poikkeuksista on Nicolae Ceaușescun Romania, joka 1980-luvulla maksoi kaikki ulkomaiset velkansa. Se edellytti rajua säästökuuria, joka romahdutti romanialaisten elintason, murensi maan terveydenhoitojärjestelmän ja aiheutti maassa nälänhädän. [7]
Suomi muokkaa
Jokaisella valtiolla on omat velkajärjestelynsä. Suomen valtio voi ottaa lainaa vain eduskunnan suostumuksella. Valtiovarainministeriö vastaa valtion budjettitalouden velkasalkun hoidon strategisesta ohjauksesta. Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtiovarainministeriö laatii vuosittain toimintaohjeen, jossa määritellään Valtiokonttorille valtion budjettitalouden velanhoidossa noudatettavat riskirajat ja varainhankinnassa käytettävät instrumentit. [8] Suomen valtion talousarvio sisältää arvion alijäämän kattamiseksi tarvittavasta valtionvelan määrästä tai ylijäämäisen budjetin tilanteessa valtionvelan takaisinmaksusta.[9]
Elokuussa 2021 Suomen valtion velka oli 129,8 mrd €[10].
Vuodesta 2000 alkaen lukien Suomen valtionvelan korkokulut olivat alimmillaan vuonna 2021, jolloin ne olivat 788 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 ne ovat 3,2 miljardia euroa. [11]
Valtiokonttori ylläpitää valtionvelkaa koskevia tilastoja. Tilastot päivittyvät kuukausittain.[12]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Tietosanakirja Facta. 1970. osa 10. "valtionvelka". s. 340.
- ↑ Valtion velanhallinta – Faktoja valtionvelasta Valtion velanhallinta. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Palkansaajien tutkimuslaitoksen uusi johtaja Mika Maliranta haluaa Suomeen hyväpalkkaisia työpaikkoja – ”Keskeistä ei ole mitä tuotteita valmistetaan, vaan mitä täällä tehdään” Helsingin Sanomat. 31.7.2021.
- ↑ Should Countries like Argentina be able to Declare Themselves Bankrupt? International Monetary Fund 2002
- ↑ Sanasto (Arkistoitu – Internet Archive). Valtionkonttori. 29.4.2015.
- ↑ Tilastokeskus: Tilastokeskus www.stat.fi. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Kolumni | Ei Suomikaan maksa kaikkia velkojaan koskaan kokonaan pois, mutta velkasuhteen kasvu pitää saada pysähtymään Helsingin Sanomat. 11.6.2020. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Valtion velanhallinta – lainanoton instrumentit Valtion velanhallinta. Viitattu 17.9.2021.
- ↑ Valtion budjetti 2020 - Tutki budjettia tutkibudjettia.fi.
- ↑ https://www.valtionvelka.fi
- ↑ Valtion velanhallinta – Tilastoja valtionvelasta Valtion velanhallinta. Viitattu 10.12.2023.
- ↑ Valtion velanhallinta – Tilastoja valtionvelasta Valtion velanhallinta. Viitattu 17.9.2021.
Aiheesta muualla muokkaa
- Maailman velkaantuneimmat maat ja näiden taustat. Talousuutiset. MSN.com.
- Pantzar, Mika & Lillqvist, Ella & Kavonius, Ilja: Monta totuutta valtionvelasta. Politiikasta.fi 12.4.2022.