Avaa päävalikko

Eläke on henkilölle tai hänen perheelleen maksettava korvaus työuran jälkeen sekä silloin, kun hän on kykenemätön ansaitsemaan elantoaan vamman tai sairauden vuoksi. [1]

Työssä olleiden työeläkkeet ovat pääsääntöisesti sidoksissa aikaisempiin tuloihin. Jos työeläke on jäänyt pieneksi tai työansioita ei ole lainkaan, henkilö voi saada Kelan maksamaa kansaneläkettä ja mahdollisesti myös takuueläkettä.[2] Suomalaisten keskimääräinen vanhuuseläke oli 1 763 euroa kuussa vuonna 2018 ja keskimääräinen työkyvyttömyyseläke oli 1 117 euroa kuussa (osa-aikaeläkkeet ja osittaiset vanhuuseläkkeet pois lukien)[3].

Eläkkeet maksetaan Suomessa suurimmalta osin kunkin vuoden työeläkemaksusta. Osa eläkkeistä rahoitetaan käyttämällä niihin aiemmin kerättyjä rahastoja. [4] Kansaneläkkeiden kulut rahoitetaan kokonaan valtion verovaroista. [5] Tulonsaaja voi myös säästää itselleen yksilöllistä lisäeläkettä yksityisen järjestelmän kautta, jolloin kyseessä on usein eläkevakuutus. [6] Lisäeläkevakuutuksien vakuutusmaksutulot eivät ole kuitenkaan riittäneet aina maksussa olleiden lisäeläkkeiden kattamiseen, ja esimerkiksi yrittäjien lisäeläkkeet on jouduttu kustantamaan vuodesta 1997 alkaen 60-70 prosenttisesti eläkelaitosten yhteisillä peruseläketurvan vakuutusmaksuilla ja varoilla, joista valtio on kustantanut osan[7]. Verovaroista kustannetaan myös tutkinnon suorittamisen ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta karttunut työeläkkeenosa[8], jota maksetaan vain niille, jotka ovat ehtineet ansaita kymmenen eläkkeenalkamisvuotta edeltäneen vuoden aikana vähintään 17 807,01 euroa vuoden 2019 tasossa laskettuna[9].

Täydellä vanhuuseläkkeellä saa ansaita vapaasti lisäansoita palkkatyön avulla[10]. Osa-aikaisella vanhuuseläkkeellä sai ansaita vuonna 2019 35–70 % kokoaikatyön aikana vakiintuneesta ansiotasosta, kunhan kyseessä oli osa-aikatyö[11]. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä sai ansaita joko 784,52 euroa kuussa tai 40 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta, ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä joko 784,52 euroa kuussa tai 60 prosenttia eläkettä edeltävästä keskiansiosta[12].

Eläkerahastot ovat suuria sijoittajia rahoitusmarkkinoilla. Vuonna 2008 Morgan Stanley arvioiden eläkerahastoissa olevan maailmanlaajuisesti 20 biljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta pääomaa.[13]

EläkejärjestelmätMuokkaa

Yksityisiin rahastoihin perustuvissa järjestelmissä rahoitusmarkkinat, mm. pörssikurssit vaikuttavat eläkkeiden kertymiseen, ja ne voivat menettää arvoaan talouden taantumassa.[14] Työnantajien hallinnoivat rahastot voivat menettää varansa yhtiön konkurssissa, jolloin työntekijät jäävät ilman eläkettä.[15]

Suomen järjestelmässä lakisääteiset eläkkeet ovat tiedossa jo ennen niiden maksamisen alkamista. Eläkettä myös maksetaan koko lopun elinajan. Kerran tienattu eläke ei voi hävitä eläkevakuutusyhtiön tai työnantajan konkurssin vuoksi. Mikäli joku eläkelaitoksista ajautuisi vaikeuksiin, joutuisivat muut yhteisvastuuperiaatteen mukaisesti maksumiehiksi.[16]

EläkeikäMuokkaa

Eläkkeelle jäämisen ikä vaihtelee Euroopassa noin 60 ja 72 vuoden välillä. Lähes kaikissa maissa eläkeikiä nostetaan 2010-, 2020- ja 2030-luvuilla. Näitä toimia on perusteltu sillä että keskimääräinen elinaika on kasvanut, ja siitä sama osuus pitäisi tehdä edelleen työtä. [17] [18][19]

Todellinen eläkkeellejäämisikä on Ranskassa 58,8 vuotta; Saksassa 61,3 vuotta ja Kreikassa 61,7 vuotta ja Britanniassa 62,6. Euroopan nuorimpana jäädään eläkkeelle Sloveniassa, keskimäärin 58,5-vuotiaana.kenen mukaan?

Eläkeikä on ollut Ranskassa vuodesta 1982 yleinen 60 vuotta, jos sosiaaliturvamaksuja on maksettu 40,5 vuotta, mutta vuonna 2010 hallitus ilmoitti nostavansa sitä 62 vuoteen.kenen mukaan?

Saksassa eläkeikä on ollut yleinen 65 vuotta, mutta hallitus päätti vuonna 2007 nostaa sen vähitellen 67 vuoteen.kenen mukaan?

Britanniassa eläkeikä on ollut 65 vuotta miehille ja 60 vuotta naisille, mutta vuonna 2010 aloittanut konservatiivi-liberaalihallitus on ilmoittanut "tarkistavansa" sitä.kenen mukaan?

Eri eläköitymisikä on käytössä lisäksi mm. Italiassa ja Kreikassa, joissa miehille eläkeikä on 65 vuotta ja naisille 60 ja 62 vuotta.kenen mukaan?

SuomessaMuokkaa

Vuonna 2017 eläkejärjestelmää uudistettiin niin, että nuoremmilla ikäluokilla eläkeiän alaraja tulee olemaan 65 vuotta. Julkisilla aloilla on ammatilisia ja henkilökohtaisia eläkeikiä, jotka poikkeavat yleisestä eläkeiästä. [20]

Eläkeiän nousu alkoi Suomessa vuonna 2018, jolloin vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä oli 63 vuotta ja 3 kuukautta. Eläkeikä nousee ikäluokittain 3 kuukaudella, kunnes saavutetaan 65 vuoden ikä. Vuonna 1965 ja sitä myöhemmin syntyneiden alin vanhuuseläkeikä sidotaan suomalaisten elinikään, joka vahvistetaan lähempänä eläkeikää.[21]

Eri eläkelajejaMuokkaa

Eläke antaa tyypillisesti turvaa vanhuuden, työkyvyttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman varalta. Suomessa työansiot kerryttävät työeläkettä, ja kansaneläke takaa vähimmäisturvan niille, jotka eivät saa työeläkettä tai joiden työeläke on hyvin pieni. Suomen työeläkelakien, kansaneläkelain ja perhe-eläkelain mukaan voi saada seuraavia eläkkeitä:

Kolmas ikäMuokkaa

Eliniän pidentymisen myötä eläkevuosista on muodostunut uusi ikävaihe, niin sanottu kolmas ikä. Sitä odotetaan ja siihen hakeudutaan.[23]

EläkekritiikkiMuokkaa

Suomen eläkejärjestelmää on kritisoitu siitä, että eläkkeitä ei makseta rahastoista vaan suoraan eläkemaksuistakenen mukaan?. Kritiikkiä puoltaa myös tutkimus. [24]

Joka kolmas yli 75-vuotias nainen on köyhä Suomessa. Monilla kotitöitä tehneillä naisilla on vain kansaneläke. Johtaja Hannu Uusitalon (Eläketurvakeskus) mukaan kansaneläke on jäänyt jälkeen muista tuloista 1980-luvun lopulta alkaen. Heikko eläke on noin 40 000 eläkeläisellä.[25] Eläkeläiset eivät saa osallistua työmarkkinaneuvotteluihin. Heillä ei ole budjettien teossa neuvotteluasemaa eläkkeen inflaatiosuojan varmistamiseksi.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Eläke - Kielitoimiston sanakirja Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 7.5.2018.
  2. Mikä työeläke on Eläketurvakeskus. Viitattu 7.5.2018. )
  3. Keskimääräiset eläkkeet Eläketurvakeskus. Viitattu 4.10.2019.
  4. Eläkkeiden rahoitusperiaatteet Eläketurvakeskus. Viitattu 7.5.2018.
  5. Kansaneläke-etuuksien rahoitus Eläketurvakeskus. Viitattu 7.5.2018.
  6. Työnantaja tai työntekijä voi maksaa vapaaehtoista lisäeläkettä Eläketurvakeskus. Viitattu 7.5.2018.
  7. Hallituksen esitys 162/2013. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130162
  8. Työeläkkeiden kustannustenjako. ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 2/18. Kustannustenjako pähkinänkuoressa. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Tyoelakkeiden-kustannustenjako-2018.pdf
  9. Työeläkkeen laskentaopas 2019. ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 1/2019. Sivu 18. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/laskentaopas_2019.pdf
  10. Työskentely eläkkeellä Eläketurvakeskus. Viitattu 7.5.2018.
  11. Työskentely osa-aikaeläkkeellä. https://www.keva.fi/henkiloasiakkaalle/elakkeensaajalle/tyonteko-elakkeella/
  12. Työskentely työkyvyttömyyseläkkeellä. https://www.keva.fi/henkiloasiakkaalle/elakkeensaajalle/tyonteko-elakkeella/
  13. http://www.economist.com/node/10533428?story_id=10533428
  14. http://www.msnbc.msn.com/id/27073061/
  15. http://www.dol.gov/ebsa/newsroom/fsbankruptcy.html
  16. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/suomalainen-elakeihme-kannattelee-huonoinakin-aikoina/
  17. Työeläke-lehti Eläkeikä puskee eteenpäin 2015. Eläketurvakeskus. Viitattu 7.5.2018.
  18. http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/10326002.stm
  19. http://www.independent.co.uk/news/world/europe/sarkozy-follows-europe-in-raising-retirement-age-1983938.html
  20. Vanhuuseläke – ikäluokilla oma eläkeikänsä 12.1.2018. Eläketurvakeskus. Viitattu 7.5.2018.
  21. elina.laiho@media.fi: Eläkeiän nousu alkoi vuoden vaihteessa Turkulainen. Viitattu 2.2.2018.
  22. Mikä työeläke on 5.12.2017. Eläketurvakeskus. Viitattu 7.5.2018.
  23. Työtahdin pitäisi keventyä viimeisinä työssäolovuosina (Helsingin yliopiston tiedote 24.1.2007)
  24. Eläkejärjestelmätutkimus (radio, Yle Radio Peili 17.9.2007)
  25. Fattigdomen plåga för många äldre kvinnor, Levnadsstandard Folkpensionen räcker inte till, Hufvudstadsbladet 19.11.2007, s. 9.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Ilka Haarni: Kolmas elämä. 978-952-495-134-0. Gaudeamus, 2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa