Maahanmuutto

(Ohjattu sivulta Maahanmuuttaja)

Maahanmuutto eli immigraatio tarkoittaa muuttoa johonkin maahan.[1]

Nettomuuttovirrat vuonna 2008. Positiivinen eli maahanmuutto maastamuuttoa suurempi (sininen), negatiivinen (oranssi), neutraali (vihreä) ja ei tietoja (harmaa).
Argentiinaan saapuvia eurooppalaisia maahanmuuttajia 1800-luvulla.

Maahanmuuton suuruusMuokkaa

Maahanmuuttajia on yli 200 miljoonaa, heistä Euroopassa 70,6 miljoonaa (vuonna 2005), Pohjois-Amerikassa 45,1 miljoonaa ja Aasiassa 25,3 miljoonaa.[2] Noin 700 miljoonaa aikuista haluaisi muuttaa pysyvästi toiseen maahan, jos se olisi mahdollista. Halutuin määränpää on Yhdysvallat.[3]

SuomiMuokkaa

Pääartikkeli: Maahanmuuttajat Suomessa

2000-luvun alkuMuokkaa

Vuonna 2009 Suomeen muutti 26 699 henkilöä, kun vuonna 2000 luku oli 16 895 ja vuonna 1990 vastaava luku oli 13 558 henkilöä.[4] Luvuissa on mukana myös Suomen kansalaiset. Mikäli huomioidaan ainoastaan ulkomaan kansalaiset, niin luku oli vuonna 2009 yhteensä 18 078 henkilöä.[5] Suomessa asui vuonna 2008 ulkomaan kansalaisia, mukaan lukien kaksoiskansalaisia, yhteensä 143 256 henkilöä.[4]

2010-luvullaMuokkaa

Suomeen muutti maahanmuuttajina vuosina 2011 (29 500 henkeä)[6], 2012 (31 280 henkeä)[7], 2013 (31 940 henkeä)[8] ja 2016 (34 905 henkeä)[9].

Vuonna 2016 maahanmuuttajista oli ulkomaan kansalaisia 27 274.[9] Suomeen muuttaneet koostuivat lähes täysin Euroopan unionin ulkopuolelta tulleista vuonna 2016.[9] Muutto muista kuin Euroopan unionin maista lisääntyi huomattavasti edellisestä vuodesta.[9] Maahanmuuttajia tuli vuonna 2018 eniten Irakista, josta tuli 3 069 muuttajaa.[9]

Vuoden 2019 lopussa Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli 423 494.[10] Heistä oli ulkomailla syntyneitä 351 721.[10]

YhdysvallatMuokkaa

Vuonna 2006 Yhdysvalloissa oli 37,5 miljoonaa maahanmuuttajaa,[11] ja heitä tulee lisää yli 1,5 miljoonaa vuodessa,[12] josta melkein puolet laittomasti.[13] 1,27 miljoonalle maahanmuuttajalle myönnettiin oleskelulupa vuonna 2006. Maahanmuuttajat tulevat lähinnä kehitysmaista (kärjessä Meksiko, Kiina, Intia ja Filippiinit joka vuosi 1998 alkaen).[14]

Maahanmuuton talousvaikutukset Suomessa, Isossa-Britanniassa, Tanskassa ja YhdysvalloissaMuokkaa

Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan maahanmuutto ei juurikaan vaikuttaisi tulomaan palkkoihin.[15] Maahanmuuton pitkän aikavälin vaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajien kotouttaminen onnistuu[16]. Tutkijat Hämäläinen ja Sarvimäki (2015) ovat osoittaneet, että kotouttamisohjelmat voivat olla tehokas apu maahanmuuttajien työllistymisessä lähtömaasta ja maahanmuuton syistä riippumatta[17].

Suomi[18]Muokkaa

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiaisen mukaan työttömyysaste ei juuri muutu, vaikka työvoima kasvaisi. Työttömyysastetta ei voi laskea työvoimaa vähentämällä sen enempää, kuin rikkaruohoja saa pois peltoalaa vähentämällä.[19]

Juhana Vartiaisen mukaan maahanmuuttajat voisivat parantaa Suomen huoltosuhdetta, ellei heidän työllisyysasteensa jää alemmaksi kuin kantaväestön. Maahanmuuttajat ovat keskimäärin kolmikymppisiä, mikä periaatteessa tuottaisi valtavan hyödyn Suomen kansantaloudelle, sillä lapset, nuoret ja vanhukset aiheuttavat kuluja. Näyttää kuitenkin siltä, että maahanmuuttajien työllisyyttä pitäisi nostaa, jotta huoltosuhde paranisi. Työvoimapolitiikkaa pitäisi parantaa. Myös vuonna 1999 aloitetut yksilölliset kotouttamissuunnitelmat johtivat VATT:n analyysin perusteella halvalla hyviin tuloksiin, korkeampaan työllisyyteen ja tuloihin.[19]

Vuonna 2003 kahdentoista suurimman kansalaisuusryhmän joukossa huonoimmat huoltosuhteet olivat Somalian ja Irakin kansalaisilla (9,7 ja 9,2), parhaat Ison-Britannian ja Viron kansalaisilla (1,9 ja 2,2).[20] Kaikkien ulkomaiden kansalaisten joukossa huoltosuhde oli 3,0 ja koko väestössä 2,2.[20] Mikäli maahanmuuton avulla halutaan vahvistaa Suomen ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta, tulisi maahanmuuttajien huoltosuhteen olla kantaväestöä parempi.[21]

Maahanmuuttajien lasten ongelmat kuten sairastavuus, koulutushalukkuuden vähyys ja rikollisuus olivat vuonna 2014 vain vähän suurempia kuin yhtä köyhien kantasuomalaisten lapsilla. Ongelmat näyttävät Juhana Vartiaisen mukaan johtuvan lähinnä pienituloisista vanhemmista eivätkä niinkään maahanmuutosta sinänsä.[19]

Ulkomaisen työvoiman tarveharkintaMuokkaa

Juhana Vartiaisen mukaan olisi syytä poistaa kokonaan yritysten ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta. Näin saataisiin Suomeen ne ihmiset, jotka todella työllistyisivät.[19] Kansanedustaja Anna Kontula teki tarveharkinnan poistamisesta lakialoitteen, jonka 103 kansanedustajaa allekirjoitti syksyllä 2017. Suomalaisista taloustieteilijöistä 79 prosenttia kannattaa tarveharkinnan poistamista, 6 prosenttia oli eri mieltä.[22][23]

ToimeentulotukiMuokkaa

Vuonna 2020 toimeentulotuen saajista Suomessa 30 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.[24] Pääkaupunkiseudulla osuus oli 51 prosenttia.[24] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Antti Kääriälän mukaan erityisesti Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin oleven ryhmässä pitkäaikainen toimeentulotuen käyttö oli yleisintä.[25]

Humanitaarista suojelua saatettiin myöntää vuoteen 2016 asti turvapaikanhakijoille heidän kotimaansa huonon turvallisuustilanteen, kuten aseellisen sellkauksen tai vaikean ihmisoikeustilanteen takia. Tuki oli peruste oleskeluluvan myöntämiselle.

Vuonna 2018 Kelan maksamista toimeentuloa turvaavista etuuksista meni maahanmuuttajille noin 13 prosenttia. Samana vuonna 22 prosentille maahanmuuttajista maksettiin toimeentulotukea. Heistä humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneista 74 prosentille maksettiin vuoden 2018 aikana toimeentulotukea, keskimäärin lähes yhdeksän kuukauden ajalta. Humanitaarisista syistä muuttaneita ovat esimerkiksi kiintiöpakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleet. Noin kolme neljästä humanitaarisista syistä Suomeen tulleesta elää sosiaalietuuksien varassa. Humanitaarisista syistä muuttaneiden asema työmarkkinoilla on vaikea ja toimeentulo on heikko. Ongelmaa voisi korjata parantamalla kotouttamista eli esimerkiksi kielenopetusta ja työllistymistä edistäviä palveluita. Puolueiden näkemyserot humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneiden työllistymisen tuen suhteen liittyvät siihen, kuinka suurena ongelmana heikkoa työllistymistä pidetään.[26]

Iso-BritanniaMuokkaa

Vuonna 2014 julkaistun University College Londonin tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan EU-maahanmuuttajien positiivinen panos (maksavat enemmän veroja valtiolle kuin saavat tulonsiirtoja) Britannian talouteen on ollut vuosina 2000–2011 yli 25 miljardia puntaa. Saman tutkimuksen mukaan EU:n ulkopuolelta tulleet maahanmuuttajat ovat saaneet 17 vuoden aikana (1995–2011) valtiolta 120 miljardia puntaa enemmän tulonsiirtoja kuin mitä he ovat maksaneet verotuloja valtiolle.[27]

TanskaMuokkaa

Hallituksen raportin mukaan Tanskan maahanmuuttopolitiikan kiristykset ovat tuoneet 6,7 miljardin euron säästöt viimeisten 10 vuoden aikana.[28] Pravdan mukaan arviolta 40 prosenttia Tanskan sosiaalitulonsiirroista maksetaan muslimimaahanmuuttajille.[29]

YhdysvallatMuokkaa

Yli 12 prosenttia yhdysvaltalaisista on siirtolaisia. Maa on ihmiskunnan historian monietnisimpia ja monikulttuurisimpia. Vaikka rotuerottelu lopetettiin vasta vuonna 1964, maan siirtolaispolitiikka on erittäin onnistunutta. Professori Marko Maunulan mukaan tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien on tehtävä töitä eikä elettävä tuilla[30].

Maahanmuuton ilmiöitä eräissä maissaMuokkaa

Maahanmuuttajien keskittyminen tietyille asuinalueille, joissa maahanmuuttajien määrä on kasvanut suureksi verrattuna kantaväestön määrään, on joissain länsimaissa tuottanut termin maahanmuuttajalähiöt.lähde?

Joskus maahanmuuttajien vaikea tilanne (esimerkiksi uuden kielen oppiminen) uuteen maahan asettumisessa ja uuteen kulttuuriin sopeutumisessa saattaa aiheuttaa ongelmia.

2000-luvun alusta alkaen monissa maissa, joissa älykkyysosamäärä on ollut korkealla tasolla, on taso alkanut laskea. Näitä maita ovat esimerkiksi Skandinavian maat, Iso-Britannia, Saksa, Ranska ja Australia. Yhdeksi syyksi on esitetty, että näihin maihin muuttaa ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä on nykyisiä asukkaita alhaisempi. Erään tutkimuksen mukaan nämä tekijät eivät näyttäisi olevan älykkyysosamäärän laskun syynä Norjassa.[31]

Arveltu rikollisuus YhdysvalloissaMuokkaa

Vuonna 2017 tehtyjen gallup-tutkimusten mukaan lähes puolet yhdysvaltalaisista uskoi, että maahanmuutto saa aikaan lisääntyvää rikollisuutta. Useat Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset kuitenkin osoittavat, että näin ei ole.lähde?

Yhdysvalloissa maahanmuuttajaväestöt ovat kasvaneet jo useiden vuosikymmenien ajan, mutta samaan aikaan väkivaltaisen rikollisuuden määrä on kuitenkin vähentynyt. Neljän yliopiston tekemässä laajassa, keväällä 2018 julkaistussa tutkimuksessa verrattiin maahanmuuttajien ja rikollisuuden määriä 200 suuren kaupungin alueella useiden vuosikymmenien ajalta. Valitut alueet olivat urbaaneja keskittymiä, kuten New York sekä pienempiä teollisuuskeskuksia, ja ne ulottuivat maahan laajalle alueelle.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että maahanmuuton vaikutus on ylipäätään joko se, että rikollisuuden määrä keskimäärin vähenee, tai että näillä kahdella asialla ei yksinkertaisesti ole mitään tekemistä toistensa kanssa, ja että tutkitusta 54 alueesta, joissa molempien määrä kasvoi, oli kyse yhteensattumista, eikä syistä ja seurauksista. Kuvio, jossa maahanmuuttajaväestö lisääntyi ja rikollisuus ei kasvanut toistui ristiriidattomasti vuosina 1980–2016. Myös tammikuussa 2018 julkaistussa tutkimuksessa pääteltiin ylivoimaisessa enemmistössä tutkimuksista havaitun, että maahanmuuton ja rikollisuuden välillä ei ole vastaavuutta, tai maahanmuutto on hyödyllinen siten, että maahanmuuttajayhteisöt tuovat taloudellista ja kulttuurista elpymistä asuinympäristöihinsä.[32]

Rikollisuus SuomessaMuokkaa

Ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla. Esimerkiksi vuoden 2017 tammi–kesäkuussa Suomessa tehtiin 1 607 seksuaalirikosta, joista 1 146 tapauksessa epäillyn kansallisuus tiedettiin, ja 283 tapauksessa epäilty oli ulkomaalainen.[33]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen sanakirja. Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5244-X.
  2. Rich world needs more foreign workers: report, FOXNews.com, December 02, 2008
  3. "700 Million Worldwide Desire to Migrate Permanently". Gallup.com.
  4. a b Tilastokeskus - Väestö Viitattu 24.5.2010
  5. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat Maahan- ja maastamuuttaneet lähtö- ja määrämaan, iän, sukupuolen ja kansalaisuuden mukaan 1990 - 2016. Viitattu 29.1.2018
  6. Maahanmuuton vuosikatsaus 2011 migri.fi. Viitattu 30.11.2020.
  7. Matti Saari: Tilastokeskus - Muuttoliike 2012 www.stat.fi. Viitattu 30.11.2020.
  8. Matti Saari: Tilastokeskus - Muuttoliike 2013 www.stat.fi. Viitattu 30.11.2020.
  9. a b c d e Timo Nikander: Tilastokeskus - Muuttoliike 2016 www.stat.fi. Viitattu 30.11.2020.
  10. a b Tilastokeskus: Väestö tilastokeskus.fi. Viitattu 30.11.2020.
  11. Ohlemacher, Stephen: Number of Immigrants Hits Record 37.5M, Washington Post
  12. "Study: Immigration grows, reaching record numbers". USATODAY.com. December 12, 2005.
  13. "Immigration surge called 'highest ever'". Washington Times. December 12, 2005.
  14. United States: Top Ten Sending Countries, By Country of Birth, 1986 to 2006 (table available by menu selection) Migration Policy Institute. Viitattu 5.7.2007.
  15. Yleissitovuus on aikansa elänyt, Juhana Vartiainen, valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja, Suomen Kuvalehti 1/2015, sivu 12, 2.1.2015.
  16. Pekkala Kerr, S.: Havaintoja maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2015, 111. vsk, nro 4, s. 494-502. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.12.2015.
  17. Hämäläinen, K. & Sarvimäki, M.: Integrating immigrants: the impact of restructing ALMP. Journal of Labor Economics, 2015, (tulossa). vsk.
  18. Pekkala, S.: Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset. VATT Keskustelualoitteita, 2004, nro 334. Artikkelin verkkoversio.
  19. a b c d Maahanmuuttajan hintalappu (kopio), Juhana Vartiainen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja, Suomen Kuvalehti 23/2014, 6.6.2014, sivut 18-19.
  20. a b Talous ja nuoret TAT Talous ja nuoret TAT. Viitattu 30.11.2020.
  21. Etusivu- TE-palvelut www.te-palvelut.fi. Viitattu 30.11.2020.
  22. Kysely taloustutkijoille tuotti murskatuloksen: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta pitäisi poistaa Helsingin Sanomat. 4.7.2018.
  23. Ekonomistikone.fi: Ekonomistit poistaisivat ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan Eva.fi. 4.7.2018.
  24. a b Sosiaaliturva | Perussuomalaisten mukaan toimeentulotuen koronalisä ”valuu” maahanmuuttajille ja yksin asuville miehille – HS kävi väitteet läpi Helsingin Sanomat. 2.9.2020. Viitattu 30.11.2020.
  25. Laaja tutkimus paljasti: Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla heikommat arvosanat, enemmän mielenterveysongelmia ja huostaanottoja Yle Uutiset. Viitattu 30.11.2020.
  26. Kelan selvitys osoitti ongelman: Valtaosa humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneista elää sosiaalitukien varassa Helsingin Sanomat. 5.12.2020.
  27. http://www.dailymail.co.uk/news/article-2821151/Non-EU-migrants-State-costing-British-finances-120billion-1995.html
  28. Maahanmuuttoraportista nousi myrsky: ”Nyt on mustaa valkoisella”, Uusi Suomi 5.5.2011
  29. Muslims to conquer the heart and soul of Europe, Pravda.ru, 03.02.2012
  30. Yhdysvallat: onnistuneen mamu-politiikan malliesimerkki, Suomenkuvalehti.fi 23.12.2010, Marko Maunula
  31. Opinion | Many developed countries are getting dumber, and the U.S. is likely next NBC News. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  32. Flagg, Anna: The Myth of the Criminal Immigrant The New York Times. 30.3.2018. The New York Times Company. Viitattu 25.6.2018. (englanniksi)
  33. Raiskaukset lisääntyneet 23 prosenttia – poliisi perustelee madaltuneella ilmoituskynnyksellä Yle Uutiset. Viitattu 5.11.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maahanmuutto.



Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.