Tanskan kansanpuolue
Tanskan kansanpuolue (tansk. Dansk Folkeparti) on tanskalainen puolue, joka on aatteeltaan kansalliskonservatiivinen ja oikeistopopulistinen. Kansanpuolueen nykyinen puheenjohtaja on Morten Messerschmidt.Tanskan kansanpuolueen perustivat vuonna 1995 Edistyspuolueen jäsenet Pia Kjærsgaard, Kristian Thulesen Dahl, Poul Nødgaard ja Ole Donner. Kansanpuolue on toiminut oikeistolaisten vähemmistöhallitusten tukipuolueena vuosina 2001–2011 ja uudelleen 2015–2019.[5] Vuoden 2022 kansankäräjävaaleissa DF menetti 11 paikkaa ja kutistui 2,6 prosentin kokoiseksi marginaalipuolueeksi.[6]
| Tanskan kansanpuolue | |
|---|---|
| Dansk Folkeparti | |
|
|
|
| Perustettu | 6. lokakuuta 1995 |
| Puheenjohtaja | Morten Messerschmidt |
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | oikeisto |
| Jäsenmäärä | n. 14 000 (2014)[2] |
| Kansankäräjät[3] |
7 / 179 |
| Euroopan parlamentti[4] |
1 / 14 |
| Alueet |
4 / 205 |
| Kunnat |
79 / 2 436 |
| Kansainväliset jäsenyydet | – ID |
| Nuorisojärjestö | Tanskan kansanpuolueen nuoret |
| Kotisivu |
www |
PolitiikkaMuokkaa
Puolueen tavoitteisiin on kuulunut muun muassa Tanskan ero Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksesta, se ei kannata Tanskan liittymistä Euroopan talous- ja rahaliittoon eikä puolue kannata Euroopan unionin puolustuspolitiikkaa, vaan pitää tavoitteenaan itsenäistä Tanskaa Naton yhteydessä.
Vaikka Tanskan kansanpuolue ei ole ollut missään vaiheessa itse mukana hallituksessa, keskustaoikeistolaiset hallitukset ovat olleet riippuvaisia sen parlamentaarisesta tuesta. Näin oli myös vaalikauden 2015-2019 vallassa oilleen Lars Løkke Rasmussenin hallituksen kohdalla. Hallitus toteuttikin Tanskan kansanpuoleen linjan mukaista maahanmuuttopolitiikkaa. Tanskan maahanmuuttopolitiikka on ollut erittäin tiukkaa; burkan käyttö on kielletty, poliisille on annettu oikeus takavarikoda turvapaikkaa hakevien isot käteisvarat ja arvokorut, ulkomaalaisväestön asuttamille ongelmalähiöille on laadittu erillislait. Turvapaikkaa odottavien sosiaaliapuja on leikattu ja sidottu ne työvelvoitteeseen ja karkotusta odottaville suunniteltiin perustaa asumisyhteisö asumattomalle saarelle.
Tanskan muut valtapuolueet omaksuivat pitkälti Tanskan kansanpuolueen näkemykset maahanmuutosta. Sosiaalidemokraattien puheenjohtajaksi vuonna 2015 valittu Mette Frederiksen teki johtopäätöksen, että hallitsematon maahanmuutto luo sosiaalidemokraattien perinteiseen äänestäjäkuntaan turvattomuuden tunnetta, joka vie äänestäjiä demareilta oikeistopopulisteille. Niinpä Tanskan sosiaalidemokraattien omaksuma tiukka maahanmuuttopolitiikka ei eronnut enää millään kovin olennaisella tavalla oikeistopopulistien linjauksista. Sosiaalidemokraattien tiukkaa maahanmuuttolinjaa perusteltiin sillä, että hyvinvointivaltion ylläpito vaatii maahanmuuton voimakasta rajoittamista. Vaikka vuoden 2019 vaaleissa Tanskan kansanpuolue kärsi murskatappion, sikäli se oli laajemmassa katsannossa voittaja, että muut puolueet olivat omineet sen tiukan maahanmuuttopoliittisen linjan.[7]
PuheenjohtajatMuokkaa
- Pia Kjærsgaard (1995–2012)
- Kristian Thulesen Dahl (2012–2022)
- Morten Messerschmidt (2022→)
VaalimenestysMuokkaa
KansankäräjävaalitMuokkaa
| Vaalit | Paikkoja | Äänimäärä | Osuus | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1998 | 13 | 252 429 | 7,4 % | ||||
| 2001 | 22 |  413 987
|
12,0 %
| ||||
| 2005 | 24 | 444 947
|
13,3 %
| ||||
| 2007 | 25 | 479 532
|
13,8 %
| ||||
| 2011 | 22 |  436 726
|
12,3 %
| ||||
| 2015 | 37 | 741 746
|
21,1 %
| ||||
| 2019 | 16 | 308 513
|
8,7 %
| ||||
| Lähteet: [8] | |||||||
EuroparlamenttivaalitMuokkaa
| Vaalit | Paikkoja | Ääniä | Osuus äänistä |
|---|---|---|---|
| 1999 | 1 | 114 865 | 5,8 % |
| 2004 | 1 | 128 789 | 6,8 % |
| 2009 | 2 | 357 942 | 15,3 % |
| 2014 | 4 | 605 889 | 26,6 % |
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c Denmark Parties and elections in Europe. 2019. Viitattu 23.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Thomas Foght, "DF kaprer medlemmer som aldrig før: Tredjestørst i Danmark (Arkistoitu – Internet Archive)", Metroexpress, 06/06-14
- ↑ Valgresultater 2022 Danmarks Radio. Viitattu 2.11.2022. (tanskaksi)
- ↑ MEPs: Denmark europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Koskinen, Matti: Oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue ei antanut periksi hyvinvointimenoissa – jää pois hallituksesta hs.fi. 28.6.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 28.12.2015. Viitattu 23.7.2019.
- ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Tanskassa käytiin ”täysin villit” vaalit – Kahden poliitikon comeback sekoitti koko puoluekentän Kauppalehti. 2.11.2022. Viitattu 2.11.2022.
- ↑ Analyysi: Tanskan demarien menestysresepti on kaksiraiteinen: maahanmuutto kuriin ja hyvinvointivaltio kunniaan Kaleva.fi. Viitattu 18.2.2020.
- ↑ Folketingsvalgene 1953–2019 ft.dk. Tanskan kansankäräjät. Viitattu 23.7.2019. (tanskaksi)
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Tanskan kansanpuolue (tanskaksi)