Tulovero Suomessa
Tuloverotus on Suomessa nettoverotusta. Tämä tarkoittaa sitä, että bruttotuloista saadaan vähentää verovähennyksinä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot.[1]
Tuloverotus koskee luonnollisia henkilöitä, kuolinpesiä, yhteisöjä (monet yhtiöt), yhtymiä ja yhteisetuuksia. Näiden eri veronmaksajaryhmien tuloverotus poikkeaa toisistaan. Verotuksen kannalta merkitystä on myös sillä, mistä tulot ovat peräisin. Erilaisia ja eri tulolähteistä saatuja tuloja verotetaan eri tavoin.
Historia
muokkaa- Pääartikkeli: Tuloverotuksen historia Suomessa
Suomessa tuloverotus (tulosuostuntavero) oli käytössä ensi kertaa vuosina 1865–1885. Valtion tulovero tuli pysyväksi vuonna 1921.
Tuloverotus henkilöverotuksessa
muokkaa- Pääartikkeli: Ansiotuloverotus ja Pääomatuloverotus
Henkilöverotus kattaa luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät. Henkilöitä verotetaan erillisverotuksen periaatteella eli jokaista perheenjäsentä verotetaan erikseen.[2]
Henkilöverotuksessa tulot jaetaan kahteen tulolajiin. Tulolajit ovat ansio- ja pääomatulo. Pääomatuloa ovat tulot, joita varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Muut tulot, esimerkiksi palkka ja eläke, ovat ansiotuloa.[3] Yrittäjien verotuksessa yrityksestä saatu tulo jaetaan verotuksessa ansiotulo-osuuteen ja pääomatulo-osuuteen. Jako koskee yksityisiä elinkeinonharjoittajia, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiä, maatalouden harjoittajia ja tietyissä tilanteissa myös osakkeenomistajien osinkotuloja.[4][5][6]
Verotusta varten lasketaan veronalainen ansiotulo ja veronalainen pääomatulo. Loppuosa tuloista on verovapaata tuloa. Veronalainen ansio- ja pääomatulo verotetaan toisistaan erillään. Molempia koskee nykyisin progressiivinen verotus, jossa kokonaisveroaste nousee tulojen noustessa. Ansiotulon perusteella peritään valtion tulovero, kunnallisvero sekä mahdollinen kirkollisvero. Ansiotuloon kohdistuu lisäksi veroluontoisia maksuja: sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu, sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja työeläkemaksu. Pääomatulon perusteella peritään pääomatulovero.
Yksityishenkilöiltä perittyjen tuloverojen tuotto vuonna 2012 oli 27 miljardia euroa. Tästä 25 miljardia koostui ansiotuloverosta ja loppu 1,8 miljardia pääomatuloverosta. Tuloveroja maksoi 4,2 miljoonaa henkilöä.[7] Ansio- ja pääomatuloverojen osuus palkansaajien veronalaisista tuloista oli 22,2 %, eläkeläisillä 17,8 %. Maatalouden harjoittajilla vastaava luku oli 23,5 % ja liikkeen- ja ammatinharjoittajilla 25,3 %.[8]
Yhteisöjen tuloverotus
muokkaa- Pääartikkeli: Yhteisövero
Yhteisöjä ovat verotuksessa monet yhtiöt kuten osakeyhtiöt, yhdistykset ja eräät muut itsenäiset verovelvolliset. Yhteisöjen tuloja ei jaeta ansio- ja pääomatuloiksi. Niiden saamia tuloja verotetaan yhteisön tuloverona eli yhteisöverona.
Yhtymien tuloverotus
muokkaa- Pääartikkeli: Yhtymä (verotus)
Yhtymiä ovat verotuksessa eräät yhtiöt kuten kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö sekä tietyt muut yhteenliittymät. Yhtymät ovat verotuksessa ns. laskentasubjekteja. Ne eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan niille lasketaan tulo, joka jaetaan verotuksessa yhtymän osakkaiden tuloksi.
Tuloverolait ja tulolähteet
muokkaa- Pääartikkeli: Tulolähde
Verotusta varten verovelvollisen tulot jaetaan tulolähteisiin, joista lasketaan kustakin verot erikseen. Tulolähteet ovat henkilökohtainen tulolähde (ns. TVL-tulo), elinkeinotulo (EVL-tulo) ja maataloustulo (MVL-tulo). Kunkin tulolähteen tulos lasketaan erikseen oman verolakinsa mukaisesti. Henkilökohtaisen tulon verotusta säätelee Tuloverolaki, elinkeinotulon verotusta Laki elinkeinotulon verottamisesta ja maataloustulon verotusta Maatilatalouden tuloverolaki.[9][10]
Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa. Maataloutena pidetään maa- ja metsätalouteen liittyvää toimintaa kuten viljelyä ja tuotantoeläinten kasvatusta. Muut toiminnot kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen ja verotetaan tuloverolain mukaan. Yksityishenkilöllä henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvat esimerkiksi eläke- ja palkkatulot. Kellä tahansa verovelvollisella voi olla kaikki kolme tulolähdettä, sillä jako ei riipu yhtiömuodosta.[10]
Kunkin tulolähteen tulos lasketaan erikseen ja myös ilmoitetaan omalla veroilmoituslomakkeellaan. Tulolähteiden verotus on erillistä siten, että toisen tulolähteen tappiota ei saa vähentää toisen tulolähteen voitosta.[9]
Verotietojen julkisuus
muokkaa- Pääartikkeli: Verotustietojen julkisuus Suomessa
Laista verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta seuraa, että verotettavien tulojen ja maksettavien verojen määrä ovat julkista tietoa. Sen sijaan verovapaiden tulojen määrä ei ole julkista tietoa.[11]
Muut tuloista perittävät verot Suomessa
muokkaaTuloveron lisäksi Suomessa on eräitä muitakin veroja, jotka peritään tuloista.
Yleisradiovero kannetaan tuloverotuksessa verotettavien tulojen perusteella.
Lähdevero peritään talletuksista ja joukkovelkakirjalainoista saaduista korkotuloista sen sijaan, että ne verotettaisiin pääomatulona.
Perintöveroa peritään perintönä tai testamentilla saadusta, lahjaveroa lahjaksi saadusta omaisuudesta. Perintöä tai lahjaa ei veroteta tuloverotuksessa.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Lehtonen, Asko: Tietokoneiden ja tietokoneohjelmien hankintamenon verokohtelusta henkilö- ja elinkeinoverotuksessa (Arkistoitu – Internet Archive) Luku 2. Henkilöverotus. 2002
- ↑ Valtiovarainministeriö: Henkilöverotus (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 13.1.2014
- ↑ Verohallinto: Tulolaji (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Verohallinto: Tuloverotus – liikkeen- tai ammatinharjoittaja (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Verohallinto: Tuloverotus – avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö
- ↑ Veronmaksajat: Maatalouden veroilmoitus (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tuloverot, veronpalautukset, jäännösverot ja veronsaajien osuudet alueittain verovuonna 2012 (Arkistoitu – Internet Archive) Verohallinnon tiedote, 1.11.2013
- ↑ Verohallinto: Taskutilasto 2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Koivumäki, Jukka: Tulolähteiden merkitys verotuksessa (Arkistoitu – Internet Archive) 02.11.2011
- ↑ a b Ilkka Ojala: Tuloverotuksen tulolähteet (Arkistoitu – Internet Archive) Tilisanomat, julkaistu 17.3.2005
- ↑ Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta