Verotustietojen julkisuus Suomessa

Verotustiedot ovat Suomessa osittain julkisia. Julkisuus koskee sekä yksityishenkilöitä että mm. yhteisöitä kuten yhtiöitä.

Tuloverotuksessa julkista ovat kunkin verovelvollisen verotettavat tulot, verojen ja maksujen määrä, ennakoiden määrä ja maksettava tai palautettava määrä. Henkilöverotuksessa erikseen julkisia ovat verotettavan ansiotulon, pääomatulon ja kunnallisverotuksessa verotettavan tulon määrä. Julkisiin tietoihin eivät sisälly bruttotulot, verovähennykset tai verottomat tulot.

Muita julkisia verotietoja ovat mm. kiinteistöverotuksen tiedot, veronhuojennuksen saaneen yleishyödyllisen yhteisön nimi ja eräät tonnistoverovelvollista koskevat tiedot.

Luettelo yli 100 000 euroa ansainneista

Verottaja toimittaa vuosittain medioille listan yli 100 000 euroa vuodessa ansainneista suomalaisista, heidän tuloistaan ja heidän maksamistaan veroista. Viime vuosina tällaisia henkilöitä on ollut noin 70 000.

Vuodesta 2018 lähtien listalle päätyneet ovat voineet pyytää verottajaa poistamaan oman nimensä listalta. Verottaja perustelee tätä linjausta EU:n tietosuoja-asetuksella, joka rajoittaa henkilörekisterin keräämistä. Useat tuhannet ovatkin käyttäneet poistomahdollisuutta hyödykseen. Kaikki tiedot, myös poistoa pyytäneiden tulo- ja verotiedot, ovat kuitenkin edelleen saatavissa verotoimistosta nimen perusteella.

Vuonna 2020 20 suomalaislehteä sulki verokoneensa kuukaudeksi protestina verohallinnon linjaukselle. Lehtien mukaan verohallinnon linjaus tekee epätarkaksi kuvan suomalaisten veroista ja tuloista, heikentää läpinäkyvyyttä ja lieventää yli 20 vuotta jatkunutta kansainvälisesti poikkeuksellista mahdollisuutta tehdä havaintoja yhteiskunnasta.

Vuonna 2019 listan mukaan eniten ansaitsi Ilkka Brotherus, 66 miljoonaa euroa, myytyään Amer Sportsin kiinalaiskonsortiolle. Hän maksoi yli 22 miljoonaa euroa veroja. Brotheruksen mielestä verotietojen pitäisi terveystietojen tavoin olla yksityisasioita. Hänen mukaansa Suomessa vero- ja tulotietojen julkistaminen on eräissä tapauksissa aiheuttanut uhkauksia tai muita ongelmia.

Kaksi tohtorikoulutettavaa puolusti verohallinnon linjaa. Heidän mukaansa akateeminen tutkimus ei juuri tarvitse yksilötason tietoja. Verotiedot ovat poikkeus Suomen käytännöstä, jossa rekisteridatasta ei tule julki yksilöiden tietoja ja datan saaminen vaatii hyväksytyn tietolupahakemuksen. Tiedotusvälineille annettuja (yksilöityjä) verotietoja käytetään heidän mukaansa lähinnä klikkiuutisointiin.

Yle ja muut mediat valittivat verottajan päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus päätti, että verottajan ei tarvitse toimittaa medialle täydellistä luetteloa eniten tienanneista, mutta listalta poistamista pyytäneiden nimet on luovutettava, ja nimien perusteella media voi saada verottajalta haluamansa tiedot. Siten kaikkien yli 100 000 euroa tienanneiden nimet ja verotiedot ovat median saatavilla riippumatta siitä, ovatko listatut pyytäneet verottajaa poistamaan nimensä vai eivät.

2022 korkein hallinto-oikeus päätti, että hyvätuloiset eivät enää voi estää tietojensa luovuttamista medialle.

Vuonna 2024 Verohallinto kertoi ilmoittavansa jatkossa sata tuhatta ansainneiden sijaan vain ne, jotka olivat ansainneet 120 000 euroa. Tätä perusteltiin ansiotason nousulla. Vuonna 2019 verottajan listalle oli päätynyt 70 000 henkilöä, mutta 2023 määrä oli kasvanut lähes 100 000 henkilöön. Rajan noston jälkeen tietoja ilmoitetaan noin 60 000 henkilöstä.

Lähteet

• Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (30.12.1999/1346)
• Nettilaki.com: Verotustietojen julkisuus ja salassapito^{[vanhentunut linkki]}