Oskari Reinikainen

suomalainen poliitikko

Oskar (Oskari) Brynolf Reinikainen (1. joulukuuta 1885 Parikkala[1]12. marraskuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, lääkintöhallituksen pääjohtaja ja sosiaalidemokraattinen kansanedustaja ja ministeri.

Lääkintöhallituksen pääjohtaja Oskari Reinikainen (1940-luvun alku)

Henkilöhistoria muokkaa

Reinikaisen vanhemmat olivat maakauppias Pekko Juhana Reinikainen ja Anna Maria Suomalainen ja puoliso vuodesta 1912 Lyyli Hiekkanen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1905 ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1909 ja lisensiaatiksi 1914. Reinikainen toimi kunnanlääkärinä Luumäellä 1912, Akaassa 1913 ja Hartolassa 1914. Hän oli yksityislääkärinä Viipurissa 1914–1939 ja lääkintöhallituksen pääjohtajana 1939–1953. Reinikainen toimi myös Viipurin osuusliikkeen henkilökunnan lääkärinä ja Kansa-yhtiön ylilääkärinä 1939–1956.[1] Suomen sisällissodan jälkeen 1918 hän oli Viipurin vankileirin lääkärinä.

Reinikainen sai professorin arvonimen 1947.[1]

Poliittinen ura muokkaa

Reinikainen oli SDP:n kansanedustajana Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä 1919–1945. Hän oli eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajana 1922–1931 ja 1932–1944. Reinikainen toimi apulaissosiaaliministerinä Cajanderin III hallituksessa 1938–1939. Presidentin valitsijamiehenä Reinikainen oli vuosien 1925, 1931, 1937, 1940 ja 1943 presidentinvaaleissa. Kunnallispolitiikassa hän oli mukana Viipurin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 527. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.