Sirpa Pietikäinen

suomalainen poliitikko

Sirpa Maria Pietikäinen (s. 19. huhtikuuta 1959 Parikkala) on suomalainen poliitikko ja kansanedustaja.[1] Hän on toiminut vuodesta 2008 Euroopan parlamentin jäsenenä. Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa Pietikäinen valittiin neljännelle kaudelleen Europarlamenttiin 77 588 äänellä.[2]

Sirpa Pietikäinen
Sirpa Pietikäinen vuonna 2018.
Sirpa Pietikäinen vuonna 2018.
Suomen ympäristöministeri
Ahon hallitus
26.4.1991–13.4.1995
Edeltäjä Kaj Bärlund
Seuraaja Pekka Haavisto
Euroopan parlamentin jäsen
4.4.2008–
Edeltäjä Alexander Stubb
Kansanedustaja
26.3.1983–18.3.2003
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Hämeen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt19. huhtikuuta 1959 (ikä 64)
Parikkala
Puoliso Tapio Määttä
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus kauppatieteiden maisteri
Aiheesta muualla
www.sirpapietikainen.net

Vuosina 1983–2003 Pietikäinen oli kokoomuksen kansanedustaja. Vuosina 1991–1995 hän oli ympäristöministeri Esko Ahon hallituksessa.

Ura muokkaa

Pietikäinen kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukiosta. Hän suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1986.[3] Hän oli pitkään neuvottelutaitoteorioiden opettaja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Kansanedustaja muokkaa

Pietikäinen nousi eduskuntaan 24-vuotiaana vuonna 1983 Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hän toimi presidentin valitsijamiehenä vuonna 1988. Pietikäinen toimi kokoomuksen varapuheenjohtajana vuosina 1989–1993 ja ympäristöministerinä Ahon hallituksessa vuosina 1991–1995, missä suurin kysymys liittyi viidennen ydinvoimalan perustamispäätökseen, jota kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo sekä Seppo Kääriäinen kannattivat ja Pietikäinen vastusti. Kansanedustaja Matti Vanhanen lopulta torjui jo hallituksen periaatteessa hyväksymän ratkaisun esittämällä läpi menneen energiaponnen. Vuoden 1995 vaaleissa Pietikäinen sai 11 148 ääntä Hämeen läänin eteläisessä vaalipiirissä.

Rattijuopumus 2003 muokkaa

Pyrkiessään jatkoon vuoden 2003 vaaleissa Pietikäinen vetäytyi kampanjoinnista jäätyään kiinni rattijuopumuksesta Hämeenlinnan rautatieaseman pysäköintialueella. Hämeenlinnan poliisin mukaan Pietikäisen veren alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen alarajan 1,2 promillea.[4] Hänet tuomittiin 40 päivän ehdollisen vankeusrangaistukseen, 15 päiväsakkoon sekä viiden kuukauden ajokieltoon.[5]

Europarlamentaarikko muokkaa

Pietikäinen oli ehdolla vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa. Hän sai 30 042 ääntä ja jäi ensimmäiselle varasijalle. Vuonna 2008 Pietikäinen nousi europarlamenttiin Alexander Stubbin siirtyessä europarlamentaarikosta ulkoasiainministeriksi.[6] Hänet valittiin jatkokaudelle vuoden 2009[7], vuoden 2014 ja vuoden 2019 EU-vaaleissa.[8]

Vuodesta 2019 Pietikäinen on Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) ja tasa-arvon ja naisten oikeuksien valiokunnan (FEMM) varsinainen jäsen sekä ympäristö- ja terveysvaliokunnan (ENVI) varajäsen. Hän oli ENVI:n varsinainen jäsen vuosina 2009–2012.

Luottamustoimia muokkaa

Pietikäinen on toiminut Marttaliiton puheenjohtajana vuodesta 2018 ja Mieli ry:n puheenjohtajana vuodesta 2020. GlobeEU:n puheenjohtaja hän on ollut vuodesta 2009 lähtien. Pietikäinen on myös Muistiliiton (Alzheimer-keskusliitto) liittovaltuuston varapuheenjohtaja ja Alzheimer Europen hallituksen jäsen, Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry:n hallituksen jäsen, Koneen säätiön, Saaren kartanon johtokunnan puheenjohtaja ja Lammin säästöpankin hallituksen jäsen.

Pietikäinen toimi Viherympäristöliitto ry:n puheenjohtajana vuosina 2010-2017, Reilun Kaupan edistämisyhdistyksen puheenjohtajana 1999–2005, Suomen YK-liiton puheenjohtajana 1998–2007 ja YK-liittojen maailmanjärjestön WFUNA:n puheenjohtajana 2000–2005.

Poliittiset näkemykset muokkaa

Votewatch Europe -järjestön vuonna 2017 julkaistun selvityksen mukaan Pietikäinen äänesti europarlamentissa useimmiten (83 % äänestyksistä) sosialistiryhmä S&D:n yleiskannan mukaan, toisiksi useimmiten (81 %) keskustalaisen ALDE-ryhmän yleiskannan mukaan ja vasta kolmanneksi useimmiten oman, keskusta-oikeistolaisen EPP-ryhmänsä yleiskannan mukaan (80 %).[9]

Pietikäinen on kuvaillut itseään sosiaalireformistiksi ja toivonut "sosiaalisen vastuun ja ulottuvuuden korostumista" kokoomuksen politiikassa.[10] Häntä on kritisoitu vihervasemmistolaiseksi.[9]

Ympäristö- ja energiapolitiikka muokkaa

Pietikäinen suhtautuu kielteisesti ydinvoimaan.[11][12][13] Hän äänesti eduskunnassa vuonna 2002 Olkiluoto 3 -ydinvoimalahanketta vastaan toisin kuin valtaosa kokoomuksen eduskuntaryhmästä.[14] Pietikäinen oli vuonna 2019 EPP-ryhmän pääneuvottelijana Euroopan parlamentissa vastustamassa ydinvoiman ja maakaasun lisäämistä kestävien sijoituskohteiden listalle EU-taksonomiassa.[15]

Pietikäinen äänesti heinäkuussa 2023, toisin kuin Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa sekä valtaosa EPP-ryhmästä, EU:n metsien ennallistamisasetuksen puolesta. Hänen mielestään ennallistamisasetuskeskustelussa oli "shokeeraavan paljon tahallista vääristelyä ja harhaanjohtamista", mikä oli hänen mielestä surullista, sillä "kysymyksessä on koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaiseva asia."[16]

Talouspolitiikka muokkaa

Pietikäinen on kertonut vetävänsä "aamukahvit aina väärään kurkkuun, kun Elina Valtonen kommentoi televisiossa talouspolitiikkaa." Vuonna 2016 Pietikäinen sanoi, että kokoomuksen politiikassa on "painottunut viimevuosina liikaa markkinaliberalistien näkemys."[10]

Muut kysymykset muokkaa

Pietikäinen kannatti joulukuussa 2021 Euroopan komission aloitetta vihapuheen kriminalisoinnista EU-tasolla ja sanoi, että aloitetta pitää viedä nopeasti eteenpäin.[17][18]

Vaalirahoitus muokkaa

Eurovaaleissa 2014 Pietikäisen vaalibudjetti oli noin 183 700 euroa, josta yrityksiltä tuli noin 33 300 euroa ja yhdistyksiltä noin 29 200 euroa. Mm. Ammattiliitto Pro tuki hänen kampanjaansa 10 000 eurolla ja ammattiliitto JHL 1 800 eurolla.[19]

Eurovaaleissa 2019 Pietikäisen vaalibudjetti oli noin 203 800 euroa, josta lainaa oli 49 000 euroa, yrityksiltä noin 45 800 euroa ja yhdistyksiltä noin 9 700 euroa. Ammattiliitto Pro tuki Pietikäistä 5 000 eurolla, PAM 2 500 eurolla ja Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry 1 000 eurolla.[20]

Yksityiselämä muokkaa

Sirpa Pietikäisen vanhemmat ovat taidemaalari Erkki Pietikäinen ja terveydenhoitaja Sylvi Susanna Hirvelä.[21] Pietikäisen kumppani on professori Tapio Määttä.[6]

Sakot liikenteen vaarantamisesta muokkaa

Joulukuussa 2015 Pietikäinen sai liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 22 päiväsakkoa (3 256 euroa). Hän oli ajanut Hämeenlinnanväylällä 124 kilometrin tuntivauhdilla, kun nopeusrajoitus oli 80 km/h. Pietikäinen myönsi rikkeen ja pahoitteli sitä.[22]

Julkaisut muokkaa

Kirjoittanut artikkelin ainakin seuraaviin teoksiin.

  • Vanhuus kaupungissa (WSOY 1996)
  • Naisen seitsemän elämää (WSOY 1998)
  • Maapallohaaste (Otava 1999)
  • Kaikesta jää jälki (Avain 2008)
  • Making the Green Energy Switch at a Time of Crisis (2009)
  • Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? (Savukeidas 2010)

Lähteet muokkaa

  1. Sirpa Pietikäinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Vaalikone Yle. Viitattu 30.5.2019.
  3. CV Sirpa Pietikäinen. Viitattu 22.7.2010.
  4. Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 20.3.2003.
  5. Pietikäiselle vankeusrangaistus törkeästä rattijuopumuksesta 17.2.2003. MTV3. Viitattu 15.5.2011.
  6. a b Paremman tulevaisuuden eteen. (Eurovaalit '09 extra) Nykypäivä, 30.4.2009, nro 18B, s. 28-29. Kokoomus.
  7. Koko maa – Ehdokkaat äänimääräjärjestyksessä YLE. Arkistoitu 10.6.2009. Viitattu 8.6.2009.
  8. Koko maa - Ehdokkaat vertauslukujärjestyksessä, Yleisradio 26.5.2014.
  9. a b Pekka Mykkänen HS: Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen on EU-parlamentissa ”epätavallisen” kuriton – äänestää raportin mukaan enemmän sosialistien kuin oman EPP-ryhmänsä linjoilla Helsingin Sanomat. 7.11.2017. Viitattu 14.2.2024.
  10. a b Sirpa Pietikäinen: “Vedän aamukaffet väärään kurkkuun, kun Elina Lepomäki kommentoi televisiossa talouspolitiikkaa” demokraatti.fi. 6.7.2016. Viitattu 14.2.2024.
  11. Sirpa Pietikäinen: Venäläinen kaasu ja ydinvoima eivät ansaitse vihreän energian leimaa Sirpa Pietikäinen. 8.3.2022. Viitattu 14.2.2024.
  12. Sirpa Pietikäinen: Ydinvoima uusiutuvien tieltä Sirpa Pietikäinen. 20.8.2015. Viitattu 14.2.2024.
  13. Sirpa Pietikäinen: Sirpa Pietikäinen: Uusiutuvalle energialle ei tullut tilausta Sirpa Pietikäinen. 22.4.2010. Viitattu 14.2.2024.
  14. Martta Nieminen: Ydinvoima oli vaalikauden suurimpia päätöksiä Helsingin Sanomat. 19.2.2003. Viitattu 14.2.2024.
  15. EU:ssa käynnissä iso vääntö ydinvoimasta – kokoomuksen Sirpa Pietikäinen oli torppaamassa ydinvoimaa kestävien sijoituskohteiden listalta Ilta-Sanomat. 4.10.2019. Viitattu 14.2.2024.
  16. STT, Nina Törnudd, Taloussanomat: Kiistelty ennallistamisasetus nytkähti eteenpäin EU-parlamentissa – MTK pettyi Ilta-Sanomat. 12.7.2023. Viitattu 14.2.2024.
  17. Ilkka Ahtokivi: Vihapuhe tulossa EU-rikokseksi Verkkouutiset. 14.12.2021. Viitattu 14.2.2024.
  18. Sirpa Pietikäinen: Vihapuhe EU-rikokseksi Sirpa Pietikäinen. 14.12.2021. Viitattu 14.2.2024.
  19. Kuka tuki ja ketä? – Katso meppien vaalirahoitustietoja Yle Uutiset. 29.7.2014. Viitattu 22.2.2024.
  20. Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta - Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Europarlamenttivaalit 2019 www.vaalirahoitusvalvonta.fi. Viitattu 22.2.2024.
  21. Porvarillisen työn arkisto : Pietikäinen, Sirpa Maria
  22. Europarlamentaarikko kaahasi hurjaa vauhtia - tuomittu aiemmin rattijuopumuksesta www.iltalehti.fi. Viitattu 22.2.2024.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sirpa Pietikäinen.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Sirpa Pietikäinen.
Edeltäjä:
Lea Sairanen
Marttaliiton puheenjohtaja
2018-